Keskustelut Metsänhoito Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

  • Tämä aihe sisältää 2,034 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1,551 - 1,560 (kaikkiaan 2,034)
  • Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

    Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

  • Gla

    Lukijoiden kuvissa on usein todettu, kuinka vaikea on kuvista arvioida ppa:ta tai muitakaan puuston määreitä. Etualalla näyttäisi kuitenkin olevan isompi reikä.

    Lainaus facebookin tekstistä: ”Kuvassa oleva metsä hakattiin jatkuvan kasvun menetelmän mukaiseen lähtötilanteeseen jokunen vuosi sitten. Valtaosa kuusista ja osa järeimmistä männyistä poistettiin. Metsän pohja on voimakkaasti vesakoitunut ja kasvaa lisäksi korkeaa heinää. Luontaiset harvakseen kasvavat kuusentaimet ovat lähteneet kohtuulliseen kasvuun, mutta männyntaimia en ole löytänyt ainuttakaan. Seuraavan ylispuiden poiston jälkeen voikin olettaa sekametsän muuttuvan kuusikoksi.”

     

    Tolopainen

    Jk:ssa on ideaa jos se pienentää kuitupuun ylitarjontaa ja laskee kustannuksia. Muuten se tietenkin pienentää metsien hehtaarikohtaista tuottoa. Mutta kun kaikelle kuitupuulle ei ole markkinoita haitanneeko tuo. Eikä teollisuudella pahemmin ole olut invetointihaluja pohjoisen havumetsävyöhykkeelle. Rahat ovat menneet tropiikin uusiin selluprojekteihin. Äänekoski on poikkeus mutta sitäkään ei tehty yksin suomalaisella rahalla. Vaan mukaan piti ottaa japseja viemään pääoman tuottoa pois Suomesta. Mikä viehätys tuossa rahan lahjoittamisessa ulkomaille on. Tosin kaikki tehtaan myyntitulokin tulee Aasiasta eihän täällä ole mitään uutta kysyntätäkään metsäteollisuuden tuotteille, toiminta on täysin viennin varassa ja konttiyhtiöt ottaa välistä omansa. Siinä pelissä AKT:kin on aika pieni nappula.

    Visakallo

    Antinpoika: ”Millä tavalla kuvan metsä on jk-metsä ? Kaikissa metsissä on tuon verran erirakenteisuutta ja ppa on tällä hetkellä aika korkea.”

    Jos kuvan metsän ppa olisi hakattu tuota alemmas, olisi tuhopuita vieläkin enemmän. En ole kieltämässä JK-hakkuita, mutta ei pidä myöskään yllättyä menetelmän myöhemmin tuomista ongelmista. Jos metsällä ei ole jatkossa taloustavoitteita, menetelmää voi silloin käyttää.

    harrastelija

    Kun itse kysyy ja itse vastaa, niin ei tule jälkipuheita! Tolopainen ensin kyselee, että miksi Itochun piti tulla mukaan Äänekosken projektiin? Vastaus on Tolopaisella jatkossa, siksi että sellu menee vientiin!

    Metsä Fibreen ja Itochun kauppahuoneella on juuri vientiä edistävä yhteistyösopimus, jotta sellu saadaan Kaukoidän ja varsinkin Kiinan markkinoille!

    Samaa kaavailtiin Kemiin Kaidin projektiin Kiinan kanssa, mutta kiinalaiset säikähtivät Suomen EU-meppien vedätykseen hakkuukieltojen kanssa!

    Nyt Kaicel on tehnyt pohjatöitä Paltamon biolaitoksen rakentamisesta yhdessä Kiinan kanssa. Kaicellin uusi tuote olisi puukuitu, josta voisi tulla fossiilisen raaka-aineen korvaaja.

    Puuki

    Tuo linkki (Jean-s) männyn laatupuun kasvatuksessa jk-metsässä oli aiemminkin jo esillä. Siinä valtapuusto oli 180 vuotiasta ja laatupuut alikasvospuita joiden rk-lpm jopa 30 cm. Ei ole kannattavaa puun kasvatusta näillä korkeuksilla. Hinta pitäisi olla n.kymmenkertainen nykyisen tukkipuun hintaan verrattuna.

    Jk.metsissä taimien aikaansaamiseksi harvennetaan puusto usein siihen PPA ~ 10 harvuuteen. Joskus voi olla ja onkin tuulelle altis sellainen metsä, varsinkin kuusikko.

    Jk-metsän tukkien laatututkimus on julkaistu muistaakseni vuodelta 2014 metsätieteen aikakauskirjassa. Sieltä kiinnostuneet voi etsiä. Linkkiä ei ole nyt tässä saatavilla. Mutta sen muistan, että ei oikein kehuttava ollut lopputulos.

    Silti kannatan itsekin myös jk:n käyttöä niille sopivilla paikoilla : esim. valmiissa koivikon alikasvoskuusikoissa jos ei ole maannousemasta haittaa, rämemänniköissä ja maisemametsiköissä kun muut asiat kuin puun tuottaminen on pääasia.

    Timppa

    Mistä Tolopainen tietää, ettei kaikelle kuitupuulle ole kysyntää???  Taitaa olla jo nyt ja varmasti 30 vuoden kuluttua, kun nyt istutettujs puita aletaan harventaa.

    Tolopainen

    Aika heikosti on näyttöä kiinalaisten projekteista Suomessa. Ei ole syntynyt kuin neuvotteluista kuvia tiedotusvälineisiin. Kiinalaiset ei oikein mitään kehitä, kopioivat valmiita tehtaita ja monistavat niitä Kiinaan. Aika pahasti sai Kemirakin siellä kynsilleen kun kiinalaiset kaappasivat lannoitetehtaan itselleen, huonoja yhteistyökumppaneita. Ajavat lähinnä omia etujaan.

    Tolopainen

    Timpan kannattaisi katsoa puumarkkinoiden hintakehitystä. Kuitupuun hinnasta näkee että siitä on ollut ylitarjontaa jo pitkään. Muuten sitä ei myytäisi alle tuotantokustannusten.

    Uusmetsäläinen

    Tolopaisen kanssa lähes samaa mieltä kiinalaisten projekteista Suomessa. Tähänastiset kokemukset (esim. Säteri Valkeakoskella) viittaavat siihen, että voi tapahtua niinkin, että ”kopioivat valmiita tehtaita ja monistavat niitä Kiinaan”. Kummallisen kritiikitöntä on ollut innostus kiinalaisten enemmistöomistuksista näissä tehdashankkeissa.

    Tolopaisen kanssa täysin eri mieltä kuitupuun kysynnän kehityksestä ja vähän eri mieltä hinnankin kehityksestä. Paras tarjous tällä viikolla harvennusmäntykuidusta 20 euroa kuutio, mikä vastaa ainakin omia tuotantokustannuksia.

     

    MJO

    Äänekoski on poikkeus mutta sitäkään ei tehty yksin suomalaisella rahalla. Vaan mukaan piti ottaa japseja viemään pääoman tuottoa pois Suomesta. Mikä viehätys tuossa rahan lahjoittamisessa ulkomaille on.

    Olisiko tolopainen politikoiden pitänyt torpata koko hanke? Vai mitä olisi pitänyt tehdä?

Esillä 10 vastausta, 1,551 - 1,560 (kaikkiaan 2,034)