› Keskustelut › Metsänhoito › Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

  • Tämä aihe sisältää 2,034 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1,601 - 1,610 (kaikkiaan 2,034)
1 2 3 … 160 161 162 … 202 203 204

  • Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

    Lähetetty: 20.2.2018, 19:09

    Merkitty: 

    Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

    Tekijä
    mehtäukko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • MaalaisSeppo 4.7.2018, 10:24

    Jk- ja jaksollisen kasvatuksen kannattavuusvertailussa täytyy ottaa huomioon, ettei ainakaan rehevien maapohjien päätehakkuukypsien metsien siirtäminen jk-kasvatukseen ole taloudellisesti järkevää. Kyllä päätös jk-kasvatukseen on tehtävä jo aikaisemmissa harvennusvaiheissa.

    Joku voi tietysti esittää, että hakkaa ensin aukon ja syntynyt aukko on sen jälkeen jk-metsä. Veikkaan huonoa menestystä.

    A.Jalkanen 4.7.2018, 11:35

    Visakallo. Tuo kuvaamasi tilanne on yläharvennus eikä jk-hakkuu. Jk-metsä lähtee helpoimmin liikkeelle tilanteesta jossa on valmiiksi erirakenteisuutta tai sitten avohakkuusta.

    Tutkijan näkemus asiaan.

    ”Olen nähnyt noita luokille taipuneita puita, mutta ainoastaan avohakkuualojen reunoilla.

    Mielestäni ilmiöön tarvitaan yhdistelmä luja juuristo ja kova tuuli. Jos metsän harventaa niin, että kasvamaan jää solakoita pitkiä puita, noilla puilla on yleensä pieni juuristo eli puut kaatuvat ennemmin kuin taipuvat luokille. Toisaalta solakoilla puilla on yleensä pieni latvus ja hennot oksat, jolloin puut virtaviivaistuvat tuulessa ja tuulikuorma on pieni (eli puut eivät kaadu eivätkä taivu luokille).

    Jos koko metsä on peitteinen (siis myös hakatun metsikön ympäristöt), koko tuuliongelma on pieni. Suurin osa tuuliongelmista aiheutuu siitä, että tehdään avohakkuita.”

    Uusmetsäläinen 4.7.2018, 11:51

    Vähän vastoin MaalaisSepon järkeilyä olen juuri harkinnut tämän jk-keskustelun innoittamana yläharvennusta päätehakkuuikää lähestyvään tuoreen kankaan männikköön, jossa aluskasvuna on hyvälaatuista 5-10 metrin pituista kuusta. Näin menetellen päätehakkuusta ja kasvatusmenetelmästä päättäminen siirtyisi seuraavalle sukupolvelle.

    Suurimpana riskinä on se, säilyykö aluskuusikko korjuussa riittävän vahingoittumattomana. Saattaa olla, että tätä pohtiessa vaakakuppi kallistuu avohakkuun puolelle.

    Gla 4.7.2018, 11:59

    Timppa: ”Tästä on keskusteltu ennenkin useasti.  Eihän metsänuudistus ole mikään uusinvestointi, mille pitäisi laskea joku korko.”

    On keskusteltu ja siksi ihmettelen, että olet täysin päinvastaisella linjalla kaiken kirjallisuudessa esitettyjen laskentaperusteiden kanssa.

    ”Kyseessä on sama asia kuin minkä tahansa tuotantovälineen ylläpito tai vaikka auton huolto tai talon maalaus.   Sinun pitää kattaa sellaiset kulut vuosituloillasi.”

    Tietysti kassavirta täytyy olla kunnossa, jotta kulut voi kattaa. Se on silti eri asia kuin kannattavuus, jota mitataan tulojen ja menojen erolla, joka on diskontattu halutulla korolla ajan mukaan. Sinä käytät nollakorkoa, useimmat muut eivät käytä.

    ”Tietysti Gla:nkin kassaan on vaikka auton huollolla vaikutusta.  Et taida kuitenkaan jättää huoltoa sen vuoksi tekemättä tai laske sille korkoa.”

