Jk ei ole se kustannustehokkain kasvatusmenetelmä, jos ei olla sille sopivalla kohteella. Uudistustoimet ja taimikonhoidot kun myös tuo tulevaisuudessa lisätuloa metsästä.

Keskittyminen tukkipuun kasvatukseen kuitupuun sijasta onnistuu myös  kasvattamalla metsää tasaikäisenä. Parempaan tuottoon vetoaminen jk:a käytettäessä on  markkinamiesten liioittelua useimmissa tapauksissa. Tai sitten tahatonta /tahallista laskutaidottomuutta esim. NNA:ja laskettaessa.

Arvometsän ja United Bankersin välinen diilin kannattavuus on kohtuu hyvä niin kauan kuin heillä riittää näitä puustoisia jaksollisesti kasvatettuja metsiä harsittavaksi.Seuraavalla harsintakerralla parinkymmenen vuoden päästä totuus alkaa valjeta.Pukkala tietää tämän toki hyvin mutta hän on silloin jo eläkkeellä ja pankkitilillä on mukavasti tyhmiltä kerättyä saldoa.Kolmannen harsintakerran aikaan hän on todennäköisesti jo paikassa jonne entisten asiakkaiden valitukset ei enää kuulu.

Usko nyt Antinpoika.  Jaksollinen kasvatus tuottaa paljon enemmän puuta kuin jatkuva parhaimmillaankaan.  Tämän ovat lukuisat toisistaan riippumattomat tutkijat Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa selvittäneet.  Sama näkyy valtaisana kasvunlisäyksenä myös meidän metsissä, joita on kasvatettu jaksollisesti vuodesta 1963.

Arvometsän kaverit professori Pukkala mukaanlukien, kuten tuolla edelläkin todettiin, tietävät asian, mutta tekevät säälimätäntä bisnestä hyväuskoisten kustannuksella.

Ei meidän metsäkäsittelyä ohjaa enempää sahojen kuin selluyhtiöiden toiveet.  Käsittely perustuu vuosikymmenten kokemukseen, jonka tulokset tarkistetaan ajoittain päivitettävillä metsäsuunnitelmilla.  Suunnitelmat kertovat tosiaankin jatkuvasta kasvunlisäyksestä runsaista hakkuista huolimatta.  Eikä vielä olla saavutettu huipputasoa, siitä johtuen, että meillä on vielä hakkaamatta heikosti kasvavia vanhoja harsintakaudella syntyneitä metsiä.

Sekä yksityistalouden, kansantalouden että ilmastosyiden takia näyttää ilmiselvältä, että viisainta metsänkäsittelyä on pykiä kasvattamaan niissä mahdollisimman paljon puuta nykyisten menetelmien mukaan hyödyttäen myös jalostusta.   En kertakaikkiaan voi ymmärtää niitä, jotka haluavat tietoisesti romahduttaa Suomen metsien kasvun pyrkiessään edistämään jatkuvaa kasvatusta.  Kun lisäksi tiedetään, että siinä lopputuloksena lahovikainen huonosti kasvava kuusikko.

Uskon kyllä että puuta on valtakunnassa enempi kuin koskaan, taitaa olla keskimäärin 100m3/ha. Suurelta osin se on voimakkaan ojitustoiminnan aikaansaamaa, onko se 100m3 paljon, se on suunnilleen vähimmäismäärä jk-hakkuun jälkeisessä puuston määrässä ,jos pelataan 100-250m3 välillä jolloin laskennallinen keskiarvo jatkuvan kasvatuksen metsissä olisi n.175m3. Tästä voi laskea paljonko puuta on tämän kaavan mukaan valtakunnassa jos metsät hoidetaan peitteisenä.