Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

Tämä aihe sisältää 2,034 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten Gla toimesta.

Esillä 10 vastausta, 1,591 - 1,600 (kaikkiaan 2,034)

1 2 3 … 159 160 161 … 202 203 204

Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

Lähetetty: 20.2.2018, 19:09
Merkitty: jk-metsä metsäalan koulutus

Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

Tekijä
mehtäukko

Teema Metsänhoito

Timppa 3.7.2018, 20:09

”Olisi todellakin syytä laskea uudistuskulut uuden sukupolven piikkiin. Niinhän se on täällä palstallakin laskettu, kun ollaan värkätty sitä, milloin nuori metsä alkaa päästä plussalle.”

Eihän tuo laskutapa vaikuta mitään metsänomistajan kassatilanteeseen. Oleellista on lain periaate: Metsää älköön hävitettäkö. Jos et huolehdi kunnolla metsänuudistuksesta rikot lakia ja tietysti olet kuin mies, joka lämmittää itseään kusemalla talvipakkasella housuihinsa.

Puuki 3.7.2018, 20:19

Nykyarvolaskelmissakin pitää verrata todellista tilannetta eli laskea niillä toteutuvilla arvoilla ja koettaa ennustaa tulevat mahdollimman hyvin.

Syntyviä uudistuskuluja kompensoi parempi kantohinta (jos on ollut hakattavaa) kuin poimintahakkuussa saatava kantohinta. Lisäksi tulee jk:n jäävän puuston arvo, joka jää hakkuuvuonna saamatta verrattuna viljelyuudistusketjuun. Tilanne vaihtelee sen mukaan missä vaiheessa se metsä on, joka on tarkoitus joko muuttaa jk:n metsäksi tai jatkaa kasvatusta tasaikäisenä

Exeliin voi tehdä melko helposti taulukon, josta ilmenee arvoja vaihtelemalla kuinka kannattavaa (teoriassa) on tai ei ole kasvatustapojen vaihtaminen toiseksi.

A.Jalkanen 3.7.2018, 20:44

Timpalle. Harrastan itse perinteistä kasvatusmallia, mutta ymmärrän kyllä toisten kiinnostuksen kokeilla jatkuvaa kasvatusta. Saattaisin sitä itsekin kokeilla, jos tarjoutuu sopiva metsikkö käsiteltäväksi.

Joku voi ajatella niinkin, että päätehakkuussa avohakkuusta saatu suurempi kantorahatulo on korkoa aiemman puusukupolven pitkälle kasvatusajalle. Uudistamisinvestoinnin kannattavuus on sitten arvioitava erikseen. Jk-metsään jätetty puusto on myös investointi, jolle on saatava korko, puun kasvu.

Mitä tulee jk-metsän tukkipuun mahdolliseen heikompaan sisäiseen laatuun, niin ainakaan tavoittamani asiantuntijat eivät tätä ilmiötä ole tutkineet. Yksi tutkija ehdotti, että ongelma voisi ilmetä, kun tehdään ensimmäinen jk-menetelmään tähtäävä hakkuu metsikköön, jossa ei ole vielä erirakenteisuutta. Edellä keskustelussa ehdotettiin, että ongelma ilmenee vain varsinaisissa tuulituhopuissa, ei normaalioloisssa.

Jätkä 3.7.2018, 20:56

Timppa. Siteeraat metsäkatekismuksen käskyä: – Metsää älköön hävitettäkö.

Mutta olet jättänyt selitysosan pois. Sehän on katekismuksessa siis : Mitä se on. Metsää tulee käsitellä niin, että sen luontainen uudistuminen ei vaarannu.

Luontainen uudistuminen on: Siemenpuumenetelmä, Suojuspuumenetelmä, ja sitten tuo jatketun peiton alla kasvatus, joka myös pitäisi perustua luontaiseen uudistumiseen

Jovain 3.7.2018, 21:39

Valopuut pitäisi saada mukaan jk:sakin ja että sekametsät yleensä olisivat mahdollisia. Olikohan muuta mahdollisuutta, kuin uudistaa avohakkuun tai siemenpuuasentojen kautta. Näinhän se menee luonnon omassa rytmissäkin.

Visakallo 3.7.2018, 23:29

A. Jalkanen: ”Yksi tutkija ehdotti, että ongelma voisi ilmetä, kun tehdään ensimmäinen jk-menetelmään tähtäävä hakkuu metsikköön, jossa ei ole vielä erirakenteisuutta.”

Ko. tutkija on oikeilla jäljillä. Ensinmäisen jk-hakkuun jälkeen puiden sisäisten vaurioiden lisäksi tulevat myös tuulenkaadot ja eri syistä pystyyn kuolevat puut. Tästä johtuen jk-metsäksi hakattu alue joudutaankin monesti myöhemmin uudistamaan avohakkuun kautta. Ensinmäinen jk-hakkuu on myös metsän viimeiden taloudellisesti tuottava hakkuu. Jatko on erittäin kallista ja hyvin vähän tuottavaa aikaa, eikä jk-metsä siten sovellu sukupolvenvaihdoksessa jatkajalle. Jk-hakkuuta voidaan siten pitää näköalattomassa tilanteessa tehdyksi metsän saattohoidoksi.

Gla 4.7.2018, 04:27

Timppa: ”Eihän tuo laskutapa vaikuta mitään metsänomistajan kassatilanteeseen.”

Jos teet investoinnin, mikä on heti alussa tuomittu tappiolliseksi prosenttia suuremmalla korolla, tottahan sillä on kassaan vaikutusta.

Timppa 4.7.2018, 09:06

Gla. Tästä on keskusteltu ennenkin useasti. Eihän metsänuudistus ole mikään uusinvestointi, mille pitäisi laskea joku korko. Kyseessä on sama asia kuin minkä tahansa tuotantovälineen ylläpito tai vaikka auton huolto tai talon maalaus. Sinun pitää kattaa sellaiset kulut vuosituloillasi. Tietysti Gla:nkin kassaan on vaikka auton huollolla vaikutusta. Et taida kuitenkaan jättää huoltoa sen vuoksi tekemättä tai laske sille korkoa.

Jos teen lannoituksen, niin sille on tietenkin laskettava joku tuottovaatimus. Sehän parantaa metsää nykytilastaan. Vielä esimerkki vuokra-asunnosta. Jos uusin vanhan lattian samantasoiseksi, niin saan vähentää kulun vuosimenona. Jos teetänkin muovimaton tilalle parketin, niin hintaerotus on investointi, jonka saan vähentää 10 vuoden kuluessa verotuksessani.

Tolopainen 4.7.2018, 09:19

Mistä se verottaja voi tietää onko lattiassa ollut parketti vai muovimatto. Teollisuudessa laitetaan usein investointeja kunnossapitoon. Tuo ei muuta mitenkään sitä että rahalle aina lasketaan tuottovaatimus jos kyse ei ole harrastustoiminnasta. Verovähennys on aivan samansuuruinen tehdäänkö kertapoisto tai vuosi poisto. Tuo asia ei kyllä tämän palstan talousviisaille ole vielä avautunut. Sehän olisi aika mieletöntä jos isot investoinnit pitäisi tehdä kertapoistona.

Puuki 4.7.2018, 09:23

Timppa : Eli siis jos käytetään jalostetun alkuperän taimia, niin olisi kysymys investoinnista ja metsikkösiemen alkuperän taimien käyttö olisi eri asia ?

Voihan sitä noinkin ajatella mutta kyllä se uudistaminen on metsänkasvatukseen tehty investointi joka tapauksessa.