Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

Tämä aihe sisältää 2,034 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten Gla toimesta.

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 2,034)

1 2 3 … 17 18 19 … 202 203 204

Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

Lähetetty: 20.2.2018, 19:09
Merkitty: jk-metsä metsäalan koulutus

Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

Tekijä
mehtäukko

Teema Metsänhoito

pihkatappi 26.2.2018, 19:25

Visakallolle tässä esimerkki, eli Petäjäveden arvometsä.

http://kettunenarvo.blogspot.fi/p/normal-0-21-false-false-false.html

Tuossa on ollut oletettavasti enempi ajatusta, kuin määrämittaharsinnassa justeeriaikoihin, eli voi se JK onnistuakin vaikka suurinosa entisistä harsinnoista on tehty päin v.. ja lopputulos on surkea. Samahan se on sanoa että männyn istutus ei kannata, kun on tökitty paljasjuurisia reheville pohjille ja hirvet ovat varmistaneet epäonnistumisen ja tämmöisiä metsiä on julmetun paljon, vaikka jossain on onnistuttu erinomaisesti.

Puuki 26.2.2018, 19:31

Melkein jokaisella taitaa olla oma mielikuvansa mitä jatkuvakasvatus on tai ei ole. Alunperin ainakin Erkki Lähteen mukaan siihen kuului pienaukkohakkuut ja kasvatuksen päämääränä oli optimimallissa erirakenteisuus, jossa eri kokoisia puita olisi kutakin sopiva määrä ja runkolukusarja käänteisen J-kirjaimen muotoinen. Joskus opiskeluaikoina oltiin Lähteen luennollakin ja se jäi mieleen. Kaksijaksoisuus on (tai ainakin aiemmin oli) vain eräs tasaikäisen metsän kasvatusmalli . Liekö ”uudet jk:n apostolit” sitten muuttaneet kirjoissaan käsitteitä, siitä ei ole tietoa.

Metsän taloudellisen tuoton osalta ehkä suurinta kritiikkiä on aiheuttanut jk:n mallissa pääoman sitoutuminen pystypuustoon , kun sitä ei aina ole otettu huomioon laskelmissa. Tasaikäiskasvatuksessa ongelmana on ollut pitkä tuottamaton aika taimikkovaiheessa. Molemmille malleille löytyy hyviä perusteita ja vastaperusteita, joten näyttää että ei ole oikein mahdollista löytää konsensusta varsinkaan jos on jo valmiiksi linnottauduttu syystä tai toisesta toisen kasvatustavan kannattajaksi . (Nämä siis oletuksella että uudistuminen on onnistunut molemmissa malleissa ilman suurempia vahinkoja )

tamperelainen 26.2.2018, 19:34

Mikähän on tämän Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Paloma Hannosen koulutus?

Paljon kertomusta netissä ,kun pyrkinyt Vihreitten varapuheenjohtajaksi,mutta onko vain ns mutu-asiantuntija,joka täällä keskusteluttaa kokeneita metsänkasvattajia

pölkkypää 26.2.2018, 19:41

Pitipä kirjautua mukaan kun oli niin mielenkiintoista keskustelua.Toimin itse monella tasolla metsä-alalla.Pääsimpä itse muutama vuosi sitten ensimmäisenä konemiehenä metsään jota oli hoidettu jk-ajatusten mukaisesti 60-luvun lopusta alkaen.Metsä oli kuusivaltainen ja mikä oli silmiinpistävintä niin oli lahon määrä joka oli hyvin huomattava kun ollaan salpausselän pohjoispuolella eli ei pahimmalla juurikääpäalueella.Tässä kohteessa alustan taimettuminen oli hyvin voimakasta eli oli mahdoton suorittaa hakkuuta niin ettei taimiaines kärsisi.Tässä kohteessa on jossain vaiheessa pakko vaihtaa puulajia jos ei ole tarkoitus tuottaa pelkkää lahokuusta ja tätä oli hoidettu jk menetelmällä vasta puoli vuosisataa.

Timppa 26.2.2018, 19:54

Missähän lymyävät Kettusen ”arvometsän” taimet? En minä aikaan huomannut yhtäkään.

