Huomauttaisin, että se, että myy Airistolta saaren venäläisille hyvällä voitolla, on bisnestä, se voi olla vaikka kannattavaa metsätaloutta, jos saari oli metsätalousmaata. Tällä hetkellä se on myös täysin laillista.

Jos sitten valtio lunastaa tämän saaren venäläisiltä puolustuksellisista syistä, valtio maksaa venäläiselle lunastushinnan ja tulee saaren omistajaksi. Alkuperäistä myyjää ei rangaista mitenkään. Koska lunastuksesta tulee maksaa täysi korvaus, venäläinenkään ei häviä mitään.

Järjestelyssä voittivat paikalliset rakennusurakoitsijat ym. ja saaren alkuperäinen myyjä ja häviäjänä oli tuttuun tapaan valtio. Toisaalta voisi tietysti kysyä, olisiko strategiset paikat kannattanut ostaa valtiolle jo paljon aikaisemmin.

Kyllä mullakin on joku roti näissä asioissa, mutta noinhan se periaatteessa toimii. Metsätaloudessa voi saada tuottoa eri tavoilla, oli se sitten joulukuusen kasvatusta ja havujen myyntiä, halauspuitten vuokrausta tai vaikka kiinteistökauppaa venäläisten kanssa. Kun taloudesta on kyse, ainakin minä pyrin kasvattamaan euroja enkä kuutioita. Jos joku haluaa tukea kansantaloutta, jättäköön vaikka ostojen alvit ilmoittamatta ja lahjoittakoon ne rahat valtiolle, että kansantaloous voi paremmin.

Antinpoika esitti tuolla Planterin byrokratiaketjussa, että metsänhoitomenetelmien muutos olisi aiheuttanut hirvikannan kasvun. Jatkan aiheesta tässä, koska siellä se olisi väärän otsikon alla.

Toki ravinnon määrä jaksollisessa kasvatusmenetelmässä on suurempi kuin jatkuvassa. Mutta mitä tästä pitäisi päätellä? Voidaanko ajatella, että jatkuvan kasvatuksen metsissä ei uusiutumista tapahdu, koska hirvieläimille ei ravintoa riitä ja siksi kannat pysyisi alhaalla? Sellaiseen ufoiluun en ainakaan usko, että jatkuva kasvatus tuottaisi pelkkiä täsmätaimia oikeaan paikkaan, jolloin raivattavaa ei olisi. Korkeintaan siihen, että ne harvat taimet mitä syntyy, ovat kuusia.

Elätkö Antinpoika edelleen 60-lukua, jolloin puuston kasvu oli vajaa puolet nykyisestä? Ollaanko halukkaita palaamaan tuohon aikaan siksi, että hirvituhot saataisiin laskuun? Minusta ongelman edessä aidan ali ei saa mennä, vaan on löydettävä kilpailukykyisempi ratkaisu.

Se, että ongelmaa yritetään ratkaista tavalla, josta aiheutuu pussillinen uusia ongelmia, on vaarallista markkinointia. Pyrkimyksessä kehittää yhteiskuntaa enemmän uusiutuvien materiaalien käytön suuntaan pitää olla riittävä vastavoima tätä kehitystä terrorisoiville hankkeille.

Totesin vaan mistä hirviongelma pohjimmiltaan johtuu, kaikkien eläimien lisääntymistä säätelee ravinnon määrä. Muuttuneet metsänkäsittelytavat tuottivat hirville ruokamaita joka vaikutti vasojen määrään. En ole jatkuvasta kasvatuksesta maininnut mitään.

Tuo ketjun otsake on osittain harhaan johtavaa. Saattaa olla, että innokas jk:n apostoli saa höynäytetyksi jonkun etämetsän mukaansa, mutta kokeilun jälkeen kyllä oikeasti metsän kasvatukseen perehtynyt vetää omat käytännön johtopäätökset.

Toinen asia on sitten metsänomistajat, jotka pitävät metsää jostakin muusta syystä kuin pitkän aikajakson taloudellisessa tarkoituksessa.

Miten voit väittää avohakkuiden aiheuttaneen hirvikannan nousun, kun hirvikantaa säädellään kaatolupajärjestelmän avulla? Onko se viraton järjestelmä vai mikä uskottava selitys logiikkasi takaa paljastuu?