Ei se metsurin työnä kovin onnettomaksi jäisi tuo puutavaran hakkuu. Terve – ammattitaitoinen metsuri hakkaisi vuodessa 2000 – 6000 kiintoa joka ukko. Tuo haitari on noin pitkä, koska jos metsuri hakkaa enskaa, on hänen saamansa puumäärä korkeintaan viidesosa siitä, kun hän hakkaa hyvää päätehakkuukuviota, jossa on vähäoksaista ja järeää puuta.

Jos 11 kuukautta vuodessa metsissä ahertaa esim 120 000 metsuria, niin joka tapauksessa tulee puutavaraa riittävästi tehtyä.

En tarkoita, että siellä hääräisi mukana Lauri Vaari ja Joovaan, kyllä puut tulisivat tehtyä ilman heitäkin.

Nykyhinnoilla puunmyjälle ei kyllä jäisi keskimäärin kantohintaa yhtään. Kapea – tai leveäraiteiset junat olivat vain pienen pieni kokeilu, joka ei päässyt yleistymään. Talvitiet ja uittoväylät olivat käytössä koko valtakunnassa.

Tuo nyt on jo vähän kaukaa haettu! Jos myrskyssä puu alkaa sälöilemään, niin kyllä se silloin jo repeää kokonaan! Jos puu kaatuu juurineen, niin siitä voi saada vielä sahaustarpeita. Jk:ssa ei vaan kertymä pitkän päälle4 ole jaksollisen kasvatuksen veroinen.

Jos aloitetaan valmiista metsästä, niin alussa saattaa tukkia tulla enemmän, kun parhaat puut pistetään nurin, mutta jatkossa tulos heikkenee ja lopulta raiskio pitääkin sitten uudistaa.

Kyllä olen samaa mieltä Visakallon kaas. Kyllähän nytkin näkee juuri harvennetuissa luokalle taipuneita puita. JK:ssahan hulluinta on että heikoimmat alla kasvaneet hentovartiset ovatkin yhtäkkiä tuulen vastaanottajia. kun ennen ne on olleet valtapuut jotka ovat suojanneet näitä hennompaa alla kasvanutta kertaa. Jos pysyy pystyssä taipuu ja rungoistahan usein näkee myös ulokkeita jotka kielivät sään rokosta ja säleilystä. Aukkojen reunoistahan tuon saman näkee Jätkäkin jos hommaa kunnon kaukokatseluun tarpeelliset näkimet.

harrastelija. Kyllä tukki menee pilalle, jos se taipuu liikaa. Vaikka se sitten päykittynä oikeaakin, on siinä jopa lukemattomia poikittaismurtumia. Jos ajattelet kolmekymmentä senttiä paksua puuta, joka taipuu lengoksi niinkin paljon, että parinkymmenen metrin matkalla lenkous on viisi metriä, niin kuinka paljon pitempi on rungon yläpinta verrattuna alapintaan? Pakko sen on katkeilla.

Ei puu piilosäleydy, vaan se silloin menee rikki, mutta nuo katkeamat ovat tosiasia. Myrskytuhopuuta eivät sahat ota vastaan muuten kuin vahingossa, koska niillä rajusti taipuneilla ei tee mitään.

Kerran sahattiin komeita mäntytukkeja, jotka olivat tuulisella paikalla. Kaikki tukkirungot olivat noin viiden tukin puita. Tuuli oli vuosikymmenten aikana hetkuttanut ne niin, että sydäntavara oli täysin halki, pintapuu piti pöllit koossa.

Pahimmillaan meni, kun sahattiin tukki keskeltä halki, että molemmat puoliskot halkesivat itsestää, kun putosivat pöydältä.

Tämä tapahtui Kotkan puutalousopistossa Palvaanjärvellä.

Kyllä Visakallo on aivan oikeassa.

Jatkuvan kasvatuksen metsät ei , peitteisyydestään huolimatta, suojaa puita myrskyiltä vaan usein päin vastoin .  Jos ja kun metsässä tehdään poimintahakkuu, jäävä puusto on harvana altis tuulille.  Sama voi tietysti käydä tasaikäisen harvennuksessakin mutta ei yhtä usein.

Kuusikoissa varsinkin se voi olla melkoinen ongelma . E-Ruotsissa on jo alettu viljelemään douglaskuusta tavan kuusen sijaan . Ilmaston muutos on lisännyt pintajuuristen kuusikoiden talvisia metsätuhoja, joten voisi olla parempi täälläkin siirtyä E-Suomessa muihin puulajeihin.