Visakallo 26.2.2018, 20:10

Samaa pohdin kuin Timppakin. Taitaa näillä metsillä olla nyt vuorossa jaksollien kasvatus.

pihkatappi 26.2.2018, 20:11

Olihan siellä opetusrastien kuvissa taimiakin, mutta ei kyllä läheskään joka kuvassa. On tuossa kuitenkin esimerkki, että voi onnistuakin, mutta en lähtisi suosittelemaan menetelmiä ummikoille. Tuo arvometsän omistaja kehui myös sitä että hevoshakkuissa taimia säästyi ja suurinosa ylispuuhakkuista on tehty metsurihakkuina, jotka menetelmät eivät ole realistisia joka pojalle.

pihkatappi 26.2.2018, 20:12

Epäilemättä jossain vaiheessa on uudistushakkuu ja muokkaus edessä.

Timppa 26.2.2018, 21:36

Laskeskelin näitä ”arvometsän” lukuja. Siis alkutilanteessa puuta 36,8 m3/ha ja nyt 70 vuoden kuiluttua n. 113 m3/ha. Hakattu n. 3,6 m3/ha/v. Nyt esimerkkikuusikko kasvoi 6,9 m3/ha/v.

Vertailukohde meiltä vuonna 1933 puuta n. 45 m3/ha/v. Vuonna 1963 siirryttiin avohakkuisiin. Vuonna 1967 puuta oli 85 m3/ha/v. Nyt noin 145 m3/ha. Kasvu mäntyvaltaisilla pohjilla nykyään 5,2 m3/ha/v.

Epäilemättä systeemi soveltui Kettuselle metsien tila huomioonottaen. Kun vielä tehty paljon käsityötä, niin tulos kohtuullinen. Kuten tuolla edellä moneen kertaan todettu, niin seuraavaksi on pakko siirtyä aukkohakkuisiin, koska metsä ei enää uudistu.

Otetaanpa esimerkki kuusen jaksollisesta kasvatuksesta. Ensimmäisen 20 vuoden aikana kasvu on noin 65 m3/ha. Seuraavien 60 vuoden jopa 600 m3. Siis kasvuksi tulee 80 vuoden kiertoajalla 8,3 m3/ha/v, kun homma hoidetaan oikein. Tukkia saadaan yli 60 % hakkuumäärästä ja sen hinta on luokkaa 8-10 euroa parempi kuin jatkuvan kasvatuksen konehakatuissa puista.

Jos aiotaan harjoittaa kestävää metsätaloutta jatkuvan kasvatuksen metsissä, niin tarvitaan täydennysistutuksia ja perkauksia niissäkin. Jos halutaan säilyttää taimet, niin sitten on jatkettava käsityölinjalla, mikä romahduttaa tuloksen lopullisesti.

Hyvin nämä Arvon teesit upposivat mediaan. Yle Keski-Suomi teki viime vuonna pitkän jutun niin radioon kuin televisioon. Riikka Pennanen oikein hehkutti näin etevää metsänkasvattajaa. Tuossa lehtijutussa sekin kiinnitti huomiota, että Kettunen väitti uudistusaloilta valuvan vuosikymmeniä saastetta vesistöihin.

kuusessa ollaan 26.2.2018, 21:40

Eräs homma tuntuu JK osalta olevan erikoista. Eli tulee ja annetaan tunne, ettei taimikkovaihetta ole puilla lainkaan, vaan ne ”tupsahtavat tukkikokoon”. Ja että taimikonhoitovaihetta ei ole lainkaan.

Kuitenkin samat lainalaisuudet pätevät puun kasvussa, sillä erotuksella että aliskasvoksesta lähtevillä taimilla on paljon enemmän vastusta järeän puuston seassa kuin jaksollisen uudistamisen taimikolla muokatulla ja lämpösummaltaan maksimaalisella alueella. En ole missään nähnyt samalla intensiivisyydellä alusta asti kasvaneita taimia aukkoisessakaan puustossa, vaikka on tullut 80-luvulta asti kierreltyä metsiä.

Jos JK toimii yhtä hyvin tai edes lähelle sitä, silloinhan pitäisi taimikkopinta-alaa olla täsmälleen saman verran metsälössä kuin vastaavan kiertoajan jaksollisessa, taimikot vaan on siroteltu harvakseltaan ympäri metsää.