Keskustelut Metsänhoito Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

  • Tämä aihe sisältää 2,034 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1,571 - 1,580 (kaikkiaan 2,034)
  • Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

    Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

  • Timppa

     Korkeamman tuotto-odotuksen mukana tulee suurempi epäonnistumisriski.”

    Anneli.  Mihin perustuu sinun näkemyksesi, että jatkuvalla  kasvatuksella voisi olla  jaksollista parempia tuotto-odotuksia?  Kasvuhan on aina jaksollista pienempää ja jaksollisen hyvillä päätehakkuuhinnoilla ainakin meillä katetaan kaikki uudistus- ja perkauskulut.

    Ehkä joitakin soita lukuunottamatta jatkuva kasvatus on aina jatkuvaa selvästi kannattavampaa.  Ero kasvaa jatkossa, kun myös kuitupuun kysyntä ja hinta paranee uusien innovaatioiden vuoksi.   Kun aikanaan puukuitu alkaa korvata valtavasti luonnonvaroja kuluttavaa puuvillaa, niin kuitupuun kysyntä räjähtää.  Siihen kannattaa varautua jo nyt.  Niillä, jotka eivät sitä ymmärrä, on vain yksi silmä.  Jokainen tietää, mihin se katsoo.

    Meillä on 47 -vuotiaat puuikkunat täysin kunnossa.  Ne on aikanaan valmistettu Hartolassa.

    Jätkä

    Ranskassa alan museoon oli kerätty kaikke puualalta. Siellä oli myös ikkaunakantellista tehtyjä ulkopokia, jotka oli otettu yli 600 vuotta vanhasta rakennuksesta, kun se oli purettu.

    Alumiinista sen verran, että Merialumiinista valmistetun Busterin pohja on sen näköinen, kuin sitä olisi hiekkapuhallettu laitteella, joka linkoaa puolen sentin kokoista jyvää. Ja sitten ammuttu haulikolla muutama kerta paristkymmenestä metrisä, jolloin pienet haulit ovat juuri puhjkaiseet pellin.

    Bustereita ei ole tehty edes sataa vuotta – vielä.

    Kesämökkiläiset toivat autokuorman alumiinipokia.Oleivat olleet isossa rakennuksessa pari vuotta. (kylmät talvella) . Vaihdettiin puisiin pokiin. Niistä alumiini-ikkunoista tekivät hienon pyöreän huvimajan ja kasvihuoneen. Siihen ne kävivät hyvin. Kyse oli ilmeisesti useamman sadan ikkunan uusimisesta.

    Eräs alan mies sanoi, että: ”Kun ei osata, tehdään pokatkin alumiinista”!

    A.Jalkanen

    Kertoisitko Visakallo hieman lisää siitä millaisia vikoja jk-metsän puissa tai tuulessa luokille taipuneissa rungoissa on havaittu jatkojalostuksessa, miltä ne näyttävät ja missä työvaiheessa viat ilmenevät? Koetan viedä viestiä asiasta alan tutkijoille Lukeen ja UEF:ään, jotta voisivat testata asiaa. Onko asia jo vaikuttanut laajemmin puunhankintaan?

    Timppa

    Jätkälle.  Minulla on vuonna 1986 ostettu alumiininen Buster, nyt siis 32-vuotisas.  Moista ilmiötä en ole havainnut.  Toki pohja on vuosien kuluessa vähän tummunut liasta.

    Tolopainen

    Kaikki alumiiniveneet vuotaa saumoista eikä Timpan vene ole poikkeus. Pinta oksidoituu eikä rautaa saa olla vedessä veneen lähellä tai tulee galvaaninen korroosio.

    Jätkä

    Järvivedessä ilmeisesti ei tapahdu syöpymistä. Timpan veneen tummunut pinta suojaa alumiinia, ei kannata sitä alvariinsa putsata. Nykyään alumiiniveneet ovat tehtaalla pinnoitettu.

    A.Jalkanen

    ”Mihin perustuu sinun näkemyksesi, että jatkuvalla  kasvatuksella voisi olla  jaksollista parempia tuotto-odotuksia?” Minua viisaammat, mm. Olli Tahvonen, ovat kertoneet, että korkovaatimuksen noustessa kasvatusmalliksi muodostuu aina jatkuva kasvatus. Totta kai uudistamisinvestoinnin voi perustella noinkin, että rahat on jo päätehakkuuvaiheessa ansaittu, mutta joku toinen voi asettaa sillekin investoinnille korkovaatimuksen.

    Metsuri motokuski

    Jotenkin alkaa tuntumaan että siirtyminen jk-metsiin on väistämätön seuraus. Niin paljon on noissa metsissä hoitamattomia taimikoita että tasaikäiskasvatukseen ei enää löydy kiinnostusta tai varoja. Kuljin tuossa yhden tilan läpi jossa on pinta-alaa noin 100 ha. Edellinen sukupolvi oli pitänyt hyvää huolta metsästä ja hakannut lähes kaiken myytävän puun. Mhy oli istuttanut aukot ja kun olisi pitänyt alkaa taimikoita hoitamaan niin ei uudella isännällä ollut kiinnostusta tai rahaa. Nyt taimikot kasvavat noin 5 – 7 m koivua ja istutetut puut ovat lähes tuhoutuneet alle. Vastaavia tiloja on ympäri maakuntaa ja eniten harmittaa kun MH:n mailla on vastaavia kohteita ja paljon. Minullekkin on tarjottu näiden raivuuta alle 300 euron hehtaarihintaa mutta 400 – 500 euron välillä alkaa olemaan lähellä totuutta.

    Jotenkin tuntuu että vielä on vallalla sellainen käsitys että kylän tyhmin mies alkaa metsuriksi ja sitä käytetään sumeilematta hyväksi. Nykyään alkaa nuo metsurihommat olevan jo yritystoimintaa siinä kuin muukin ja urakkahinnat sen mukaiset. Se kylän tyhmin mies ”metsuri” tarvii palkan myös ja hän jopa osaa verrata sitä siihen mitä muissa töissä tuntihinnoilla pääsee. Sen mukaan taitaa käydä kohta niin että metsureista tulee pula hinnoittelun vuoksi ja metsät siirtyvät pikkuhiljaa jk-metsiksi.

    Puuki

    Ylitiheä ylispuukoivikko kasvaa aikansa ja jos harvennetaan energia-/kuitupuuksi lopulta , saattaa alle tulla luontainen kuusikko. Ei se ole jatkuvaa kasvatusta vielä. Jatkuvakasvatus vaatii  toimenpiteitä metsässä siinä kuin tasaikäinenkin, jos aikomus on kasvattaa kannattavasti.

    Taimikonhoitokustannukset on nousseet suhteessa puun hintaan, kun muu kustannustaso on karannut omille teilleen. Kemeran kanssa yleensä juuri ja juuri kannattaa vielä teetättää vieraallakin, varsinkin kun ei maksa välikäsille.

    Metsuri motokuski

    No eihän se ole mutta yritin kirjoituksessa kertoa että taimikonhoidon kustannukset karkaavat käsistä kun niitä venytetään tai sitten ei ole metsänomistajalla aikaa tai kiinnostusta tehdä niitä itse. Se muuttaa jatkossa metsärakenteen niin että taimikonhoidon tarvetta ei ole tai niiden ajankohta ei ole niin tarkkaan määritettävissä jotta kustannukset eivät karkaa käsistä.

Esillä 10 vastausta, 1,571 - 1,580 (kaikkiaan 2,034)