Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

Tämä aihe sisältää 2,034 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten Gla toimesta.

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 2,034)

1 2 3 … 15 16 17 … 202 203 204

Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

Lähetetty: 20.2.2018, 19:09
Merkitty: jk-metsä metsäalan koulutus

Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

Tekijä
mehtäukko

Teema Metsänhoito

Puuki 26.2.2018, 13:00

Kannatan myös tuota viljelyn ja luontaisen uudistamisen yhdistelmää, joka sopii myös jatkuvan kasvatuksen puolelle. Ellei ole sitten jonkinlaista ”ideologista estettä” olemassa.

Luontainen uudistaminen ja myös jk sopii paremmin heikomman vuosikasvun alueille kuin esim. väli-ja Etelä-Suomen tuoreille kankaille ja sitä paremmin kasvaville kohteille , jos on tarkoitus painottaa myös taloudellista tulosta. Useimmat mo:than on monitavoitteisia monimuotoisuuden, luonnon suojelun ja taloudellisen tuoton välillä.

Suht. vanhat sulkeutuneet kuusikot on muuten usein monimuotoisuuden kannalta huonoja kohteita. Riippuu tietysti mm. maapohjastakin ja puuston iästä; suojelukohteet on erikseen. Mutta sekapuustot on yleensä niitä monipuolisimpia kohteita ja tutkimustenkin mukaan sopivan harvat sekapuustot on suosituimpia ulkoilumaastoja. Risukot ja liian tiheät metsät ei ole suosittuja.

A.Jalkanen 26.2.2018, 13:07

MaalaisSeppo, aiheellisia kysymyksiä. Käsittääkseni aivan oikeaoppinen jk ei käytä keinollista uudistamista, mutta miksi käsittelyn pitäisi olla oikeaoppista jos se on toimivaa? Eihän mikään kasvun ennustaminen ole eksaktia tiedettä, mutta olettaisin että jalostuksen tuomaa kasvunlisäystä kyllä saa jos taimien kasvutilasta huolehtii taimikonhoidoin. ”Oppi-isämme” prof. emeritus Erkki Lähde on kyllä aina korostanut sitä, että metsässä ei pidä tehdä kannattamattomia hoitotoimenpiteitä.

Aktiivisesti hoidettu jk-metsä ei tietenkään ole halpa, kun hoitotoimenpiteissä ei säästetä muuten kuin siinä, että osa uudistamiskuluista jää pois: maanmuokkausta ei pääsääntöisesti käytetä ja metsänviljelymateriaalia kuluu vähemmän kun käytetään alikasvosta hyväksi. Tämä olisi eräänlainen sekastrategia ja huojentaisi mieltä, kun tietää, että ainakaan geneettisesti metsää ei ole pilattu.

MaalaisSeppo 26.2.2018, 13:21

Metsäneuvoja paranko sitten pitäisi hallita kaikki nämä jk-kasvatuksen vivahteet? Taitaa olla liian monta liikkuvaa osaa. Ehkä vertaistuki eli hyvien ja huonojen kokemusten vaihto jk-porukoiden kesken on ainoa konsti. Jk-foorumi tms. Huom pitäisi olla todennettavaa tietoa.

Reima Ranta 26.2.2018, 13:22

Pidän outona ja perustelemattomana jaksollisten kannattajien uhoa menetelmän ehdottomasta taloudellisesta paremmuudesta metsänomistajan näkökulmasta. Mitään tällaista varmuutta ei ole olemassa.

Siitä kaiketi ollaan varsin yksimielisiä, että jaksollisella menetelmällä voidaan tuottaa suurempaa puumäärää. Se ei kuitenkaan ole tae paremmasta taloudellisesta lopputuloksesta. Joka ei sitä ymmärrä, ei ymmärrä metsäekonomiaa.

Taloudellinen kannattavuus on sitä, että nettonykyarvo on positiivinen ja se puolestaan on hyvin pitkälle riippuvainen laskentakorosta. Laskentakorkoon puolestaan ei ole yhtä oikeaa vastausta.

Investoinnin pitkä aikajänne tekee alasta taloudellisesti haastavan ja olosuhteetkin vaihtelevat aivan ratkaisevasti. Se on oikein, että metsänomistaja itse päättää, mitä menetelmää hän haluaa käyttää. Toivottavaa myös olisi, että hän saa oikeaa tietoa siitä, mitkä tekijät asiaan vaikuttavat. Jos NNA neuvonnassa unohdetaan, syyllistytään harhaanjohtamiseen.

Minä hoidan omia metsiäni oman talouteni lähtökohdista. Ratkaisuihini ei vaikuta millään tavalla se, kuinka paljon Suomen metsät kasvavat puuta.

wanhajätkä 26.2.2018, 13:23

Älä nyt jovain nosta wanhaa minkäänlaiseksi esimerkiksi vaikka osittain tekemiseni liippaa sinunkin ajatusmaailmaa. Vain hiuksenhienosti. Muualta kuin metsästä olen pääasiassa elantoni saanut. Todelliset esimerkit löytyy vaikka kesäkokoontumisen kuvia katsellessa. Monta muutakin tällä palstalla toimii varmasti tehokkaammin. Mutta perässä tullaan ja uskon todella tuoton nousuun per hehtaari laskevista hinnoista huolimatta.

