Toistelen taas itseäni, anteeksi, mutta niin näköjään muutkin tässä ketjussa. Alkaako keskustelu siis olla jo aika kypsä… Onkohan kukaan tämän keskustelun aikana tullut muuttaneeksi mielipiteitään joko kielteisempään tai myönteisempään suuntaan suhteessa jk-malliin? Omalta osaltani en oikein osaa vastata muuta kuin että jos sopiva kohde tarjoutuisi, voisin menetelmää kokeilla.

Mitä puuston kehitykseen tulee, uskoisin että jk-metsissä sekä puustopääoma että kasvu ovat keskimäärin hieman alhaisemmat kuin tasaikäismetsissä. Myös jk-metsissä on välillä ajettava puustopääoma alas uudistumisen varmistamiseksi, joten se ei poikkea niin paljon tasaikämallista kuin välillä ajatellaan. Monimuotoisuudenkaan suhteen mallit eivät sittenkään poikkea paljon, kumpikaan malli ei itsessään takaa hyvää monimuotoisuuden tasoa, eli vaikkapa uhanalaisten eliöiden tarvitsemia rakennepiirteitä, ellei niistä erikseen huolehdita.

Mielestäni Timo Pukkalan agitoima ”vapaan kasvatuksen” malli on melko hyvä: tehdään kulloinkin metsiköille se mikä on järkevintä, eikä hirttäydytä erilaisiin kasvatusmalleihin. Toisin sanoen metsänomistajan kokonaishyöty eli utiliteetti * todennäköisesti maksimoituu, kun metsämaisemassa on monenlaista metsänkäsittelyä ja monenlaisia ikävaiheita. Sama muiden eliöiden kanssa: jotkut eliöt hyötyvät pienipiirteisyydestä ja jotkut taas laajoista maisemista.

Tieteellisiä ja käytännöllisiä perusteita jk-mallin puolesta on (tässäkin keskusteluketjussa) jo tuotu esiin ja tutkijoiden nimiä mainittu. Onnistuessaan jk-malli voi edistää vaikka metsänomistajan korkotuottoa, mustikkasatoa, metsäkanalintujen eloa ja turvekerroksen säilymistä. Parempi taloustulos on todennäköisin tilanteissa, joissa erirakenteisuus tai taimiaines on jo valmiina tai kyseessä on niin huono kasvupaikka, että siihen ei kannata uhrata uudistamiskuluja, jolloin on varmempi tehdä vain poimintahakkuita.

* Utiliteetti tuli tähän ehkä sen takia, kun olin käsitteen Suomeen lanseeranneen metsäntutkija Pekka Kilkin muistoseminaarissa.

Jos metsän nykyisille uudistus menetelmille lasketaan rahamarkkinoilta saatava korko. Metsänkasvatus Jyväskylän pohjoispuolella on tappiollista.

Tosin tämä jk vouhotus loppuu myös metsänomistajien rahan puutteeseen. Harvennushakkuut ei tuota juuri mitään ja kun harsitun metsän myy, siitä saa nelisen tonnia hehtaarilta päätehakkuussa. Kun muutama tukkipuu on jäljellä.

Ole samaa mieltä kuin Anneli, aihe on kaluttu eikä keskustelun jatkaminen tuo mitään uutta eikä kenenkään mielipiteissä ole muutoksia tullut. Hieman harmittaa se että jokaisen pitäisi kuitenkin muutama jk-kohde edes nähdä, se helpottaisi keskustelua huomattavasti. Omalta osaltani seuraava haaste on luontaisesti syntyneen taimikon hoito, aion noudattaa siinä riistametsän hoito-ohjeita

Saa sitä ihmetellä miten paljon on Suomessa kaivureilla maata myllätty ihan turhaan kun sen olisi voinut tehdä ohimennen hakkuun yhteydessä.Ilmaiseksi.

Mitä sinä Mehtäukko vaahtoat jk:sata. En näe mitään syytä metsänomistajana sitä kynsin hampain vastustaa. Koneurakoitsijana, taimien tuottajana, selluteollisuutena jne. sen paremmin ymmärrän. Sinähän saat toimia haluamallasi tavalla, eikä mitään sellaista ole näköpiirissä, että niin ei saisi tehdä. Jos sitten niin kävisi, että toimiasi rajoitettaisiin, niin siihen tarvittaisiin enemmistön päätös. Demokratia puolestaan on sellaista, että enemmistön päätökseen joudumme vain hyväksymään. Demokratia voi tietysti olla huono, mutta kun parempaakaan ei ole tarjolla. Minusta oleellista on, että nyt omistaja saa itse päättää  metsäomaisuudestaan. Kuten sanottu, tulevaisuudesta kymmenien vuosien päähän emme mitään varmaa tiedä.

Minä en tiedä mitään Puuki sinun COMT-kuusikoista ja valtapuulajihan meillä on mänty ja taitaa olla kuusta muutoskestävämpikin.