Keskustelut Metsänhoito Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

  • Tämä aihe sisältää 2,034 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1,511 - 1,520 (kaikkiaan 2,034)
  • Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

    Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

  • A.Jalkanen

    ”Jos ja kun metsässä tehdään poimintahakkuu, jäävä puusto on harvana altis tuulille.  Sama voi tietysti käydä tasaikäisen harvennuksessakin mutta ei yhtä usein.”

    Tasaikäisen metsikön harvennukssa otetaan enemmän kerralla kuin jk-harvennuksessa, ts. tuuliolosuhteiden muutos on siinä isompi. En jaksa uskoa, että jk-hakkuu johtaisi suurempaan taipumisesta johtuvaan puun sisäisen laadun ongelmaan kuin normaali alaharvennushakkuu – ainakaan säännöllisesti, taimikosta lähtien, jk-hakkuin harvennetussa metsikössä. Asiasta kertynee pian kokemuksia, kun jk-puuta saadaan enenevästi sahoille!

    Visakallo

    Jos hakkuissa poimitaan suurimmat puut, jäävä puusto kärsii huomattavasti enemmän tuulituhoja. Tämä on kiistatonta. Jos Suomessa siirryttäisiin laajamittaisiin poimintahakkuisiin, jouduttaisiin jatkossa suuri osa mekaanisen puunjalostuksen puista tuomaan ulkoa. Jokainen asian kanssa tekemisissä oleva tietää kyllä tämän.

    Jovain

    Mehtäukko: En ole kieltämässä avohakkuita. Suosin sekä jaksollista että peitteistä metsän kasvatusta, sekametsiä ja metsänomistajien puunkorjuuta jne. Yhdellä aatteella ei voi menestyä. Huonoimmassakin tutkimuksessa on parasta se, että sieltä löytyy hyvää käytännön toimintaan otettavaksi. Lauri Vaaran tutkimuksissa parasta on pystykaupan lakkauttaminen ja siirtyminen toimituskauppaan. Sillä on merkittävä vaikutus myös metsänhoitoon.

    mehtäukko

    LV  ”tutkimuksissa”…! parasta on nykyisten puukorjuumenetelmien jatkuminen. Hutkimus ei sitä tule lakkauttamaan. Hyvää siinä aatteessa on se, että puolesta puhujalla kuivaa lopulta suu, ja rahapulaa välttääkseen joutuu vaan lähtemään työn touhuun.

    Jos tällä ”yhdellä aatteella ” toimittaisiin, lakkautettujen kyläkauppojen sijaan olisi vallalla huutokauppojen buumi !?Sillä on merkittävä vaikutus myös metsänhoitoon…

    Jean S

    Mikä tahansa metsä on korostuneen altis tuulituhoille, kun sitä on harvennettu tarpeeksi tai sen reunaan on hakattu (esim. naapurin puolelle) aukko. Mitä isompaa metsää, sen isommat riskit rahallisessa mielessä tuulen suhteen. Pukkalan logiikka on käsittääkseni ollut, että kun jk-metsään sitoutuva rahamäärä on pienempi ja tuulen todennäköisesti kaatavat puut ovat kleinimpiä, vahinkokin on euromääräisesti pienempi. En minäkään usko siihen, että yksi ainoa aate tekee ketään autuaaksi, mutta riskistä ja onnistumismahdollisuuksista voi itse kullakin olla eri näkemyksiä sen mukaan, onko tämä kuvitteellinen jk-metsä nimenomaan aidosti eri-ikäisrakenteinen monen puulajin metsä vai vastaraadeltu laho kuusikko.

    Sinänsä olisi kiva saada tutkimusdataa siitä, estääkö alikasvos myrskytuhoja vai ei. Itsellä on mutu siitä, että saattaa estääkin. Jos minulla olisi jossain esimerkiksi tulossa männikön harvennus v. 2019 ja viereen aukko 2021, saattaisin ohjeistaa säästämään männikössä kehityskelvotonta kuusipuskaa pienellä alueella tulevan aukon reunassa, vaikka se haittaisikin hakkuuta.

    Visakallo

    Puiden tuulituhot johtuvat latvuksiin kohdistuvasta tuulikuormasta. Millä tavalla aliskasvos tässä auttaisi? Aliskasvoksen vaikutus on päinvastainen, eli se ohjaa tuulen maanpinnasta ylöspäin latvuksiin, eli se lisää osaltaan tuulituhoja.

    suorittava porras

    Hoitamattomuus/aliskasvos hidastaa  pääpulajin juuriston kehittymistä ja tästä on seurauksena suurempi tuulituhojen riski . Oikea kasvatustiheys metsän eri kasvuvaiheissa on parasta lääkettä luonnontuhoja vastaan. Kaikki pääpuulajin kehitystä haittaavat tekijät puolestaan lisäävät tuhojen mahdollisuutta .

    mehtäukko

    Suorittavan linjalla.

    Jos hoitamaton riukuuntunut männikkö harvennetaan myöhässä ja vielä kerralla, ja lannoitetaan pari -kolme vuotta siitä: joko on tietämättömyys tai tahallinen riskinotto vallalla, että kestääkö puut tuuhentuneen purjeen kannattimina.

    Puuki

    ” Tasaikäisen metsikön harvennukssa otetaan enemmän kerralla kuin jk-harvennuksessa, ts. tuuliolosuhteiden muutos on siinä isompi.”

    Liian harvaksi hakkuu on aina tuulituhoriski. Kun jk-metsää hakataan ja jäävän puuston PPA on tapauksesta riippuen n. 9-11 m²/ha, niin puusto on silloin yleensä  harvassa asennossa. Harvennusvoimakkuus vaihtelee erilaisissa metsiköissä molemmissa malleissa eikä tasaikäisessäkään aina poistuma ole välttämättä suurempi kuin jatkuvankasvatuksen metsässä.

    Tuulisilla paikoilla hakkuut tulisi aloittaa itäpuolelta ja harvennuksissa ajourat siten ettei tuulitunneleita syntyisi liiaksi. Lannoitukset lisää tuulituhojen mahdollisuutta varsinkin jos niitä tehdään heti harvennusten yhteydessä.

    pihkatappi

    Tuota alikasvosta voi jättää ison aukon reunaan, jos viereinen kuvio on riittävän lyhyttä. 10 metrisen puuston laitaan jätetty perkaamaton alikasvos kaista voi toimia tuulen halkaisijana, näin ainakin on asia opastettu. Tuulia on tietysti monenlaisia ja eri vuodenaikoihin, suurta haittaa 4 metriä leveästä monenlaisille eläimille mieluisasta tuulipuskurista ei kuitenkaan ole.

Esillä 10 vastausta, 1,511 - 1,520 (kaikkiaan 2,034)