› Keskustelut › Metsänhoito › Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

  • Tämä aihe sisältää 2,034 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1,441 - 1,450 (kaikkiaan 2,034)
1 2 3 … 144 145 146 … 202 203 204

  • Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

    Lähetetty: 20.2.2018, 19:09

    Merkitty: 

    Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

    Tekijä
    mehtäukko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen 10.5.2018, 15:57

    Metsätalouden vesiensuojelu -esityksestä:

    http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B289B631B-84C0-4543-A4F1-85EE07EBD81F%7D/96007

    • Suojakaistan suositusten mukainen minimileveys: › Vesistöjen ja pienvesien varteen vähintään 5 metriä. › Metsälakikohteella rajaus ominaispiirteiden mukaan. › Metsäojien varteen 3 metriä, jos ei nosteta kantoja.
    • › Muokkauksessa ojien varteen vähintään 1 metri.
    • › Lannoitus: ojat 5 m, purot 10–15 m, vesistöt 30 m. › Lentolevityksessä suojakaista vesistöihin 50 m. › Tuhkanlevityksessä suojakaista vesistöihin 50 m.
    • Leveyden tulisi olla minimiä enemmän, kun maalaji on hienojakoista, rinne jyrkkä, vettä valuu laajalta alueelta.
    kuusessa ollaan 10.5.2018, 16:45

    Metsäojien varteen 3 metrin suojakaista? Mikäs hölmöys tuo on.

    mehtäukko 10.5.2018, 16:58

    Se on sitä hölmöyttä että kaikenlainen toiminta vängätään säädösten ja lakien alle. Eniten näissä jurppii lausuntokierroksilta haalitut perse-aukisten neuvot.

    Metsuri motokuski 10.5.2018, 17:14

    Eikös tuo kaista jo ole. Ainakin raivuulla kun kulkee niin pirunmoinen ryteikkö jokaisessa ojan varressa. Voisin jopa taksaa pudottaa jonkin verran jos niitä ojanvarsi ryteikköjä ei tarvitsisi raivata. HYVÄ UUDISTUS. KANNATAN.

    Puuki 10.5.2018, 18:12

    ” Muokkauksessa ojien varteen vähint. 1 m”   ” Metsäojien varteen 3 m jos ei nosteta kantoja ” ??   Kantojen nostoalueellako sitten riittää 1 m kaistat ? Luulisi olevan toisin päin.  Kapulakieli voi tietysti tarkoittaa jotain muutakin mutta mitä ?

    A.Jalkanen 10.5.2018, 19:07

    Tapion Metsänhoitosuositukset, Vesiensuojeluopas:

    Kannonnostossa jätettävien suojakaistojen suositeltavat vähimmäisleveydet:

    Vesistöjen rannoilla ja pienvesistöjen, kuten purojen, norojen, lampien ja lähteiden varsilla jätetään vähintään 5 metrin suojakaista, jossa maan pintaa ei rikota. (Sama kuin hakkuissa.)

    Toimivien metsäojien varsille jätetään noin metrin levyinen kaista, jossa maan pintaa ei rikota. Jos kannonnoston yhteydessä tehdään maanmuokkaus, niin ojien reunaan jätetään 1 metrin levyinen piennar, jossa maan pintaa ei rikota eikä siellä olevia maamassoja levitetä.

    Suojakaistat maanmuokkauksessa:

    Samat kuin edellä eli 5 m ja 1 m. Leveämmät suojakaistat ovat tarpeen hienojakoisilla ja viettävillä mailla, sekä silloin, kun korjuualaan liittyvä valuma-alue on laaja. (Kolmen metrin mainintaa en tuolta löytänyt!)

    Jovain 11.5.2018, 07:52

    Alikasvos on yleinen nimitys taimistosta, mutta eihän se sitä kerro, onko taimisto kehityskelpoinen vai ei. Käytetään kuitenkin yleisesti ja jää sen päättäjän varaan, onko taimisto kehityskelpoinen vai ei. On vähän samanlainen asia kuin tuottamattomat metsän pohjat. Jäädään odottamaan onko se taimisto tuloillaan, tai jätetään ne kehityskelvottomat taimistot (alikasvokset) sitä metsän virkaa hoitamaan. Tässä mielessä olisi parempi puhua kehityskelpoisista taimistoista ja edistää jk:ta, niin kuin muutakin metsänhoitoa, ainakin oikean tyyppisellä kohtaamisella. Toki jk on muutakin, metsänviljelyä ja monenlaista ylläpitoa.

     

    A.Jalkanen 11.5.2018, 09:17

    Jk:n kannattavuus perustuu siihen, että metsänviljelyyn ja maanmuokkaukseen ei sijoiteta rahaa. Jos sijoitetaan, kyseessä lienee sekastrategia, mikä on ok sekin.

    Puuki 11.5.2018, 13:55

    Metsäojien varrethan ne kasvaa parhaiten ja joskus jää kokonaan  raivaamatta puuston koon ja tiheyden takia. Mutta jos niitä on vähän (sopivasti, ei koko alueella) niin jättöpuumetsikön voi perustaa ja raivausvaiheessa ojan varteen.

    Lannoituksen suojakaistoista tuli mieleen, että kun nykyisin lietelantaa on monilla tiloilla ylimäärin, niin sen levitys myös metsään hyvissä olosuhteissa pitäisi sallia. Esimerkiksi kanervikkoon uppoaisi hyvin jos levitys sopivasti ennen sadetta ja marja-aikaa. Tai voisihan sen rakeistaa  tuhkan kanssa .

    Pete 11.5.2018, 16:21

    Puuki, oletko valmis ottamaan lietelantaa omaan metsääsi jos se olisi ”sallittua”?

    Montako sataa mottia voisit ottaa? Ihan pienen määrän takia ei hommaa kannata laittaa tulille. Ymmärrät varmaan että metsässä liete jää sitten pääosin siihen ajourille vai voisiko sinun metsässä roiskia sen paineella tasaisesti koko alalle? Helikopterilla saataisiin varmaan tasaisiin levitysjälki.

    Rakeistus tuhkan (emäs) kanssa kiihdyttää typen haihtumisen (ja hajun=ammoniakki) todennäköisesti maksimiin, joten mitään lannoitusvaikutusta ei kyseinen operaatio tuota. Euroopassa jossa lieteongelma on todellinen, lietelannan mukana peltoon ajetaan päinvastoin rikkihappoa. Tämä juurikin sen takia, että typpipäästöjä (ammoniakki) saataisiin pienennettyä. Aika vaarallinen aine.

Esillä 10 vastausta, 1,441 - 1,450 (kaikkiaan 2,034)
1 2 3 … 144 145 146 … 202 203 204