Isotee, perusfilosofianne on peitteinen metsä. Miksi? Mitä lisäarvoa olette siitä saaneet? Jos ja kun ympärillä on siirrytty jaksolliseen kasvatukseen, niin miksi olette jutanneet omalla mallillanne?

Entä onko valinnasta seurannut jotain ongelmia? Onko esim. puunostajat suhtautuneet nuivasti?

Teidän metsissä selvästikään ei ole käynyt sitä ilmiötä mistä moni varoittelee, eli jatkuvan harsimisen seurauksena parhaat puut lähtevät ja lopulta metsässä ei ole kuin hirvensyömiä hieskoivuja. Pidätkö tuota realistisena riskinä?

Kiitos kiinnostuksesta ja kommenteista! Vastaan eräitä kohtia:

@harrastelija: maantieteellinen sijainti on Pohjois-Pohjanmaa. Valitettavasti meillä ei ole kokemusta puhtaasta jaksollisesta kasvatuksesta, joten en pysty vertaamaan.

@mehtäukko: Uuttahan tämä ei missään nimessä ole. Tällaista menetelmää lienee periaatteessa käytetty satoja jos ei tuhansia vuosia? Ns uutta toimintaa meillä toki edustaa ojitukset, lannoitukset, säännöllinen raivaus ja istutuksetkin muokkauksineen silloin kun niitä tarvitaan.

@puunhalaaja: Peitteinen metsä on meille vain lähtökohtaisesti arvo, jota lähdetään toteuttamaan. Uskonnollisen fanaattisia emme kuitenkaan ole suuntaan eikä toiseen, toisin kuin sekä jk:n että jaksollisen kasvatuksen piiristä tuntuu mielipiteitä löytyvän. Olemme ”jutanneet” (kiva verbi, sivuhuomautus) omalla mallillamme, koska olemme todenneet sen taloudellisesti kannattavaksi sekä mielekkääksi tavaksi toimia. Saimme aikanaan erittäin hyvin hoidetut jk-metsät, joiden kanssa olemme toimineet niin kuin olemme parhaaksi nähneet ja meille riittävän hyvin tuloksin.

Ongelmia olen kuvannut avoimesti edellä alkuperäisessä kirjoituksessani. Ainut merkittävämpi haaste on uudistumisen varmistaminen, mutta niinhän se on jaksollisessakin: kuivuvat taimet, heinittyminen, hirvet, vesakoituminen jne jne.

Jotkut puunostajat suhtautuvat nuivasti, mutta sama tilanne lienee muutenkin; joskus leimikko kiinnostaa, joskus ei. Sellaista se on kauppa ja merenkulku… Omalta osaltamme olemme edesauttaneet kauppojen syntymistä sillä että metsät on hoidettu, tiet kunnossa, raivaukset tehty ja leimikot hyvälaatuisia ja riittävän isoja. Huonoja kohteita en tarjoa myyntiin lainkaan, vaan hoidan ne toisella tavalla esim. hankintana tai pelkästään raivauksena / energiapuuharvennuksena jos ei ole mitään kunnon myytävää. Kyllä hyvä tukkileimikko näyttää kiinnostavan. Ja myyjän ei ole pakko myydä, mutta ostajan on jossain vaiheessa pakko ostaa – niin se on.

Mitä tulee viimeiseen kysymykseen, en pidä hirvensyömien hieskoivujen tulevaisuutta realistisena riskinä. Todistettavasti ainakin kolme sukupolvea on metsiä hakannut enimmäkseen tällä tavalla ja näyttää neljännellekin jäävän. Toki on kuvioita jotka vaativat erilaistakin käsittelyä kuten edellä mainitsin.

PS: Mainittakoon, että on kuutioita ja ”kuutioita”. Kävin juuri mielenkiinnosta katsomassa erästä kohdetta, jossa oli arvion mukaan tuhansia kiintoja puuta, mutta minun silmääni ei mitään kunnon hakattavaa. Runkoja oli tuhansia mutta suurin osa mutkaisia vänttyröitä tai liikaoksaisia ei kunnon sahapuuta missään 30 ha alalla. Kun taas meidän mäntytukkiaines on kuin kynttilöitä…

Edit: kävin lisäämässä yhden kuvan parikymmentä vuotta sitten käsitellystä männiköstä, joka odottaa seuraavaa hakkuuta. Olisi harvenneltavissa jo nyt.

Isotee lanseerasi aivan ennennäkemättömän metsänhoidollisen ? termin: Alaharsinta! Jatkuva kasvatus on pahasti noussut nuppiin, kun aletaan jo harsimaan aluspuitakin. Toistasataa vuotta on harsittu, eikä puuston jalostus ole mennyt putkeen.

Jaksollisen kasvatuksen opeissa on puhuttu Alaharvennuksesta, jolla menetelmällä Suomen metsät on saatu kasvamaan ennätysmääriä puumassaa ja myös ennätysmäärän järeää puuta. (Viimeinen VMI kertoo niin)

Isoteen metsien tunnusluvut ovat vahvasti alakanttiin siitä, mitä ne voisivat olla, tosin Keski-Pohjanmaalla puu ei kasva kunnolla muutenkaan, koska siellä vesi vaivaa ja pilvet laahaavat niin matalalla, että vaikea on latvaa työntää ylöspäin.

Selväähän on että harvennuksen hinta ei ole sama kuin avohakkuun hinta, isoteen saama 50e selittynee sillä että yläharvennuksessa poistettavan puun litrakoko on suuri, suurempi kuin avohakkuussa jossa lähtee kaikki kuitukin. Se vaikuttaa positiivisesti hintaan.