Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

Tämä aihe sisältää 2,034 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten Gla toimesta.

Esillä 10 vastausta, 1,631 - 1,640 (kaikkiaan 2,034)

1 2 3 … 163 164 165 … 202 203 204

Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

Lähetetty: 20.2.2018, 19:09
Merkitty: jk-metsä metsäalan koulutus

Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

Tekijä
mehtäukko

Teema Metsänhoito

Puuki 5.7.2018, 09:57

Sitä sopii kysyä. Miten on käynyt niillä jotka on jo tehneet näitä jk-hakkuita jo pidempään vai onko heitä oikeasti olemassa ?

Jk:n keskikasvu pitäisi olla 5 m³/ha/v jotta päästäisiin tuohon lopputulokseen 20 vuoden päästä (55 %:n tukkiosuus) . Pystyyn jäisi sama 80 m³/ha . Voisi olla mahdollisuuksien rajoissa. Mutta tasaikäisen metsän tilannekin pitää ottaa huomioon : siellä kasvu kiihtyy koko ajan ja on parempi kuin jk-metsässä ,ollaan tulossa eh-vaiheeseen.

Eri asia on ne heikot puolet jk.n puolella : Tapahtuuko taimettumista riittävästi, riittääkö taimien kasvunopeus,onko kesähakkuiden takia tulossa maannousemaa liiaksi ?

Erään luultavasti joskus kalvosulkeisena esitetyn jk:n kasvatuksen kannattavuuden esittelyn perusteella (on tallessa pdf:nä) kasvutieodot oli ilmeisesti vedetty hatusta, koska tasaikäisen kiertoajan keskikasvuksi oli oletettu reilusti vähemmän kuin jk:n vaikka tosiasiassa tilanne on juuri toisin päin.

suorittava porras 5.7.2018, 10:07

Onko myöskin huomioitu se , mitä lisääntyvä epärationaalisten kasvatusmenetelmien käyttö aiheuttaa kantohinnoille yleisellä tasolla? Jos saman korjattavan puutavaramäärän eteen on tehtävä 2-3 kertainen työ kalliilla koneilla , se ei voi olla vaikuttamatta kantohintatasoon alentavasti tulevaisuudessa . Valitettavasti jk-menetelmällä tuotetusta puusta maksetaan avohakkuiden siivellä vielä toistaisesksi aivan liikaa.

savo’ttamies 5.7.2018, 10:31

Ihme asenne tuolla suorittavalla metsänomistajia kohtaan…

Mitä enemmän puusta teollisuus maksaa, sen enemmän on tarjontaa ja koneyrittäjille töitä.

Samoin , jos joku laskee kesällä hakkuukoneen sotkemaan metsäänsä. Ei ole hyvä sekään . On huono näkyvyys, kun lehtiä puissa ..upottaa..poistettavissa puissa mutkia..oksia.. Aina syy puunmyyjissä.

Vaihtas alaa vaikka marjanpoimintaan …

Jean S 5.7.2018, 10:44

Sitä sopii tosiaan kysyä. Laskelmaa sekoittaa hiukan se, että ovatko nämä 2 tilannetta samanarvoisia:

– 80 m3/ha mäntymetsää

– 80 m3/ha mäntymetsää, jossa lisäksi esim. 600 kehityskelpoista tainta/hehtaari

Suorittavalle sen verran, että arvostan käytännön kokemuksesi tuomaa näkemystä näihin keskusteluihin, mutta näkemys olisi ehkä arvokkaampi, jos se ei olisi niin … kapea. Muistuttaisin siitä, että kun automatisoitu puunkorjuu aikanaan tulee, se varmasti tulee ensimmäisenä niihin kohteisiin, jotka ovat helpoimpia. Toisin sanoen niille alueille, joissa kaadetaan kaikki, mikä ei liiku. (Hirvenkaatokoneet on sitten erikseen…) Voi siis olla, että nykyiset metsäkoneenkuljettajat viettävät viimeiset työvuotensa nimenomaan tehden erilaisia erikoishakkuita, joissa vaaditaan jonkinlaista kehittyneempää älyä.

Jean S 5.7.2018, 10:57

Lisätään vielä vähän vettä myllyyn.

https://www.hs.fi/talous/art-2000005743993.html?utm_campaign=tf-HS&utm_term=1&utm_source=tf-other&share=8a320daab41f8384b5d89bf3ef36a8e5

Martti Haapala mm. haluaa Suomeen lain, jossa pakotettaisiin tuottamaan tietty osuus hitaasti kasvanutta järeää laatupuuta.

”Suomalaisen puuteollisuuden riesa on harhainen itsetunto. Pitäisi osata katsoa peiliin.”

