› Keskustelut › Metsänhoito › Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

  • Tämä aihe sisältää 2,034 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1,661 - 1,670 (kaikkiaan 2,034)
1 2 3 … 166 167 168 … 202 203 204

  • Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

    Lähetetty: 20.2.2018, 19:09

    Merkitty: 

    Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

    Tekijä
    mehtäukko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen 6.7.2018, 10:51

    On luultavaa että tukki- ja kuitupuun hinnanero tulee kutistumaan, jos nykytilanne jalostusarvojen suhteen jää pysyväiseksi. Tämä heijastuisi väistämättä metsänkasvatuksen tavoitteisiin.

    Puuki 6.7.2018, 10:52

    Esimerkki metsänkasvatuksen kannattavuusvertailusta :

    On verrattu jk:n metsän tuottoa MT-kuusikossa Etelä-Suomessa vastaavaan tasaikäisen metsän kasvatukseen. Laskemassa on oletettu keskikasvujen olevan jk:ssa 5,2 m³/ha/a ja tasaikäisessä 5,6 m³/ha/a. Tasaikäiseen kuusikkoon on tehty ensiharvennus ja toinen harvennus alaharvennuksena. Päätehakkuu 75 vuoden iässä. Jatkuvan kasvatuksen kuusikkoon tehdään yläharvennustyyppinen hakkuu aina 15 vuoden välein.  Lopputuloksena esitetään aivan oikein jatkuvan kasvatuksen valinta paljon kannattavammaksi kuin tasaikäisenä kasvatus.

    Kysymys : Miten ko.laskelman lopputulos muuttuisi, jos tasaikäinen kuusikko olisikin perustettu muokkaamalla maa laikkumätästämällä ja käyttämällä jalostettuja taimia esim. 50% istutetuista taimista, ja toinen harvennus olisi tehty yläharvennuksena ?

    Tähän viitteeksi pieni otos jo 80-luvulla tehdystä  E-Suomen MT-kuusikkojen kasvutaulukosta : Viljeltyjen kuusikoiden keskikasvu (20-80 v aikana) oli keskimäärin yli 16 % parempi kuin luonnon siementämien kuusikoiden . Kuusikot oli käsitelty normaalein tasaikäiskasvatuksen kasvatushakkuin. Tuolloin ei ollut vielä käytössä yhtä pitkälle jalostettuja alkuperiä kuin nykyään eikä kuusille parhaaksi osoittautunut maanmuokkausmenetelmäkään ollut vielä yleisemmin käytössä.

    Jean S 6.7.2018, 10:56

    Hyvä, tuotetaan sitten enemmän puuta (kuutioita, ei euroja). Laitan heti sähköpostia ministeriöön, että Metsälehden parlamentti on tullut siihen tulokseen, että lopetetaan kaikki muut Kemera-tuet ja lähetään tukemaan miljoonilla pelkkiä helikopterilannoituksia.

    Kuusikko ei harvenna itseään luontaisesti? Ei mikään metsä harvenna itseään luontaisesti, ellei sille ole tarvetta. Kysehän on vain siitä, miten helposti huonoon paikkaan jääneet puut kuolevat. Olen kävellyt monessakin kuusikossa, jossa on paljonkin itsestään kuollutta, jalkoihin jäänyttä kuusta.

    antinpoika 6.7.2018, 13:21

    Jos koet Puuki että olet hyötynyt jotain näistä keskusteluista niin sehän on hyvä juttu. Tarkoitin aiemmin että keskustelussa on vähintään kaksi koulukuntaa ja se menee niin helposti kiistelyksi, provosoidaan ja provosoidutaan. Tuo pienaukkohakkuu on useasti esillä, käytännössä niitä ei juurikaan tehdä, ehkä se on paremminkin puuryhmien poistoa että saadaan avattua hieman metsää.

    Timppa 6.7.2018, 13:32

    Siellä Luken Lapinjärven ”laboratoriometsässä”, missä taimettuminen maapohjan kosteudesta johtuen oli erinomaista,  kasvuluvut vaihtelivat 4-5 m3/ha/v.  5,2 keskikasvuun pääsystä tavanomaisessa talousmetsässä on turha haaveilla.  Realismia on 4 m3/ha/v sillä ehdolla, että taimettuminen onnistuu.  Sen sijaan nyt 30-vuotiaan jaksollisen MT-metsän keskikasvu 0n  meillä ollut 5 m3/ha/v.  Vanhan ajan paljasjuuritaimilla istutetussa nyt 53-vuotiaassa kuusikossa  pääsemme 73 vuoden kiertoajalla n. 6 m3/ha/v-tulokseen, Nykytaimilla ja -menetelmillä, mm taimikon varhaishoito, päästään todennäköisesti tasolle 7 m3/ha/v.  Tuloksia voidaan parantaa lisäksi lannoituksella, mikä ei ole jatkuvassa kannattavaa.

