Keskustelut Metsänhoito Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

  • Tämä aihe sisältää 2,034 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1,431 - 1,440 (kaikkiaan 2,034)
  • Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

    Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

  • Puuki

    Alikasvos on ihan yleisesti käytetty nimitys. Niiden laatu on sitten eri asia, voi olla kehityskelpoista tai sitten ei.

    Tottakai alikasvospuiden kasvu vaihtelee paljon kasvupaikan, puulajin, tiheyden yms. mukaan.

    Mutta tässä ”jankkaamisessa” jk:n tai muunlaisen kasvatuksen paremmuudesta on minusta eniten kysymys ideologiasta. Sitä ei edistä se, että heitetään väittämiä em:n kannattavuudesta, joka monien eri tekijöiden takia, ei ole niin hyvä kuin jotkut sitä mainostaa .

    Kannattaa ehkä tutustua useampaan eri tutkimukseen, joita on tehty viime vuosinakin. Ei pelkästään jk-firmojen tms. esittämiin.

    isotee

    @jovain: Kiitos täsmennyksestä, juuri näin. Näinkin lyhyessä keskustelussa huomaan että väärinkäsitysten vaara on ilmeinen, koska termit tarkoittavat yhdelle yhtä ja toiselle toista. Klassinen ”aidat ja seipäät” -tilanne…

    Yhtäkaikki, jaan käsityksesi kehityskelpoisesta puusta. Ison kuusen juurella oleva pihkainen kuivunut kituva ranka ei ole sitä, sutjakka ja elinvoimainen O2-3 on hyvinkin. Sama koskee taimiakin; jos on metsässä liikkunut, todennäköisesti ymmärtää eron elinvoimaisen taimen ja kituvan ”turrukan” välillä…

    Puuki

    Isotee :

    Tiedän melko hyvin alikasvosten kehityksen vaihtelut. Olen liikkunut metsissä ja hoitanut niitä suunnilleen siitä asti kun vesuri pysyi kunnolla käsissä ja siitä on jo melko kauan. Melko monta vuotta istunut sitten myöhemmin metsäalaa opiskelemassakin.

    J-kasvatusta kokeeksi olen harrastanut omassa metsässäkin parilla eri kohteella. Muutamia vuosia ennen sen virallistamista ne aloitin. Jokainen voi harjoittaa sellaista metsänhoitoa kuin haluaa ja kertoa niitä kokemuksia mitä haluaa. Mutta neuvominen sillä periaatteella, että vain kuulijalla on vastuu, on vähän kyseenalaista hommaa.

    oksapuu

    Jahas…

    Tukinhinnasta päätellen isotee harrastaa metsänhoitoa poronhoitoalueella, sielläkin tuo 52€ mottihinta aukolla on huono…

    Noh, ei ainakaan maannousemasta pitäisi olla huolta.

    mehtäukko

    Ketjussa on ymmärtääkseni aiemmin ennen ”isoteen” pakinoita jk :ta puolustellen esitetty taimi-aineksen (ylivanhankin ) säästämistä ja jos sitä kun  yleensä on siellä täällä tuppaina, odotellaan ja odotellaan.Raivauksia ja harvennuksia sille ei ole sen koommin esitetty kun se kustantaa.

    Isotee on esittänyt käytännön jk:n toteuttajana muutakin ja ne tunnetut työt peittoavat heinikon ja horsmikon kasvattajat ja taimikon vartoilijat mennen tullen. No tästä ei olekaan kummoinen kynnys kaksijakoiseen kasvatukseen…siemenpuuhakkuuseen…

    Omissa kokemuksissa en edes ajattele rehevän (omt, mt…)maan härnäyksiä ja vuosikymmenten arvuutteluja tullako vai eikö tulla kehityskelpoista luonnontaimikkoa.Se on kertakaikkiaan itsensä uunotusta! Oikeanlainen ja -aikainen muokkaus on ensi-ehto ja siihen määräytyvänä joko sp,kylvö tai istutus.

    isotee

    @oksapuu: ei ole poronhoitoalueella. Ja huomautan edelleen että esimerkkihinnoissa on kyse 2017 alkuvuoden hinnoista, joita voi tarkastella vaikkapa täältä Metsälehden sivuilta. Kainuu-Pohjanmaa 1/2017 tukkipuu päätehakkuu 51-52 e/m3. Tällä hetkellä näyttää olevan lähempänä kuuttakymppiä, mutta itsellä ei ole leimikkoa nyt kyselyssä niin ei ole heittää ajantasaista vertailuhintaa.

    isotee

    @mehtäukko: Juuri näin, mielestämme metsää pitää hoitaa ja tässä meidän tapauksessa se on kasvuedellytysten auttamista kuten raivausta, ojitusta, lannoitusta jne.

    Ehkä emme sitten olekaan oikeita jk-kasvattajia vaan joku ”metsää hoitava yläharvennustarvittaessaistuttaja – MHYHTI”?! No siitä vaan termi vapaasti käyttöön niin tiedetään mistä puhutaan. 😉

    A.Jalkanen

    Jatkuvaa kasvatusta voidaan käyttää myös luonnonsuojelulain tai metsälain tarkoittamien erityiskohteiden lähiympäristöissä, jos halutaan parantaa pienialaisen kohteen suojeluarvoa eli mm. pienilmaston säilymistä (varjoisuus ja kosteus).

    Ls-lain kohteista tämä koskee lähinnä seuraavia: jalopuumetsiköt, tervaleppäkorvet, pähkinäpensaslehdot. Metsälain 10 §:n kohteista seuraavia: pienvesien lähiympäristöt, suoelinympäristöt ja rehevät lehtolaikut.

    Kunhan avoimiin metsätietoaineistoihin saadaan loppuvuonna kunnon käyttöliittymät, kaikki metsänomistajat saavat entistä paremmin tietoa omalla maallaan sijaitsevista erityiskohteista. Myös niiden arvoa ja hoitoa koskeva tieto saisi siirtyä maaomistajille entistä paremmin. Monestihan hoitamattomuuskin on lakikohteissa ihan käypä käsittelyvaihtoehto. Niihin voidaan keskittää uhanalaisten tarvitsemia vanhoja järeitä puita ja lahopuita. Keskittämällä erityiskohteisiin ja säästöpuuryhmiin niistä koituu vähiten haittaa metsänhoidolle ja virkistyskäytölle.

    Puuki

    Hyvä että joku tuo tuota luonnon monimuotoisuuspuoltakin tähän €urojen kyllästämään

    keskusteluun.

    antinpoika

    Tässä aiemmin keskusteltiin vesistöjen suojakaistoista, jos käsitin oikein niin niiden leveys tulee olla vähintään 15 metriä. Tuli ajatus että kuka raskii omalla maallaan vetää avohakkuun niin lähelle, siinähän on mahdollista käyttää jatkuvapeitteistä metsänhoitoa kaistan lisäksi .Myös Isoteen metsissä puhutaan jatkuvapeitteisestä metsänhoidosta, mielestäni äärimmäisen sivistynyt tapa hoitaa metsäomaisuuttaan.

Esillä 10 vastausta, 1,431 - 1,440 (kaikkiaan 2,034)