    Kun on kyse metsätaloudesta, jossa on tarkoitus tuottaa voittoa, on aika etäistä alkaa puhua auton huollosta tai keittiön parketista. Miksi ei puhuttaisi itse asiasta?

    Minä huollan autoni, jotta se toimisi. Jos en huolla, kulut kasvaa nopeasti suuremmiksi kuin huollosta säästyneet rahat. Ajanjakso on tässä tarkastelussa niin lyhyt ja mittakaava pieni, ettei siinä korkolaskua tarvita.

    Ellet käytä nollakorkoa, miten määrittelet metsätalouden kannattavuuden, jos samalla viivalla on nykyhetken ja 80-vuotta vanhat rahat?

     

    Puuki 4.7.2018, 12:24

    Tuuli kaataa ja huojuttaa puita muuallakin kuin vain avohakkuualueiden reunoilla. Kaikkialla ei ole tasasenlaakeeta-aakeeta kuten Pohjanmaalla.

    Ja ainakin yksi tutkimus jk-kasvatettujen puiden tukkien laadusta on tehty Metlassa. Hiushalkeamien syntyminen vioittaa sahatavaraa sälöytymisen lisäksi. Sama voi käydä  millä opilla tahansa kasvatetussa metsässä . Harvassa kasvavat ja tuuhealatvaiset huojuu yleensä eniten, jos tuuli on kova. Mistäköhän tuo johtunee. Naapurin mökkipalstalle rinnemaalle tehtiin aikoinaan harvennus jossa jäi pystyyn hyvin harva jk-sekametsä. Kerättäviä puita tuli sitten runsaasti seuraavien vuosien syysmyrskyjen jälkeen.

    MaalaisSeppo 4.7.2018, 12:36

    Uusmetsäläisen tapauksessa voi olla järkevää hyödyntää mäntyjen alle tullut kuusialikasvusto, jos maapohja on sopiva. Kannattaa laskeskella, hakkuuttaako kaikki männyt kerralla (parempi hinta ja pienemmät vautiot kuusille).

    Itselläni on vastaava koivikko, jossa tiheä n. 5 m kuusialikasvusto. Aion kyllä kohta hakkuuttaa kaikki koivut kerralla. Jos kuusia säästyy riittävästi, niin sitten kasvatan niitä. Kyseessä ei kuitenkaan ole jk-kasvatus.

    Aukkojen vieruspuiden kaatumisriski on joillekin ongelma. Jostain syystä minun aukkojen reunoilta ei ole kaatunut yhtään puuta.

    Timppa 4.7.2018, 12:53

    Minä huollatan metsäni, jotta se toimisi.  Mitä eroa siinä sinun autosi huollon kanssa? Autollakin on tarkoitus tuottaa hyötyä.  Esimerkiksi säästää taksikuluissa tai ajassa.  Metsässäkin käy niin, että tuotto pienenee nopeammin kuin uudistuksesta säästyneet rahat.

    ”Ellet käytä nollakorkoa, miten määrittelet metsätalouden kannattavuuden, jos samalla viivalla on nykyhetken ja 80-vuotta vanhat rahat?

    Miksi minun pitäisi panna jotain eriaikaisia  rahoja jollekin viivalle?  Koska metsää ei olla myymässä, niin minulle riittää se, että  kassavirta on hyvä.  Tulos ennen veroja yli 80  %  myyntihinnasta ja tulo hehtaarille selvästi yli keskimääräisen hehtaarituoton.  Tärkein luku on kuitenkin hehtaarikohtaisen vuosikasvun kehittyminen.  Suunnitelmakaudesta toiseen kasvu on parantunut.  Näitä lukuja vertailen.  En tiedä eikä kukaan muukaan tiedä, millaista hintaa myyjä saa tai edes kuinka paljon metsä kasvaa 80 vuoden kuluttua.  Tai mikä on sen ajan käypä korko.  Nuo nettonykyarvolaskelmat, joissa verrataan erilaisia metsänkäsittelytapoja perustuvat niin moniin epävarmoihin lähtöoletuksiin, ettei niillä ole kuin viihteen arvo.

