Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

Tämä aihe sisältää 2,034 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten Gla toimesta.

Esillä 10 vastausta, 1,691 - 1,700 (kaikkiaan 2,034)

1 2 3 … 169 170 171 … 202 203 204

Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

Lähetetty: 20.2.2018, 19:09
Merkitty: jk-metsä metsäalan koulutus

Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

Tekijä
mehtäukko

Teema Metsänhoito

harrastelija 12.7.2018, 14:01

Mikähän olisi optimaalinen rkl jotta ha:sta saataisiin paras tuotos? 1000 kpl/ha antaa puille kasvutilaa, mutta sekin pyritään vielä puolittamaan, kun hakataan päätehakkuuta odottamaan. Minimi olisi 1 puu/ha, mutta tokko siitä kovin monta kuutiota tulisi/ha?

Jätkä 12.7.2018, 15:06

Jos pyrkii pysyttelemään harvennusmallien käyrillä, niin ei men liian hrvaksi, kunhan muistaa, että leimausrajaakaan ei kannata ylittää.

Runkoluvusta pitäisi oikeastaan luopua, kun enska on tehty.

Puuki 12.7.2018, 15:45

Pohjapinta-alasta päästään suoraan runkolukuun ja päinvastoin taulukoiden avulla, jos niitä halutaan käyttää.

Käyttöpuun tuotos on suurimmillaan, jos kasvatetaan tiheässä ja tehdään usein harvennuksia. Tuotto taas ei tule sillä tyylillä suurimmaksi vaan tapauskohtaisesti pyrkimällä saamaan kasvupaikalle sopivin puusto suht.pienillä kuluilla , mahdollisimman nopeasti , ilman tulon menetyksiä esim. puustovaurioina ja tekemällä välttämättömät hoitotoimet ja hakkuut oikeaan aikaan. Jossain pienet kulut vaikuttaa suhteessa tuottoon enemmän kuin jossain toisessa kasvatuspaikassa ja tilanteessa.

Harvennusmallit on kompromissi kohtuullisten korjuukulujen, hakkuusaannon ja puuston kasvun säilyttämisen välillä. Hyvä nyrkkisääntö metsänkasvatuksessa mutta ei ota välttämättä joka tilanteessa kovin paljon huomioon metsänhoidossa mo:n omaa kannattavuutta.

Timppa 12.7.2018, 17:55

”Harvennusmallit on kompromissi kohtuullisten korjuukulujen, hakkuusaannon ja puuston kasvun säilyttämisen välillä.”

Jos haluaa varmistaa puuston kasvun opimaalisena, niin minusta näyttäisi siltä, että harvennuksia pitäisi vähän aikaistaa malliin verrattuna. Tappiota tulee vähän siinä harvennuksessa, mutta pitkässä juoksussa tukkipuun kasvu kuittaa ja tuottaa nettoa.

Missään tapauksessa ei kannata myöhentää harvennuksia paremman hinnan toivossa.

Jätkä 12.7.2018, 18:54

Mitä tappiota tulee aikaisemmassa harvennuksessa? Jos tarkoitat kertymää, niin en sitä tappioksi nimittäisi. Enska on metsänhoito-toimenpide, eikä siinä tärkeää ole kantorahatulo, vaan työn laatu.

Laatuharvennusta ei koskaan liikaa korosta, varsinkaan mäntymetsässä. Tappiota tulee ennemminkin, jos jättää susipuita ja muita viallisia esim sen takia, että runkoluku sitä edellyttää. Eri asia on, jos kaikki ovat niin kehnoja, että ne eivät tuota muuta kuin kuitua. Sellaisissa on yleensä kasvu niin kovaa, että on parempi antaa kasvaa sellaisenaan kunnes ylitiheys pakottaa avohakkaamaan.

Meidän lähellä on Valtaien varressa pari sellaista männikköä, että jos ne olisivat minun, en saattaisi ohi ajaessani katsoa sinnepäin, vaan tuijottaa mykkänä eteenpäin hammasta purren.

Kaupunki ja Seurakunta eivät ole onnistuneet metsänuudistamispuuhissaan kovin hyvin.

Gla 13.7.2018, 08:06

Googlemapsin streetview-ominaisuudella pääsee katselemaan aika hyvin puustoa. Laitatko linkin noihin kohtiin?

