Keskustelut Metsänhoito Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

  • Tämä aihe sisältää 2,034 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1,871 - 1,880 (kaikkiaan 2,034)
  • Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

    Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

  • Jätkä

    ”70 vuoden aikana,hakattu 1600 kuutiometriä.”

    Ei ole vielä saatu sen vertaa puunmyyntituloja, mita aikoinaan on maksettu pinta-alaveroja.

    Keskimäärin tuottanut 2,3 kiintoa / ha vuodessa. Ei taida olla muuta kuin suota ja kalliota?

    Puuki

    Keski-Suomen keskikasvu on ollut jo vuosia sitten n. 6 m³/ha/ a , joten (riippuen tietysti kasvupaikoista) vähän alakanttiin on ehkä jk:n pioneerin metsä kasvanut 70 vuodessa. Mutta kukin taaplatkoon tyylillään; sehän on varsinkin nykyään ihan sallittua.  Ylisuuret puut on kivan näköisiä pystypuina metsäluonnossa mutta niiden myyntihinta voi olla  luvattoman pieni. 70 vuoden ajalta olisi kyllä mielenkiintoista nähdä vertailu kaikkine kuluineen ja tuottoineen kahden vastaavan metsälön tuloksesta tasaikäisen kasvatuksen ja jk:n jälkeen. Mutta kun ei ole oikein mahdollista niin pitää tyytyä laskelmiin ja arvioihin, jotka tahtoo olla aina enemmän tai vähemmän subjektiivisia .

    Timppa

    Meillä Keski-Suomessa MT-kasvatuskuusikot kasvavat 30 vuodessa 150 m3/ha ja siitä sitten 55-vuotiaiksi n. 10 m3/ha/v ja edelleen siitä 70-vuotiaiksi 7 m3/ha/v.  Kokonaiskasvua siis 500 m3/ha ja keskikasvu n 7 m3/ha/v  Luvut ovat tietoja metsäsuunnitelmasta.

    harrastelija

    Kainuussa tavallisessa metsämaassa voisi arvella kierron mukaan 2 harvennuksella ja päätehakkuu: 40 v/40 m3/ha, 65 v/60 m3/ha ja 90 v/ 150 m3/ha. Eli 90 v / 250 m3/ha = 2,8 m3/v ha keskimäärin. Paras vuosikasvu on tuossa harvennusvaiheessa 4-5 m3/v ha. Tulosta voi yrittää parantaa harvennusten jälkeisellä lannoituksella.

    mehtäukko

    ”. .. Kun hehtaarilla on kaksisataa puuta ”, on maininta. Niinköhän tuotto kiertyy vähistä rungoista. Osa kuitenkin kuivaa ja muuten vaan kellahtaa.

    jees h-valta

    Kyllä vajaatuottoinen sitä vaan tuppaa olemaan. Eihän tuolla systeemillä kyllä mitään järkeä ole metsää kasvattaa. menee maisemapuuston pidoksi.

    Rane2

    Vielä lainaus tuosta Arvo Kettusen jutusta.

    ”Eri-ikäisrakenteinen sekametsä olisi Kettusesta yliveto, mutta hänen vanhoista metsistään ovat lehtipuut lahonneet ajan saatossa.”

    Puulajivalikoiman yksipuolistuminen ei nyt ole mitään uutta mutta olisiko  taloudellista tulosta parantanut jos olisi tinkinyt periaatteistaan sen verran että että olisi kuitenkin alaharventanut ja myynyt ne koivut ?

    mehtäukko

    Mutta kun se sädekehä pään päälle olisi jäänyt syntymättä…?!

    No kun nyt niin on käynyt että luonto on korjannut pöljyyden, ketkä ovat uroteon jälkeen käyneet onnittelemassa? Tai myötänyt kaulaan kiiltävän mitallin?

    Reima Ranta

    Tiedämme tulevaisuudesta kovin vähän varmasti. Kun kysymys on enemmän tai vähemmän uskon asiasta, niin on arveluttavaa syvällä rintaäänellä uhota suuntaan tai toiseen. Yksinomaan mottikasvuun hirttäytyminen on suuri harha taloudellisessa mielessä.

    Uhka vai mahdollisuus?

    Jos joutuu teettämään uudistusinvestoinnin ja saa sille tuottoa 2-3%, niin kuinka paljon se kestää tulevaisuuden uhkia? Ainakaan minulle nämä eivät ole helppoja asioita, kyseessä kymmenien vuosien riski.  Jos ilmasto muuttuu epävakaaksi, kuivuus, tuholaiset, myrskyt kaataa ensiharvennetut metsät, hirvet, kiinteistövero, puunostajien kartellit, hakkuun rajoitteet hiilitaseen  takia, luonnonsuojelukysymykset jne. jne.

    mehtäukko

    Samalla tavalla ne muutkin alkutuottajat joutuvat vaan laskemaan määrän ja laadun yhtälöön toimien kaikissa vaiheissa tietoisesti kurinalaisessa kulupuolessa.

    Mutta kun ne tutkitut ja koetut hyvät työmenetelmät on vain oikea-aikaisesti toteutettava. Tavalla tai toisella. Harvoin ei mitään.

    Mehtäukko ei voi muutoin saada tätä lainassa olevaa jutskua parempana jälkipolville. Korkoihin hirttäytymällä ja nillä päätä punomalla työt jäävät tekemättä.

    Toisilla ei ja eikä se mopon ohjausta haittaa.

Esillä 10 vastausta, 1,871 - 1,880 (kaikkiaan 2,034)