› Keskustelut › Metsänhoito › Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

  • Tämä aihe sisältää 2,034 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1,481 - 1,490 (kaikkiaan 2,034)
1 2 3 … 148 149 150 … 202 203 204

  • Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

    Lähetetty: 20.2.2018, 19:09

    Merkitty: 

    Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

    Tekijä
    mehtäukko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen 29.6.2018, 12:01

    Asiaa vapaan tyylin eli freestyle-metsänhoidosta.

    https://www.smy.fi/artikkeli/vapaan-tyylin-metsatalous-haastaa-hakkuukiistelijat-miksi-emme-vain-tekisi-metsikolle-sita-mika-on-jarkevinta/

    Timppa 29.6.2018, 12:29

    Metka juttu.

    Meillä oli harvennettu metsät vuonna 1933 tasolle n. 50 m3/ha.  Vuonna 1967 puustoa oli 85 m3/ha.   Hakkuut olivat tänä kautena olleet vähäiset.  Ehkä enintään 1 m3/ha/v.  Lisäystä siis n 2 m3/ha/v.  Jos olisimme uudistaneet kaikki metsämme silloin 1933 ja niitä olisi hoidettu nykyisten käytäntöjemme mukaan, niin vuonna 1967 niissä olisi vähintään ollut puustoa: VT-metsissä 155 m3/ha, MT-metsissä 130 m3/ha ja OMT-metsissä 150 m3/ha.   MT-ja OMT-kuusikot ( n. 25 % koko pinta-alasta) olisi harvennettu, mikä olisi tuottanut keskimäärin 0,5 m3/ha/v kasvua.   Kokonaiskasvu olisi ollut runsaat 160 m3/ha eli 4,7 m3/ha/v.   Tällainen voima on jaksollisella metsänhoidolla.

    Voiko ”professori” Pukkalan juttuja ottaa kukaan vakavasti.  Jos samalla toimii jatkuvaa kasvatusta markkinoivassa firmassa, niin ei siinä tiedemiehen objektiivisuudesta ole mitään jäljellä.  Ihme, että Joensuun yliopisto hyväksyy moisen toiminnan.

    A.Jalkanen 29.6.2018, 13:56

    Timpan luvut ovat vakuuttavia. Kansantaloudellisesti katsoen MERA-ohjelma, metsänjalostusohjelma, ynnä muut panostukset puuntuotannon lisäykseen ovat ehdottomasti olleet kannattavia pl. virheojitukset. Uudistamisinvestoinnin yksityistaloudellinen kannattavuus on monitahoisempi asia – nykyisellä puun hintakehityksellä korkovaatimus ei saa olla korkea.

    Gla 29.6.2018, 13:58

    Minä en ymmärtänyt Pukkalan ajatusta. Menetelmästä (jaksollinen, jatkuva, freestyle) riippumatta päätös tehdään jokaisesta toimenpiteestä tapauskohtaisesti, eikä sen mukaan, mitä Tapion ohjeet tai Lähteen kirja sanoo olevan tietynlaisen puuston käsittelyohje. Oliko pointtina se, mikä jutun lopusta voi rivien välistä lukea eli kyse onkin jatkuvan kasvatuksen markkinointia?

    Kun kuitenkin uutta metsikköä perustetaan tai hinnoittelee nykyistä kuviota, jollain kasvatusketjulla ja korolla se pitää laskea. Mikä sitten on toteutuma, se on aivan eri asia.

    Tolopainen 29.6.2018, 14:16

    Onko nuo Timpan metsät Lapissa. Jos – 33 harvenettu, metsät on istutettu n. 1900 ja ovat nyt 118v ja ajat sitten päätehakattu. Kyllä puustoa pitäisi olla huomattavasti enemmän. Kannattaa huomata että ilmastonmuutos on lisänyt metsän kasvua 30% viime vuosikymmeninä.

