Ne kuviot, joiden kehitykseen olen ehtinyt vaikuttaa, ovat enemmänkin jaksollisen kasvatustavan idealla hoidettuja sekametsiä. Koivikossa on kuusta alikasvoksena ja leppää + mäntyä sekapuustona, jokunen muukin puulaji, jossain paikoissa jopa jokunen mänty on päässyt hirvieläimiltä karkuun (ennen peurakannan tuplaantumista useammman kymmenen yksilön tasolle ja hirvikannan ollessa vuosituhannen taitteen jälkeen alimmillaan). Toki noidenkin puiden runkoja on ahkerasti hangattu, joten nekin hupenee jatkuvasti.

Nuorempia taimikoita on sitten heti alusta asti hoidettu sillä ajatuksella, että siitä kasvaa sekametsä. Nyt olisi tarve laittaa uusia koivikoita, mutta niiden suojaamiseen en taloudellisesti mahdollisia keinoja tiedä. Mahtaisiko hirvikarkote toimia kesälläkin? Aikamoisia täsmäiskuja kyllä pitäisi tehdä, jotta tuoreet kasvut saisivat käsittelyn ennen niiden joutumista peurojen mahaan. Ja mitä valkoinen aine lehtien pinnalla mahtaisi latvuksen kasvuun vaikuttaa?

Tältä pohjalta en voi käsittää keskustelua jk:n luontoarvojen paremmuudesta verrattuna jaksolliseen kasvatukseen. Ainoa vakava ongelma meillä on hirvieläinkanta, kun puhutaan metsätalouden ja luontoarvojen suhteesta.

Hakkuohje on kuulema että alle 15 cm rinnankorkeus ei kosketa ollenkaan.Yli sen otetaan ensin huonot puut ja sitten suurimmat ja parhaimmat niin että pohjapinta-alaksi jää 11.

Esimerkiksi eräs konserni hinnoittelee poimintahakkuut normaalin harvennushakkuun hinnalla.  Tukeissa hintaero luokkaa 10 euroa/m3 ja kuiduissa 3 euroa/m3.  Tarkoittaa siis, että 250 m3:n päätehakkuusta saa noin 2150 euroa enemmän kuin vastaavasta poimintahakatusta puumäärästä.  Jos puuta sattuisi olemaan 350 m3/ha, niin päätehakkuusta saisi vielä 1000 euroa enemmän eli runsaat 3000 euroa.  Houkuttelekooko?

Ihmettelin asiaa, kun päätehakkuukuvion vierestä poimittiin rantakaistalta ja mökkitontilta järeitä mäntyjä.  Ei olisi edes tarvinnut varoa aluskasvustoa.  Ei tullut kyllä kauppaakaan, vaikkei tuo poimkintahakkuun hinta ratkaissut.

Meinaatko antinpoika, että kun tuo 250 kuutiota hakataan avohakkuulla puolen hehtaarin alalta, niin parin – kolmen hehtaarin ”poiminta” olisi samalla viivalla, vaikka lukemattomat korjuuvauriot heikentävät jäävän puuston arvoa tulevien hakkuiden tukkien laadun takia?

Kun harsinta heikentää lisäksi jäävän puuston hehtaarikasvua, kasvaa tappion määrä vielä entisestään. Jk:n hakkaaja hakkaa lahoa kuusta, joka pudottaa tukkikokoisen kuusen lahon havukuidun hintaluokkaan.

Varmaa on että selluyhtiöt pitää jaksollisesta kiinni kynsin hampain, ei imagon takia vaan sen että jaksollinen tuottaa niille edullista sellupuuta omakustannushintaan.