En oikeen ymmärrä tätä onjaoff keskustelua. Hyväksy tai hylkää. Kai näitä saa, voi ja pitää käyttää ritarinnan. Käyttää vaan puusilmäänsä ja toimii. Kuhan toimii eikä urputa.

Timppa 26.2.2018, 14:00

”Pidän outona ja perustelemattomana jaksollisten kannattajien uhoa menetelmän ehdottomasta taloudellisesta paremmuudesta metsänomistajan näkökulmasta. Mitään tällaista varmuutta ei ole olemassa.”

Hienoa Reima tunnustit, että jaksollinen metsä kasvaa paremmin kuin jatkuvan kasvatuksen metsät. Epäilemättä olet havainnut, että uudistushakkuiden hintataso on merkittävästi korkeampi kuin harvennusmetsien. Ainakin meillä päin sillä hintaerolla katetaan kaikki uudistus- ja perkauskulut. Siis jaksollinen tuo enemmän myytäviä motteja ja niiden keskihintakin on parempi. Ainakin minun laskupääni mukaan jaksollinen on yleensä ylivoimaisen kannattava. Voi olla joitakin ekonomistejä, jotka eivät ymmärrä näin yksinkertaista matematiikkaa.

Rane2 26.2.2018, 14:12

Jatkuvan kasvatuksen kannattavuus ja hyvyys perustuu siihen että käytössä on jaksollisesti kasvatettua hyvää metsää jota voi ruveta harsimaan.Vielä ei ole tullut vastaan ketään joka olisi ostanut kunnollista harsintametsää vaikkapa jobbarin jäljiltä ja kehunut miten hyvää hommaa on sen ”jatkuva kasvattaminen”.

tamperelainen 26.2.2018, 14:20

Tuolla edelle esitettiin,että JK.ssa käytettäisiin jalostettua taimimateriaalia täydentämään luontaista uudistumista

Omien kokemusten mukaan esim istutuskuusi nyt koivusta ja männystä puhumattakaan kasvaa huomattavasti hitaammin ylispuuston varjostuksessa kuin aukolla.Tämä sama ilmiö näkyy myös uudistusalojen raunoilla.Istuttamalla täydentäminen ei tunnu kannattavalta menetelmältä

Gla 26.2.2018, 14:22

Koska varmuutta ei ole, täytyy luottaa omiin ajatuksiin. Minun palstoillani luontainen uudistuminen on osoittautunut niin epävarmaksi menetelmäksi, etten sen varaan uskalla mitään laskea. Toki jos tainta on, se kannattaa hyödyntää. Silloinkin pyrkimys on tasarakenteiseen tai kaksijaksoiseen metsään, mutta ei jatkuvaan. Konkreettinen esimerkki tästä on parikymppinen koivikko, jonka alle on kasvanut paikoin erinomaisesti kuusta, mutta paikoin on tyhjää. Noita aukkopaikkoja olen täydentänyt glyfosaatin avustamana kuusella, osin kokeeksi, osin jotta tuloksena olisi koivikon jälkeenkin ehjä ja ostajaa kiinnostava leimikko ja jonka saa uudistettua kohtuullisin kustannuksin aikanaan kuusikon päätehakkuun jälkeen joskus 50-60 vuoden kuluttua.

Kahta pienaukkoa olen täydentänyt männyllä. Mt moreenirinteestä toisessa vain puolet on taimettunut koivulle huolimatta aikanaan tehdystä kantojen nostosta, toisessa on vain harvoja satunnaisia kuusia. Lahon takia niitä en kuitenkaan voi kasvattaa. Istutusmännytkin ovat vaatineet ahkeraa vattupuskan perkuuta ja glyfosaattia. Nyt on toisella kuviolla ensimmäiset männyt pinnalla ja heinääminen alkaa vähitellen helpottaa.

Varmaan muualla taimettuminen on varmempaa ja silloin vaihtoehtoja on enemmän. Minulla ei ole ja siltä pohjalta omat käsitykseni asioista muodostan.

Ai niin, kolmaskin luontaisen mahdollisuudet näyttänyt paikka on, vaikkei varsinainen aukko olekaan. Raivasin siitä jokunen vuosi sitten sekalaisen pensastuneen pihlaja/paju/koivu/yms. pusikon pois, mutta istutustaimien varassa sekin vaan nyt kasvaa.

Gla 26.2.2018, 14:24

”Omien kokemusten mukaan esim istutuskuusi nyt koivusta ja männystä puhumattakaan kasvaa huomattavasti hitaammin ylispuuston varjostuksessa kuin aukolla.”

Toki kasvu jää jälkeen, mutta ainakin em. parikymppisen koivikon alla (rkl n. 900?) kasvu on kohtalaisen hyvää mt/omt-kankaalla. Kuusikon alla, varsinkin kl 03-04, kasvu on surkeaa.