Keskustelut Metsänhoito Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

  • Tämä aihe sisältää 2,034 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1,461 - 1,470 (kaikkiaan 2,034)
  • Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

    Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

  • ate

    Myel-työtulo määräytyy esim. viljatilalla pinta-alan perusteella. Hehtaaria kohti on olemassa ylä- ja alaraja ”työtulolle”. Näiden rajojen välistä viljelijä voi sitten olosuhteista riippuen määritellä oman ”työtulonsa”ja siten eläkemaksunsa, sekä tulevan eläketasonsa. Sama systeemihän on käytössä myös metsäpuolella myel-vakuutetuilla.

    Näillä laskennallisilla ”työtuloilla” ei ole mitään tekemistä tilan todellisten tulojen ja menojen kanssa, aivan kuten ”mehtäukko” yllä totesi.

    Miksipä ”jk” ei kiinnostaisi, jos sitä ”markkinoidaan” menetelmänä, jossa joka kymmenes vuosi hakataan vinopino tukkia hehtaarilta, ikinä ei tarvitse uudistaa, heinätä tai perata taimikkoa. Eikä hirvituhojakaan ole. Kyllä minullekin sellainen menetelmä kelpaisi…

     

    Jätkä

    Tuo Myel-työtulo on kuitenkin porrastettu ja sen porrastuksen mukaan määräytyy maksuprosentti, joka peritään tulojen mukaan. miksi asia pitää olla niin monimutkainen, että kaikki vakuutetutkaan eivät ole siitä kärryillä?

    Petkeles

    Työtulon suuruus määrää maksuprosentin ja maksu lasketaan siitä samasta työtulosta. Ei siinä ole mitään kontaktipintaa veroilmoitukseen.

    Pysyttäskö edes tässä topicissa otsikon aiheessa. Ei jaksa tätä essonbaarin jatustelua.

    Jätkä

    Jyväjemmarit saavat siis ilmoitella mitä sattuu työtuloikseen, joiden mukaan vakuutusmaksut lankeavat, samoin vakuutuskorvaukset?

    No tukiaisia tulee niin paljon, että niillä pystyy maksamaan isot vakuutukset.

    antinpoika

    Jätkä laittaa joskus vähän tsoukkia, vaikka Pohjois-Pohjanmaalla tehdäänkin jatkuvaakasvatusta ei kaikki metsät suinkaan ole sen piirissä. Taitaa siinä pohjoisen radan varressa olla paljon alueita jotka on sodan jälkeen hakattu aukeeksi, jossain ei viljely ole onnistunut ja hieskoivua pukkaa. Verrattuna sisämaan metsiin tympeän näköistä lyhyttä tapikkoa, paljon harvennuksen tarpeessa ja missä harvennettu niin jaksollisen kaavan mukaan,  vailla minkään näköistä mielikuvitusta. Ne harvennustarpeet on näkösällä kaikkialla valtakunnassa, aukot sieltä on kyllä napsittu.

    Tämä ei ole poliittisen keskustelun avaus mutta eikös se Mhy-MTK-Keskusta sympioosi aja voimakkaasti juuri jaksollisen kasvatuksen asiaa, ei suinkaan jatkuvan.

    Jätkä

    Miksi Pohjanmaan metsät olisivat erityisesti joutuneen esim Sotakorvausten maksuun?

    Kyllä siellä on tehty juuri niin, että on hakattu hävityshakkuuta ja jätetty pohjat herran haltuun, eli Jatkuvaa kasvatusta. Tuolos on se mikä on. Kuusikymmentä vuotta, eikä ole muuta kuin hieskoivun kempuraa sata kiintoa hehtaarilla.

    Edes aikoinaan ”piiskana” ollut pinta-alaverotuksen veronhuojennukset eivät saaneet paikallisia hoitamaan metsiään.

    Jos jossain kasvatetaan tarkoituksella kuitupuuta, niin siellä, mutta työtä sen eteen tehdään vielä vähemmän kuin savossa ( ”Jos toimeen tartutaan”)-

    Metsuri motokuski

    Ehkä Pohjanmaa on kuitenkin maanviljelyyn erikoistunut alue ja metsillä ja metsänhoidolla ei ole sellaisia perinteitä kuin muualla. Siellä on sen verran ”isoommat” vilja ja sikatilat että muutamista metsähehtaareista ei ole niin nökö nuukaa.

    Puuki

    Jos palataan vielä jk:n ja tasaikäisen kasvatuksen kannattavuuden vertailuun, niin selvisi ainakin miksi eräänkin esityksen mukaan jk on paljon kannattavampaa : kasvut oli laskettu päin /C :ttä . Tasaikäisen ja jatkuvankasvatuksen MT-kuusikossa tasaikäisen keskikasvut oli laskettu olevan n. 3,8 m³/ha/a ja jk:n 5,2 m³/ha/a . Ei ole lähtöarvot kohdillaan.

    Ilmankos arvoisa esityksen laatija kehotti lopussa , että kannattavuusvertailua kannattaa tehdä itsekin, jos asia ei aukene muuten.

    Jean S

    Jätkälle tiedoksi, Pohjanmaalla on vain peltoa ja sitä maata, mitä ei vielä ole keretty tekemään pelloksi.

    Vakavasti ottaen Oulun alapuolella on radanvarsissa oikeastikin rehevämmillä mailla aika iloisesti hieskoivikkoa. Kyllä ne siitä vielä sellukattilaan ehtivät. Korjuuolosuhteet eivät yleensä ole tosin kaksiset eikä menekki tai hinta ole käsittääkseni kovin kiinnostava. Itselläni ei näitä tosin ole, eikä niitä enää voi ostaakaan, koska nehän menevät yleensä kaupaksi pellontekomaan hinnalla.

    Näin vakavasti ja vähän jk-teemaankin liittyen, niin hieskoivun kasvatus ei välttämättä ole maailman tyhmintä. Syntyy lähes itsestään ja ilmaiseksi tietyille maapohjille ja soveltuu hyvin metsän ”nollaukseen”. Veikkaisin näistä heinittyvistä rehevistä maista, että niissäkin voisi ehkä kuusen harvahko istutus onnistua ihan yhtä hyvin tai paremmin sinne 25-v hieskoivikon alle kuin tyhjään aukkoonkin.

    Visakallo

    Puuki kirjoitti tärkeästä asiasta. Metsien tuottolaskelmissa olisi kaikkien kannalta järkevämpää pysyä totuudessa. Valitettavasti juuri näissä jk-laskelmissa on eletty totuuden jälkeistä aikaa niin kauan kuin muistan. Kuka olisi nyt se rohkea, joka käyttäisi jaksollisen ja  jk:n puolella todellisia lukuja? Metsiä voi toki nyt hoidella muodin mukaan, mutta laskelmien pitäisi kuitenkin aina olla kulloisestakin muodista riippumattomia.

Esillä 10 vastausta, 1,461 - 1,470 (kaikkiaan 2,034)