› Keskustelut › Metsänhoito › Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

  • Tämä aihe sisältää 2,034 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1,381 - 1,390 (kaikkiaan 2,034)
1 2 3 … 138 139 140 … 202 203 204

  • Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

    Lähetetty: 20.2.2018, 19:09

    Merkitty: 

    Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

    Tekijä
    mehtäukko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • uudehko metsänomistaja 8.5.2018, 22:34

    A Jalkanen 8.5.  Viitsisitkö avata kyseisen Luken raportin oheisen johtopäätöksen perusteet. Mihin perustuu ajatus, ettei maasta poistettuja ravinteita tarvitsekaan korvata, jos alue on juuri päätehakattu.

    ”Se poistaa jonkin verran ravinteita, mutta jos kuusikon latvusmassaa korjataan päätehakkuualalta, jossa puuston ravinnetarve on alimmillaan, menetys on pieni eikä sitä välttämättä tarvitse lannoittamalla korvata”.

    uudehko metsänomistaja 8.5.2018, 22:40

    Kiinnittää huomiota Peten ja Visakallion väittämät, että tasaikäinen ja yksipuulajinen metsä edustaa luonnollista metsää tai monimuotoisen metsätalouden harjoittamista. Maatiaisjärjellä asiaa ajatellen väitteet vaikuttavat tarkoitushakuisilta.

    A.Jalkanen 8.5.2018, 22:52

    Puuston ravinnetarve on pieni taimikkovaiheen ajan. Jos lehdet tai neulaset varisevat oksista ennen metsästä vientiä, kokonaisravinnepoistuma latvusmassan mukana on pieni verrattuna maassa ja karikkeessa olevaan varastoon. Energiapuun korjuu tehdään vain kerran kiertoajassa.

    Tietenkin vajauksen voi korvata lannoittamalla, vaikkapa tuhkalla jos ei halua käyttää ulkomaista öljypohjaista vaihtoehtoa. Sadeveden mukana tuleva typpi ymmärtääkseni korvaa poistuman: typpilaskeuma on Etelä-Suomessa 2-4 kg/ha ja Pohjois-Suomessa 1 kg/ha vuodessa.

    Visakallo 8.5.2018, 23:04

    Luonnonlain edessä ei voi olla tarkoitushakuinen. Jokaisella meistä on mahdollisuus käydä täysin luonnontilaisissa metsissä eri puolilla Suomea. Kävin viimeksi tänään. Tasaikäiskasvatus on suora kopio luonnosta. Ne puut, mitkä luonnontilaisessa metsässä kuolevat kasvukilpailussa, ihminen hyödyntää tasaikäiskasvatuksessa. JK:ssa toimitaan luonnonvastaisesti. Luonto lopulta teki minusta tasaikäiskasvattajan, kun olin ensin toiminut luontoa vastaan.

    A.Jalkanen 8.5.2018, 23:36

    Luonto tekee, paitsi tietenkin alaharvennusta ja aukkoja, myös eri-ikäismetsää, yläharvennusta ja pienaukkoja. Ylhäältä päin kuolevien puiden ikä on kuitenkin luonnonmetsässä paljon korkeampi ja aukea vaihe toistuu niissä harvemmin.

    Puuki 9.5.2018, 06:33

    Hakkuutähteiden lannoitusvaikutus on kyllä yleensä  suurempi kuin typpilaskeuman. Siinä tulee muitakin ravinteita kuin typpeä ja vaikuttaa maaperän ravinnekiertoon muutenkin mutta suht.pitkällä aikavälillä. Maaperän ravinnevarastosta vain pieni osa on puille käyttökelpoisessa muodossa.

    Jovain 9.5.2018, 06:49

    Mikä luonnonmukainen tasaikäiskasvattaja? Eikös metsään luonnostaan syntyneet kehityskelpoiset taimistot olekaan luonnonmukaisia taimistoja. Tasaikäiskasvatuksessa ne tuhotaan (tuhoutuvat) korjuun yhteydessä tai ennakko raivataan pois tieltä ennen korjuuta.

    Esim. siemenpuiden käytöstä on luovuttu, koska niiden korjuu näyttää usein johtavan taimiston tuhoutumiseen.

    Visakallo 9.5.2018, 07:01

    Nyt on Jovain ulkona todellisuudesta! Siemenpuista on luovuttu, koska hyviä siemenvuosia on melko harvoin, myrskyt kaatavat siemenpuita, eikä siemenpuiden juurelle synny taimia. Siemenpuiden korjuu ei taimikoita tuhoa!

    Puuki 9.5.2018, 07:03

    Miten niin siemenpuiden käytöstä luovuttu ? Tässä lähistölläkin on kymmeniä hehtaareja hyvin onnistuneita siemenpuiden avulla luontaisesti uudistuneita mä-taimikoita.

    Jovain 9.5.2018, 07:54

    Ulkona on Visakallokin. Väittää, että kehityskelpoiset taimistot eivät olekaan luonnonmukaisia. Tuskin ovat Puukin 40-50 vuotiatkaan, vaikka ovatkin tutkimuksen selvittämiä. Alikasvokset yleensäkään eivät kuulu tähän joukkoon. Kehityskelpoiset taimistot ovat erikseen ja niitä on syytä säästää.

    Tottahan nykyisellä kalustolla siemenpuut voidaan nostella ja suunnata. Ei tarvitse vedellä taimistossa, niin kuin tapana on ollut, muussakin hakkuussa.

Esillä 10 vastausta, 1,381 - 1,390 (kaikkiaan 2,034)
1 2 3 … 138 139 140 … 202 203 204