Keskustelut Metsänhoito Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

  • Tämä aihe sisältää 2,034 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1,811 - 1,820 (kaikkiaan 2,034)
  • Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

    Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

  • antinpoika

    Ehkäpä kaatolupajärjestelmä ei toimi toivotulla tavalla, niin kauvan kuin muistan on siinä aina jotain kitkaa ollut, ei kohtaa toiveet eikä toteutumat. Tuo kannan nousu pitäis olla selvä asia, ei siitä keskustella kannata.

    Gla

    Kannan noususta ei ole erimielisyyttä. Ainoastaan nousun syystä.

    Voinko ymmärtää, että vedät sanasi takaisin siitä, että avohakkuut olisivat aiheuttaneet nousun?

    Reima Ranta

    Omien havaintojeni mukaan kaksosia on usein  hirvenvasoissa. Voisiko hyvät ravinto-olosuhteet lisätä kaksosten määrää? Kun olosuhteet ovat otolliset, niin kanta yleensä lisääntyy. Eikö se ole aivan yleinen luonnon mekanismi. Kesällähän ruokaa varmasti hirville on riittävästi oli metsät sitten mitä tahansa. Ehkä talvilaitumet ovat se kriittinen tekijä ja metsätaloudellekin suurin ongelma.

    Nyt kun sorkkaeläinten kanta on kasvanut tavattomasti, susistakin on tullut ongelma. Jotain tälle ongelmalle joka tapauksessa joudutaan hyvin pian tekemään. Kyllä ryhdistäytyminen tulee lähteä nimen omaan metsänomistajien taholta. Kansalaisaloite tai jokin sen suuntainen olisi paikallaan. Metsästäjät eivät tule asiaa hoitamaan muuten kuin pakon sanelemana, se on selvä.

    antinpoika

    Gla, ei minun tarvitse ottaa sanojani takaisin, vanhoja metsiä joissa oli heikosti ravintoa uusittiin ja tilalle tuli taimikoita ja samalla vesakoita, siis hirvien ruokaa. Tätä ennen hirvellä oli selviämistä talvesta ilman vasaakin. Nyt hirvet ovat hyväkuntoisia ja niissä on rasvaa niinkuin porsaassa ja lisääntyminen on huipussaan.

    A.Jalkanen

    Muistetaan lisäksi, että ennen soiden ojituksia hirvet etsivät pieniä männyn käkkyröitä soilta, nykyisin taimikoista.

    Puuki

    Tuo on varmaan juuri niin. Ennen soiden ojituksia oli paljon rämemänniköitä reunametsineen, joissa taimet kasvoi hitaasti  ja hirvet ruokaili pääasiassa siellä talviaikaan. Mitä nopeammin taimet kasvaa sitä vähemmän aikaa ne on hirvien ruokana. Vesakoituminen on lisääntynyt maanmuokkausten yleistymisen takia mutta myös peltojen vesakoitumisella on ollut oma osansa ruokamaiden lisääntymisessä varsinkin -70-80-luvuilla, kun peltoja paketoitiin.

    jees h-valta

    Nyt on pikkasen nähtävissä myös ohuiden eväiden vaikutelmaa kun katselee kuinka joku hieskoivukin on saatettu ensin katkaista tietysti mutta sitten vielä vesojen jälkeen jopa jäljelle jäänyt rungonpätkäkin on kalvettu osin paljaaksi. Harjavallassa nyt havinnoitua raivailureissuilta. Jotenkin siellä reuhuamisesta välittyy nälkäisten hirvien temmellys. Toki maisema on niille luontaista eli suopohjaa jossa kyllä vanha männikkö päällä mutta juuri tuo hieksienkin tosi raskas runnominen kuvastaa nälkää emon ja vasan ruokailussa.

    Jätkä

    VoiVoi kun Jeessi on nähnyt hirvien syämän hieskoivun. Kyllä on tapahtunut hirvittävä ympäristörikos. Jeessi ei päässyt jyrsimään tylsällä pikkutihillä kokonaista hieskoivua, hieman tynkää vain.

    antinpoika

    Oma havaintoni on kyllä samankaltainen kuin Jeessillä, huonosti kelpaa hieskoivu hirvelle jos on raudusta, pihlajaa tai haapaa tarjolla

    mehtäukko

    Jos pyryttää lunta, lisätään aurauksia.Jos kallokeli jatkuu ,jatkuu hiekoitus tai suolaus.Pakkasilla lisätään pökköä pesään…

    Jos hirvituho-elukka lisääntyy liiaksi, lisätään ruudin kulutusta.

    Kyllä outoa on, kuinka hirvi-ongelma  vain jatkuu mitä kummallisemmin tekosyin.

Esillä 10 vastausta, 1,811 - 1,820 (kaikkiaan 2,034)