    Asia erikseen, jos olen ostamassa jotain uutta metsätilaa, niin sitten pitää arvioida tuottoa ja verrata sitten muihin sijoitusvaihtoehtoihin.

    Timppa 4.7.2018, 14:17

    Vielä Gla.  Jos olet hakannut kunnon kuusikon 350-400 m3/ha, niin millaisen nettonykyarvolaskelman uudistusvaihtoehdosta teet?  Onko muita kuin jättää ”Herran haltuun” tai mättäät ja taimet?  Varmasti tiedät, että uudistamattomuus pilaa sen kuvion vuosikymmeniksi.  Mitä mieltä on millään nettonykyarvolaskelmalla, jos tulos on päivänselvä.  Uudistus tuottaa sen minkä aika näyttää.  Uudistamattomuus tuottaa pihlajaa, leppää ja muuta ryönää.  Ainakin meillä metsätalouteen liittyy vaikkapa kuluja omista ja tiekuntien teistä.  ”Herran haltuun” jätetyssä vaihtohdossa pitää nekin maksaa.

    Meikäläinen lähtee yksinkertaisesta ajattelusta.  Kullekin kuviolle siihen parhaiten sopiva varma uudistusvaihtoehto.   Lopputulos epäilemättä vaihtelee sitten vuosikymmenten päästä, mutta en ala yrittelemään riskeillä, koska tiedän, että ne ovat lopulta kaikkein kalleimpia vaihtoehtoja.

    Gla 4.7.2018, 14:21

    Timppa: ”Miksi minun pitäisi panna jotain eriaikaisia  rahoja jollekin viivalle?”

    Ei tarvitse, mutta tuo on ainoa luotettava keino sanoa, onko toiminta kannattavaa.

    ” Jos olet hakannut kunnon kuusikon 350-400 m3/ha, niin millaisen nettonykyarvolaskelman uudistusvaihtoehdosta teet?”

    Ei hakattu kuusikko vaikuta uudistusvaihtoehdon laskentaan. Jos uudistat kaksi kuviota, paljon ja vähän rahaa tuoneen, vaikuttaako se sinulla uudistamiseen?

    Uudistamisen yhteydessä leikkaan laskennalla pois vaihtoehdot, joilla ei ole edellytyksiä onnistua. Kerroin jokin aika sitten myynnissä olleeesta palstasta, jolla olevan aukon laskin olevan kannattamaton uudistaa. Koska en kehdannut tehdä nollahintaista tarjousta, jätin tarjoamatta. Toki nollakorolla tuokin olisi ollut kannattavaa ja olisihan minun rahanikin sen metsittämiseen riittänyt. En vain tiedä, miksi noin olisi pitänyt toimia.

     

    Timppa 4.7.2018, 15:26

    Kuten tuolla edellä jo kerran kirjoitin, niin kukaan ei voi tietää 80 vuoden päähän, joten mikään laskelmakaan ei voi kertoa onko puuha kannattavaa vai ei.

    Ja kuten tuolla edellä kirjoitin, niin kullekin paikalle valitsen varmimmanlta näyttävän vaihtoehdon.  Esimerkkinä vaikka kivinen männynuudistusala, joka uudistettiin käsin kylväen.  Kylvijöiksi värväsin hoitokunnan puheenjohtajan aviomiehineen ja puheenjohtajan sisaren (talkootyönä).  Saa nähdä oliko kylvö tämän vuoden kuivana keväänä onnistunut vai ei.  Joitakin sirkkataimia kuitenkin näkyy.

    En minäkään olisi niin työhullu, että vasiten yrittäisin hankkia itselleni tuollaisen työmaan, kun rahan voi sijoitaa muutenkin.  Vaikkapa entisen metsän lannoitukseen.

     

Esillä 10 vastausta, 1,601 - 1,610 (kaikkiaan 2,034)
1 2 3 … 160 161 162 … 202 203 204