Se peili löytyy maista, joista Profin ostaa laatupuuta, kuten Saksasta, Tšekistä ja Puolasta.

”Näissä maissa avohakkuiden osuus on hyvin pieni. Yleensä tehdään poimintahakkuita, joiden tuloksena on järeää laatupuuta.”

Timppa 5.7.2018, 11:20

”– 80 m3/ha mäntymetsää, jossa lisäksi esim. 600 kehityskelpoista tainta/hehtaari”

Ihan hyvä tilanne noin teoriassa. Todellisuudessa kehityskelpoisia taimia saattaa olla vain 10, parhaassa tapauksessa 50 %:n alalla sitä metsää.

Kyllä meidän 100-vuotiaat ja nuoremmat männiköt ovat järeää laatupuuta, jos kasvavat MT-pohjilla. Karummilla pohjilla ovat myös laatupuuta, mutta eivät järeitä. Männikköjä ei vain voi kasvattaa muuten kuin tasakokoisina. Voi tietysti yrittää edellä kuvattua, mutta tulos on se, mitä aiemminkin olen kuvannut.

A.Jalkanen 5.7.2018, 11:20

Aloitin ikkunapuista uuden ketjun, kun asia ei liity vain jk-hakkuisiin.

suorittava porras 5.7.2018, 11:49

Savottamiehelle totean , että teollisuus maksaa puista vain sen verran , kun kulujen ja voittotavoitteiden jälkeen on rahaa käytettävissä . Jos kulut kasvavat saatuihin tuloihin nähden , kantohinta laskee tai pahimmassa tapauksissa kysyntä siirtyy muualle .

Ilman jaksollisen kasvatuksen vetoapua , meillä ei olisi nettiäkään eikä ihmisiä luomassa unelmaa jatkuvan kasvatuksen tuomasta onnesta.

suorittava porras 5.7.2018, 12:58

Tuolla edellä viitattiin automaation hyväksi käyttöön metsätöissä . Esim. robottitekniikka vaatii hyvin steriilit olosuhteet toimiakseen kunnolla ja sen lopullista läpimurtoa saa odotella vielä vuosikymmeniä . Inhimillistä tekijää metsätöissä tarvitaan vielä pitkään .

Se ,että olen keskittynyt kommenteissani toimintaympäristön kehittämiseen , johtuu siitä ,että se on muodostumassa puukorjuun tehokkuutta ajatellen heikoimmaksi lenkiksi . Kasvavien puuvirtojen käsittely samaan aikaan vähenevän ammattitaitoisen työvoiman kanssassa asettaa haasteita toimintaympäristön kehittämiselle . Tähän haasteeseen hyvä metsien hoito ja rationaaliset menetelmät ovat hyvää lääkettä. Umpeen pusikoituvat metsät eivät vie tilannetta ainakaan parempaan suuntaan .

Liiallisen peitteisyyden tuomat riskit onnistuneelle puunkorjuulle on syytä tiedostaa. Pitkät kannot , liian tiheät ajouraverkot ,väärät puuvalinnat,korjuuvauriot ja vajaalaadut tehtaalla ovat usein seurausta siitä , että koneenkuljettaja on tehnyt virhearvioita huonon näkyvyyden seurauksena . Pahimmat näkyvät metsissä vuosikymmeniä . Koneen uppoamisen seurauksena syntynyt ”ankkalampi” ja sen nosto-operaation seurauksena ympärille tehty pienaukko telauspuiden saamiseksi ei välttämättä silmiä hivele , mutta on näkyvissä kauan. Edellä mainittuja ongelmia voidaan vähentää näkyvyyttä parantamalla . Kun puhutaan jk:sta kasvatusmenetelmänä , kaikki edellä mainitut riskit saattavat realisoitua puita korjattaessa.

harrastelija 5.7.2018, 13:48

Hyvä juttu HS:ssa vaikka asiaa oli tietysti vähänkorostettu! En usko, että Etelä-Suomessa onnistuu tiheäsyisen männyn kasvatus, koska puu vain kasvaa enemmän kuin esim. Lapissa. Lapista saa aivan varmasti tiheäsyistä riittävän järeää mäntyä Mh:n ja suurten yhteismetsien alueelta. Tällaisten puiden hakkaaminen ei vain onnistu ”luonnon ystävien” ja GB.n puuttumatta asiaan!

Esim. liimapuista oli tietysti karrikoitu, mutta ihmettelen tuota Keski-Euroopan puun kasvua? Kysymys lienee jostain korkealta vuoristolta hakatuista puista? Siellä on varmaankin häiriköt saatu kuriin estämästä mo:n hakkuutyötä?