Ei sitä NNA laskelmaa kuitenkaan kannata heittää kokonaan roskakoriin. Taitaa jaksollisen kasvatuksen uudistamiseen liittyä yhtä paljon epävarmuuksia, kuin korkolaskelmiinkin.

Itselläni on pari kuviota, jotka olen uudistanut kolmeen kertaan kuluja on varmaan 2000…2500€ /ha. Ensin teki tepposet luonto ja sitten kahdelle uudistukselle nelijalkaiset. Edelleen ollaan lähtöruudussa. Missä tahansa muussa liiketoiminnassa tämä johtaisi konkursiin, mutta metsässä lyödään päätä mäntyyn ja jatketaan niin kauan, että onnistuu.

Jatkossa rehevät OMT alueet kannattaa täällä istuttaa kuuselle, mutta kaikki muu kannattaa jättää herran haltuun jatkuvaan pusikon kasvatukseen.

Tämä valinnan vapaus mahdollistaa, että metsäsijoittajat ostavat palstoja, harsivat ja tärsivät ne ”jatkuvalla kasvatuksella” nostavat Kemerat hakatulle palstalle ja siirtyvät seuraavalle palstalle. Harsitulle rääseikölle nostellaan sitten vakuutuskorvauksia luonnontuhoista. Isänmaan partureita siis tässä muodossa. Toivottavasti tällaiseen ei isommissa määrin ajauduta ja jatkuva kasvatus yleisty.

Suomessa on ollut pelastus ja jatkuvuuden mahdollistajana halukkuus uudistaa hyvin hakkuualat. Tämä on suomalaisten vahvuus ja hyvä piirre, jostakin ihmeen syystä, metsänomistajat ovat kunnianhimoisesti halunneet laittaa uuden metsän aluilleen. Venäjällä ja muualla maailmassa on eri meininki.

Aika paljon ylisanoja esitetään jatkuvasta kasvatuksesta. Kysymys ei kuitenkaan ole jätemetsistä, niin kuin täällä yleisesti uskotelleen. Toki hussen harsitut rääseiköt ovat keinottelijoiden suosiossa. Metsänpohjat kiertoon, mutta osataan sitä normi metsänhoidossakin. Puut pinoon ja säipäleet jäljelle, eikä kysymys ole edes arvokasvusta, kuutiotkin kelpaa. Ahneutensa on myös konemiehillä ja tuloksia saadaan ihan pyytämättä ja tahtomatta. Pitäisi olla valvonta ja sanktiot, jos kerran erivapauksia myönnetään.

Toki näinhän se on, mutta päinvastaisiakin tuloksia nähdään, väittäisin jopa luvattoman paljon.

Tuskin jatkuva kastatus tai eri-ikäiskasvatus johtaa jätemetsiin, jos määrämittahakkuisiin ei mennä. Uskoisin, että pohjapinta-aloja voidaan nostaa ja on syytäkin nostaa, jos uudistamisessa mennään avohakkuiden kautta.

Yhdelläkin yläharvennuksella voidaan tuhota metsän kasvukunto ”jätemetsäksi”, kun vedetään niin harvaksi, että heinittyminen pääsee vauhtiin ja tuuli korjaa loput. Sukulaisen metsissä näitä on korjailtu, edellisen sukupolven jäljiltä. Suuria alueita kasvaa sekakokoista lehtipuuta (haapaa, pihlajaa ja raitaa), seassa yksittäisiä kuusia kaikissa kokoluokissa. Onneksi on hakelämmitys, vähitellen uudistettu.

Siitä olen antipojan kanssa samaa mieltä, että MH uudistukset ovat lisääntyneet entistä nuoremmissa metsissä, mutta sillä ei ole tämän JK-keskustelun kanssa tekemistä. Se johtuu yltiöpäisestä tulouttamisvaatimuksesta. Eli MH tuloutusvaatimus alemmas tai kokonaan pois budjetista ja määräys käyttää kahden tai kolmen harvennuksen menetelmää(sis yläharvennus ja siemenpuumenetelmän lisääminen) korjaisi tilanteen. Tosin, sen muutoksen vuoksi hakkuut loppuisivat muissa kuin ensiharvennuksissa useiksi vuosiksi. MH on korjannut valtion kassaa aina 90-luvun lamasta asti. Se on samanlainen jäänne kuin ”tilapäinen autoverokin”.