Antinpoika kertoi , että tukkipuuta jk tuottaa kiertoaikana tasaikäisenä kasvatettua enemmän ja ilmeisesti sillä perusteella hiilensitoutuminenkin olisi parempaa.  Mutta mitään linkkiä ei esimerkiksi johonkin tutkimukseen ollut (?) . Epäilen että väittämä ei pidä paikkaansa.

Kuitenkin kokonaiskasvu  jk-metsissä on heikompi kuin viljellyissä tasaikäisissä. Jo aiemmin, kun jalostushyödyt oli nykyistä pienempiä, jk:n metsän keskikasvu on ollut  tasaikäisiä kohteita heikompaa. Kasvueroihin vaikuttaa maanmuokkauksen kasvua edistävät vaikutukset , jalostettujen puiden nopeutunut kasvu mutta myös jatkuvaan kasvatukseen kuuluvat voimakkaat pääasiassa ylispuustoon kohdistuvat hakkuut. Tasaikäisinä kasvatettavissa metsissä tehdyt tutkimukset kokonaiskasvun muutoksista eri harvennusvoimakkuuksilla on osoittaneet, että jos havupuumetsä hakataan esimerkiksi  PPA:sta 60-65 % pois, niin kasvu heikkenee n. 30 % verrattuna varovaiseen 20-25 % PPA:n laskevaan harvennukseen seuraavaan harvennuskertaan mennessä (20 vuotta) .

Samansuuntainen ilmiö toistuu jokaisessa jatkuvankasvatuksen hakkuussa, jos ja kun PPA:a lasketaan ~ 60 % .  Kun siihen lisätään kuusen (tutkimustenkin osoittama) hidas alkukehitys, niin kokonaiskasvu jää helposti melko vaatimattomaksi  maan kasvupotentiaaliin nähden .

Suuri suhteellinen arvokasvu%  jk:ssa kompensoi kasvutappioita ja parantaa taloudellista tulosta, mutta ei riitä korvaamaan eroa tasaikäisen kasvatuksen vastaavaan kohteeseen, jos ollaan suht. hyvin kasvavilla metsämailla.

Lisäksi jk-hakkuiden korjuuolosuhteet pitäisi olla talviset ja mielellään tehdä metsurihakkuuna, jotta tyvilahojen lisääntymiseltä vältyttäisiin. Se ei lisää monimuotoisuutta, jos kuusettuneet kankaat lahoaa pystyyn. Sama ongelma on tietysti muissakin ei-Pohjoissuomen kuusikoiden hakkuissa mutta jk:ssa vielä herkemmin tulemassa .

Vajaatuottoinen metsä on hyvin verrattavissa vaikka kuukausipalkkaisen ihmisen työn tulokseen, eli rahaan.

On sovittu, että kuukausipalkka on esim 10 000 €. Työntekijä odottaa saavansa tiliä 10 000 €, mutta saakin vain 6000 € käteen. Hän saa siis vajaan tilin verrattuna panokseen, jonka hän on antanut.

Häneltä jää saamatta 48000 € joka vuosi. Se on myös vajaatuottoisuutta.

Kun metsä harvennetaan harvemmaksi, kuin esim Tapion harvennusmallit neuvovat, metsänomistaja ei saa sitä lisäkasvua, mikä olisi maaperän kyky.

Paljonkin on hakattu vastoin yksityismetsälain henkeä, eli harsittu ja lyöty vajaatuottoiseksi. Niitä on käsitelty lakituvassa ja tuomiot ovat olleet kovia. Metsän hävityshakkuusta ollut kysymys.

Nykyoloissa olisi jopa toivottavaa, että noita Jatkuvan harsinnan isäntiä olisi enemmän, koska silloin ylitarjonta pitkässä juoksusa tasaantuisi ja metsiään oikein hoitavat saisivat puulleen parempaa hintaa.

Reima (8.5.2018, 11:12) ei vastannut yhteenkään kysymykseeni vaan kysyi itse enkä ymmärrä tätä: ” Eikö se nyt niin ole Pete, että aukkoja hakataan taloudellisista syistä. Olet minusta harvinainen poikkeus, jos teet niitä muista syistä.”

No voin vastata siltä osin kun ymmärrän, kyllä, nimenomaan taloudellisista syistä teen aukkoja. Ja otan huomioon monimutoisuuden ylläpidon ja kehittämisen edellyttämät rajoitteet.

Reima, mitäs jos kertaan muutaman kysymykseni eiliseltä ja sinä sitten vastaat niihin, kävisikö näin?

Onko Reiman tiedossa tutkimuksia joissa jk:n edullisuus monimuotoisuuden kannalta selkeästi todistetaan?

Lehtipuuosuuden säätely ja nimenomaan järeän lehtipuun tuottaminen on ongelmallista, mitäs mieltä Reima tästä on?

Miten Reima edistää kulotusta ja säästöpuuryhmien polttoa eri ikäistä kuusta laidasta laitaan kasvavalla metsätilalla?

Puuntuotoksen maksimoiminen (eli maapohjan tuottokyvyn täysimääräinen hyödyntäminen) on yhtenevä kannattavuuden kanssa vai jos korko on nolla. Se tekee vajaatuottoisuuden määritelmästä mielenkiintoisen.

Jätkä,  Nallekin kannatti UPM:n miehenä pinta-alaverotusta eli metsien tuoton verottamisen sijasta varallisuuden verottamista. Nalle toki syystä vain metsänomistajille tuoton sijasta varallisuuden verottamista, ei toki Nalle itselle! Suosittelen monille keskittymistä vain omien metsien hoitoon ja sieltä tuloksen tekemiseen parhaan kykynsä mukaisesti, jos kokee kykyjä olevan. Naapuri hoitakoon omia metsiään tavallaan. Minäkään en yhtään pane pahakseni vaikka naapurit pitävät metsänsä peitteisinä – vähemmän tulee tuulenkaatoja rajoilla.

Petelle: Ei ole sinulle selkeää todistusta. Toiseen kysymykseen Timppa jo taisi vastatakin. En aio kulottaa ja en ole kulottanut. Tiedä sitten helpottaisiko jonkin pienen alan kulottaminen tunnontuskiani.

Uudehko metsänomistaja: Luoja varjelkoon Suomea jk:sta. Nytkään ei nuorissa metsissä näytä löytyvän paljon muuta kuin kuusta.

Hyvä että tässä asiassa meillä on yhteinen huoli. Kuusettuminen on kovassa kasvuvauhdissa vaikka yhä enemmän kuuluu puheenvuoroja joissa ennustetaan nimenomaan kuusen kärsivän ilmastonmuutoksesta eniten. JK ei asiassa tosiaan auta yhtään, päinvastoin. Viljelymetsätalous on ratkaisu, mutta toivottavasti tässä ketjussa ei nyt mennä siihen miksi männyn ja koivun viljely on niin vähäistä!