    Jätkä 29.6.2018, 14:55

    Nykyisillä kuitupuun hinnoilla metsätalous kannattanee melko heikosti verrattuna muuhun sijoitustoimintaan, jossa toki on tapahtunut muutoksia myöskin.

    Jos on oikein puisevaa metsää, jonka päätehakkuuvaihe on tullut eteen, niin käytännössä kannattavin vaihtoehto nykysäännöksillä on hakata se niin, että jätemetsä joten kuten täyttää vaatimuksen peitteisestä metsämaasta.

    Puutili sijoitetaan mihin tahansa muuhun, paitsi ei siihen kuvioon ja aletaan nauttia vaikka Metsäliiton osakeanneista ja vierailukutsuista.

    Jos metsärahat sijoittaa vaikka uuteen metsätilaan, jossa on heti hakattavaa, niin se varmaan kannattaa, kunhan ei sijoita uuduistamiseen, eikä hakkaa paljaaksi. Piankohta on metsää kuin Jeessillä!

    Timppa 29.6.2018, 16:10

    Tarkoitin Tolopainen sitä, että kaikki olisi kaadettu kerralla.  Nuo vuoden 1933  metsät olivat tavalla tai toisella uudistuneet noin vuosien 1870-1920 välillä.  Siis oliovat vuonna 1967 n. 50-100-vuotiaita.  Silmiinpistävää on, ettei meillä ole 1935-65 välillä syntyneitä uusia metsiä.

    Vaikka ilmastonmuutoskin on jotain auttanut, niin ero jaksollisen ksasvatuksen eduksi on todella selvä.  Yksityistalouskin olisi kunnossa, sillä paremmilla hakkuutuloillahsan ne uudistuskulut katetaan.

    Tolopainen 29.6.2018, 16:37

    Metsät oli vielä 60-luvulla heikossa kunnossa. Kylien läheltä puustot oli hakattu. Vasta 70-luvun alussa kun puunhinta oli huipussaan hakkuut alkoivat kasvaa. Mutta kun hakkuu tapahtui vielä metsurityönä ei se kovin tehokasta ollut. Metallin lakko oli sopivasti 71 kevättalvella ja saatiin työvoima-apua viideksi viikoksi. Metalliliitto sai lomarat työantajien esityksestä.

    Timppa 29.6.2018, 16:54

    ”Metsät oli vielä 60-luvulla heikossa kunnossa. Kylien läheltä puustot oli hakattu. Vasta 70-luvun alussa kun puunhinta oli huipussaan hakkuut alkoivat kasvaa. ”

    Meidän metsien huonoon kuntoon ei vaikuttanut kylläkään asutuksen läheisyys.  Teitäkään ei ollut.  Kyllä siinä syynä oli metsänkäsittelytapa.

    Hakkuiden tehottomuudesta voi sitten olla eri mieltä.  Saatiinhan ne Osaran aukotkin aikaisiksi ja meidänkin metsään 70 hehtaarin aukko.  Yksilökohtainen teho saattoi toki joskus olla heikko.  Meidän metsässä käytettiin myös rattijuoppoja hakkuissa.  Talsivat aamulla 5 km sitä aukkoa tekemään ja illalla saman 5 km majapaikkaansa entiselle kansakoululle.  Luulisi, etteivät  sen ”koulutuksen” jälkeen menneet enää humalassa rattiin.

    Tolopainen 29.6.2018, 17:03

    Sotien jälkeen valtion metsissä oli isot hakkuut kun sotakorvaukset piti maksaa. Metsissä taisi olla kuitenkin puoli miljoonaa ukkoa ja kymmeniä tuhansia hevosia. Aukoista on ollut pakko tehdä isoja kun metsäautotietä ei ollut. Rakensivat kapeita junaratoja joiden varsilta metsät hakattiin sileäksi kymmenien kilometrien matkalta.

Esillä 10 vastausta, 1,481 - 1,490 (kaikkiaan 2,034)
1 2 3 … 148 149 150 … 202 203 204