    Mänty-kuusiekametsää kasvattamalla kasvu paranee vähintään 0,5 m3/ha/v.  Sellainen ei onnitu jatkuvassa, jossa lopulta kasvatetaan pelkkää kuusta.

    Olen minäkin nähnyt monta kuollutta kuusta.  Jos se kuusikko on aluksi tasakokoista, niin se vaan sakenee.  Kestää tosi kauan ennen kuin kuuset alkavat valonpuutteeseen kuolla.

    Puuki 6.7.2018, 14:13

    Olen siinä mielessä hyötynyt tästä keskustelusta, että päätin ottaa vähän entistä tarkemmin selvää mitkä väittämät pitää paikkaansa lähinnä jatkuvan kasvatuksen toimivuudesta  ja kannattavuudesta. Kun vaikutti kovin ristiriitaiselta , niin (Pukkalan oman ohjeen mukaan ) otin itsekin selvää laskemalla ja tutkimuksia selaamalla enkä vain kuunnellut jotain tiettyä tutkijaa tai toisia kommentoijia.  Asia oli toki ennestään melko tuttua mutta varmistui muutama asia, joista olen kertonut palstallakin useampaan otteeseen. Hyvää kesää kaikille keskustelijoille, ainakin tämä ketjun kommentointi alkaa olla omalta osalta tässä.

     

    pihkatappi 6.7.2018, 16:30

    Timppa onnistuu tuolla mottien tavoittelu jargonilla provosoimaan varmaan monen taas kirjoittamaan, nimittäin nimen sinne valtion avohakkuu kielto kansalaisaloitteeseen. Toisessa kasvatusmenetelmässä osin minimoidaan kustannuksia ja toisessa pistetään rahaa melko paljon uudistamiseen. Mitä hyötyä on vertailla pääasiassa vuosittaisia kuutiokasvuja, kun kukaan jatkuvankasvatuksen harjoittaja ei edes ajattele kuutiokasvua metsän tuottona. Monelle jaksollisen kasvatuksen fanaatikollekin tärkeämpi peruste toimenpiteille on pääomantuoton optimointi, joka ei ole sama kuin kuvion maksimi kuutiokasvuun pyrkiminen.

    Etelä-Suomessa jatkuvakasvatus vaatii kyllä muutakin kuin teoria opintoja ja tuskin kannattaa kokeilla, siinä tärvääntyy se perintömetsä. Pitkät puut kaatuvat tuulessa, laho leviää ja kaikenlisäksi puuston kasvu laskee ilman lahoakin ja kustannuksista on vaikea antaa arviota, mutta jos sahalaitoksen avohakkuuvapaa puu korjataan manuhakkuuna, niin kai se on selvää että puuntuottaja ei kauheasti rikastu, mutta hyvä jos joku onnistuu ja arvostan.

    A.Jalkanen 6.7.2018, 19:23

    ”kukaan jatkuvankasvatuksen harjoittaja ei edes ajattele kuutiokasvua metsän tuottona” No oli aikamoinen yleistys. Kuutiokasvuja ja kustannuksia vertaamalla päästään kokonaiskannattavuuteen, joka kuitenkin kiinnostaa useimpia metsänomistajia. Lisäksi pitää arvottaa metsän muut hyödyt ja riski. Aika monimutkainen ja epävarma laskelma, kun vielä huomioidaan ettemme osaa ennustaa puun hintakehitystä.

    pihkatappi 6.7.2018, 19:42

    Niinpä, moni näkee muut arvot tärkeämpänä ja nekin jotka ajattelevat talouspuolta, ajattelevat tukkipuun osuuden olevan suurempi jatkuvan kasvatuksen hakkuissa, kuutiokasvua ei pidetä tärkeänä vaan arvokasvua. Pienempi keskimääräinen kuutiokasvu tiedostetaan ja hyväksytään, kasvatettiin sitten maisemametsää, marjametsää tai taloudellisesti optimaalisesti jatkuvan kasvatuksen metsää.

    pihkatappi 6.7.2018, 19:57

    Arvokasvu on muutoin kovimmillaan, kun puusta saa ensimmäisen myytävän tuotteen, esim kuitupätkän. Tosin tila-arvioissa usein taimikon hinta on kovempi, kuin metsän joka on juuri 02 kehitysluokkaa ja motteja kuitenkin vielä vähän ja tuohan on jonkinlainen ”pörssi arvo”. Ja jos mottimäärä on vielä arvioitu alakanttiin ja kasvukin on huippua, tarjoutuu jo mahdollisuus metsätilakaupassa.

    Jatkuvan kasvatuksen metsän pörssi arvo on toistaiseksi huono, koska ostajia ei juuri ole.

Esillä 10 vastausta, 1,661 - 1,670 (kaikkiaan 2,034)
1 2 3 … 166 167 168 … 202 203 204