Puuki 19.7.2018, 22:32

”Avohakkuut historiaan” -sivulla oli laskettu esimerkit kuusikko- ja männikkömetsien tuottovertailut tasaikäisissä ja j-kasvatuksen mallilla hoidetuissa metsissä. Jatkuvan kasvatuksen metsät oli saatu molemmissa paremmin tuottavaksi. Käyttöpuun keskikasvut oli 13 % / 19 % paremmat jk:ssa kuin tasaikäisten metsien. Korjuukulut/k-m³ oli samat. Tasaikäisten hakkuut tehty alaharvennuksina. Nettonykyarvojen laskentakorko 3 %. Laskelman laatijan kertoman mukaan tasaikäisen hakkuupoistumat oli ”tasattu” 10 vuoden välein tapahtuviksi , koska muuten ”tasaikäisistä olisi alussa hakattu paljon ja sitten olisi ollut pitkä aika ilman hakkuita”. Hieno keksintö ! Kun alussa olisi tullut paljon tuottoa ja nykyarvo olisi siten käytännössä noussut huomattavasti, niin laskelman laatija oli päättänyt muuttaa todellisuutta paremmin ”sopivaksi” jakamalla tasaikäiskasvatettujen metsien tuotot pidemmälle aikavälille tasaisesti. 🙂

Joku peräsi aiemmin enemmän keskittymistä tuottojen vertailuun . Tässä yksi esimerkki kuinka voidaan tuottoja laskea monella eri tavalla ja väärin, jos ei ole lukijoilla omaa näkemystä ja kokemusta asiasta.

pihkatappi 20.7.2018, 04:33

Kairailin Keski-Suomessa 6 vuotta sitten harventamaani kuusikkoa. Otin harvennuksessa puita hieman yltä ja alta, eli tarkoituksena saada aikaistettujen tulojen avulla parempi tuotto kuviolta. Rinnankorkeudelta 27 cm puu kasvaa paksuutta 1 cm vuodessa ja 19 cm puu 0,5 cm vuodessa, vaikka tilaa kyllä olisi. Arvelen että ison puun juuristo on niin paljon kehittyneempi, että harvennuksessa kasvamaan jätetyt hyvälaatuiset välipuut eivät ikinä kasva yhtä hyvin, kun eivät vielä kasva kuin reilun kolmasosan päävaltapuiden kasvusta. Toinen asia on sitten se, että kannattaako tuollainen yläharvennus taloudellisesti, päävaltapuut olisivat päätehakkuuseen sopivaa kokoa, mutta välipuiden kehittyminen edes kahden tukin puiksi vie vielä 10 vuotta, päätehakkuu tukin kova hinta verrattuna harvennustukkiin kallistaa ajatuksen siihen, että on usein fiksumpi lihottaa niitä isompia hyvälaatuisia ja myydä kerralla.

Jätkä 20.7.2018, 07:10

Oliko nuo kairaamasi puut saman ikäisiä? Jos olivat, niin olisi pätevävä syy harventaa ylitiheys, jos sellaista on.

Käytännössä on kuitenkin niin, että yläharventajan ei pitäisi valita jääviksi puiksi välipuita, vaikka Jatkuvasti harsivat niin tekevätkin. Kasvukairaus antaa siitä selvän näytön.

Pihkatapin mukaan 27 senttinen päävaltapuu olisi jo hakkuukypsä, mutta minusta sillä olisi vielä varaa vahvistua – ainakin nykyisillä mitta- ja laatuvaatimuksilla.

Jos puusto on ylitiheä, voisi olla järkevää suorittaa perinteinen alaharvennus, jonka jälkeen päävaltapuden vahvistuminen vain lisääntyisi. Kasvu kuutioina mitaten pysyisi samana hehtaaria kohti.

pihkatappi 20.7.2018, 07:53

Joo, onhan sillä kasvu kova, saan kuitenkin metsäliiton osuuksista 6% osittain verottoman koron, siinä riski toistaiseksi pienempi kuin pystyssä olevissa kuusissa. Nuo saa kuitenkin kasvaa vielä, lannoitus tosin edessä, joka sekin on järkevää oikeastaan vain kun tähdätään avohakkuuseen. Välipuita ei kannata kasvattaa muutoin kuin että valtapuissa on jotain vikaa, välipuut kaatuvat herkemmin ja kasvavat siis jokatapauksessa niin huonosti että niiden arvokasvu hyppäys ei varmaan korvaa pidennettyä kiertoaikaa. Kiusaushan on kova kasvattaa mahdollisimman monta tukkipuuta jaksollisessakin kasvatuksessa, mutta kannattaa keskittyä valtapuihin. Virheistä otetaan opiksi, ei tuossa kuitenkaan sentäs tuhoa tule, toivottavasti vain pientä oppirahaa. On tässä kyllä sekin puoli että tuolloisen harvennuksen tili oli silloin tarpeellinen, kenenkään autokaupan koroista tai lainaohjelmista ei kirjoitella, mutta ne ovat kuitenkin mukana hakkuiden taustalla, no itsellä oli vaintarves ostella lisämaata.