Keskustelut Metsänhoito Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

  • Tämä aihe sisältää 2,034 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1,521 - 1,530 (kaikkiaan 2,034)
  • Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

    Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

  • Puuki

    Menisikö tuo niin, että harvasta alikasvoksesta tuuli menee osin läpi vaimentaen samalla tuulen voimaa ja tarpeeksi tiheästä reunametsästä pääosin vain yli nostaen tuulen vaikutusta ylemmäs.

    Tukin laatua heikentäviä tekijöitä tuulen vaikutusten lisäksi on mm. puiden tilajärjestyksen vaikutus , jos taimet kasvaa ryhmittäin liian tiheässä. JK:n metsien laatupuu-ajatus ei tutkimustenkaan mukaan aina toteudu tuosta syystä. Kolmas  laatuun vaikuttava tekijä on kasvun epätasaisuus.

    A.Jalkanen

    Yleisesti ottaen puustopääoma per hehtaari on jk-maisemassa alempi ja näin ollen periaatteessa myös tuulituhoriski. Mitä suurempi on viereisten kuvioiden puuston pituusero tai mitä suurempi absoluuttinen puuston pituus, sitä suurempi tuulituhoriski. Vasta harvennettu metsikkö on aina tuulituhoriski riippumatta menetelmästä, ja riukuuntumista on syytä välttää, oli perusmenetelmä mikä tahansa.

    Timppa

    Kerran kokeiltiin jatkuvan kasvatuksen tyylistä kuusikon harvennusta.  Otettiinko niitä ylispuita liikaa vai ei.  Sitä en tiedä.  Joka tapauksessa jätettyjä puita alkoi kuolla ja kaatua.  Tilattiin moto paikalle tekemään lopullinen katkaisuhoito.  Sen jälkeen ei meillä vanhoja kuusikoita ole harvennettu eikä harvenneta.

    Puuki

    Jonkinlaisen tutkimuksen tekeminen tuulen vaikutuksista esim. puun laatuun olisi varmaan paikallaan . Ei kovin yksiselitteisiä ole ne vaikutukset.

    Alikasvoksen perkaaminen kokonaan tekee kyllä tilaa käyttöpuuston kasvulle mutta samalla tuuheuttaa latvuksia ja lisää tuulipinta-alaa. Puiden liiallisen heilunnan aiheuttama haitta tukin laadulle on toinen mahdollinen haittatekijä niiden  kaatumisen lisäksi. Sekin on sitä voimakkaampaa mitä alttiimpana sille puusto on. Voi olla että mitä harvempi puusto on sitä kovemmin tuuli heiluttelee.

    Tiheää kuusikkosuojakaistaletta olen käyttänyt rinteen päällä olevan 2.khl:n kuvion suojaamiseen, kuten edellä joku muukin mainitsi tehneensä. Tuulen este muuttaa virtauksen pyörteiseksi ja sen voima heikkenee esteen takana  2o x esteen korkeuden matkalta ja n. 2 x esteen korkeudelta.

     

     

    Pete

    Oma tuntuma on, että tekee niin tai näin, niin sopiva tuuli kaataa puita. Ja kun puuta on paljon niin kaatuu enemmän. Iso aukko ja siihen rajautuva harvennus samaan aikaan ovat riski. Näitä pyrin mahdollisuuksien mukaan välttämään. Mieluummin niin, että sen harvennuksen tekee 2-3 vuotta aukon jälkeen.

    Tuuli ja puiden heiluminen tuskin aiheuttaa mitään varsinaista laatuogelmaa. Toki yksittäiset isot puut ovat aika tyvekkäitä. Ja se voidaan katsoa laatua alentavaksi tekijäksi. Tuulinen kesä ja syksy (mutta ei liian tuulinen) todennäköisesti aktivoi puita kasvattamaan juuristoaan.

    Tuulituhojenkin välttämiseksi jo taimikonharvennukset ja edelleen ensiharvennukset kannattaa tehdä ajallaan. Ensiharvennuksessa ei kannata tavoitella tukkisatoa. Ensiharvennus yläharvennuksena on hölmöyttä vaikka sillä saadaankin laskelmat koron osalta näyttämään hyviltä. Niistä ei hyvää seuraa.

    Kuviokoon kannattaa olla mahdollisimman iso, 3-5ha, se vähentää reunametsän määrää aika reippaasti jos verrataan siihem että tekee 1-2 ha käsittelykuvioita. Tässä(kin) olen Matti Kärkkäisen linjoilla. Ison kuvion reunan tuulenkaadot kannattaa kerätäkin, pikku kuvioiden silppu jää metsään.

    uudehko metsänomistaja

    ”Jos hakkuissa poimitaan suurimmat puut, jäävä puusto kärsii huomattavasti enemmän tuulituhoja. Tämä on kiistatonta.”

    Voisiko joku tämän väitteen kannattaja esittää joitakin todisteita väitteen tueksi.  Minun fysiikan ymmärrykseni mukaan tapahtuu tasan päinvastoi.

     

    Gla

    Alemman jakson puut ovat hoikempia ja heikommalla juuristolla. Ne ovat kasvaneet isompien suojassa, eivätkä ole tottuneet ottamaan vastaa tuulikuormaa yhtä hyvin kuin isommat puut.

     

    oksapuu

    Kokeile omassa metsässä…

    Kuusikon yläharvennus on riskipeliä. Tulee tuulenkaatoja, pystykuivia, kirjanpainaja ja lopulta pakonedessä aukkohakkuu. Tämä kaikki muutamassa vuodessa…

    Tämä on sitten itsekoettua, ilman mitään ”todistelua”.

    Timppa

    Riittääkö sinulle Uudehko, että meitä kaksi, oksapuu ja minä, olemme tehneet tasan samat havainnot kuusikon yläharvennuksesta.  Voithan sinäkin halutessa liittyä porukkaan, jos sinulla sattuu olemaan sellaista kuusikkoa.

    Visakallo

    Kirjoitin tuon uusmetsäläisen mainitseman ”väitteen”. Se perustuu omaan kokemukseeni ja yli satavuotiaaseen suomalaiseen metsäntutkimukseen. Nykyisin todellinen metsätieto ei tahdo joillekin kelvata, vaan uskotaan mieluummin erilaisia uskomuksia. Lääketieteessä on samoja ilmiöitä. Tämä kuuluu nyt tähän aikaan. Kun ajastamme kirjoitetaan aikanaan historiaa, riittää siinä taas monelle ihmeteltävää.

Esillä 10 vastausta, 1,521 - 1,530 (kaikkiaan 2,034)