” Kuusenjuurikääpä oli tutkituissa eri­ikäisrakenteisissa metsiköissä yleisin tuhonaiheuttaja, joskin juurikäävän lahottamien kuusten osuus vaihteli runsaasti eri koealojen välillä. Terveimmällä koealalla juurikäävän tartuttamien alikasvoskuusten osuus oli alle 10 % ja sairaimmalla yli 80 %. Muista lahottajasienistä runsaimmin esiintyi mesisientä (Armillaria spp.). Kuolleita kuusia oli eniten alikasvoksessa. Kun otetaan huomioon kaikki sienten aiheuttamat lahoviat ja puiden kuolleisuus, välipuista terveitä ja kasvatuskelpoisia oli 64 % ja alikasvoskuusista noin kolmannes. ”

(Metsätieteen aikakauskirja 2/2014 . Ote on Lapinjärven tutkimuksesta.)

Saman tutkimuksen loppupäätelmän mukaan on hyvin todennäköistä että juurikäävän leviäminen lisääntyy kohteissa tulevaisuudessa.

A Jalkasen mukaan tekeillä on vertaileva tutkimus kasvatusmenetelmien hiilitaseista. Uskon, että tehtävä on vaikea ja kenties yksikäsitteisen tieteellisen vastauksen saaminen mahdotonta. Muuttujia on monia. Koska periaatteessa likimain kaikki puu ajastaan muuttuu hiilidioksiidiksi, aikatekijä on oleellisen tärkeä. Minkä ajanhetken tilannetta tarkastellaan.

Jo latvuksien korjuu aikaansaa helpohkojakin kysymyksiä. On selkeää, että jos korjatuilla latvuksilla pienennetään muiden fossiilisten polttoaineiden käyttöä, korjuu säästää hiilen päästöjä ilmaan. Jos käytetään muista syistä, korjuu lisää hiilen päästöjä.

Löytyy ainakin pari asiaan hieman liittyvää kysymystä. Lisääkö latvusten poisvienti maaperän lannoitustarvetta?. Luonnossa latvukset jäävät maastoon. Kokeilut latvusten poistamisesta ovat lyhytaikaisia. Tulevaisuutta voidaan vain arvailla. Paljonko energian käyttöä (vapautuvaa hiiltä)  lisää metsään tarvitsemien lannoitteiden valmistaminen kuljettaminen ja levittäminen?.

On selvää, että latvusten käsittely lisää energian käyttöä (vapautuvaa hiiltä). Jossain on raja, jota edempää tuotu latvushake aiheuttaa enemmän hiilen vapautumista kuin poltto tuottaa.

Energiaa verotetaan Suomessa rankasti. Polttohaketta tuetaan kuitenkin yhteiskunnan taholta. Miksi? Jos polttohake ei ole taloudellisesti kannattavaa kilpailevaan verotettuun energian tuotantoon verrattuna, niin mikä on tarkasti huomioiden tuen peruste?

Minulla ei ole tietoa tutkimuksesta, jossa nimenomaan vertailtaisiin kasvatusmenetelmien hiilitaseita kivennäismailla, mutta tuotostutkimus ja mallittaminen toki tuottavat tietoa hiilen sitoutumisesta puustobiomassaan ja karikkeeseen sekä maan päälle että alle. Toisin sanoen, jos puuntuotos on tasaikäistaloudessa parempi, niin on myös siihen suoraan verrannollinen hiilen sitoutuminen. Se osio joka vaatii enemmän tutkimista, on maaperän hiilen kohtalo eri kasvatusmenetelmissä, eli kertyykö jk-metsään pitkällä aikavälillä enemmän hiiltä, koska siinä maata muokataan vähemmän, vaikka tuotos olisi pienempi. Minulla ei ole tietoa, onko tästä tutkimusta menossa, mutta khk-inventaariossa maaperän hiilivarasto raportoidaan, ja jos jk yleistyy, myös maaperän hiilen kierrosta siinä on löydyttävä lisätietoa.

Viittasin siis edellä tähän meneillään olevaan turvemaita koskevaan tutkimukseen:

https://www.luke.fi/uutiset/onko-pohjaveden-pinnan-tason-saately-ratkaisu-kasvihuonekaasupaastojen-hillintaan-turvemailla/

Hakkuutähteiden poiston vaikutusta on tutkittu. Se poistaa jonkin verran ravinteita, mutta jos kuusikon latvusmassaa korjataan päätehakkuualalta, jossa puuston ravinnetarve on alimmillaan, menetys on pieni eikä sitä välttämättä tarvitse lannoittamalla korvata. Mutta on hyvä, että huomiota kiinnitetään metsänergian ja myös metsien lannoituksen päästöihin.

Hiilitaseemme kannalta voisi yleistää, että jk-menetelmä saisi yleistyä turvemailla, mutta kivennäismailla käytettäisiin edelleen perinteistä tasaikäismallia.

Eikö se nyt niin ole Pete, että aukkoja hakataan taloudellisista syistä. Olet minusta harvinainen poikkeus, jos teet niitä muista syistä.

Minä en ole Pete minkäänlainen esimerkki luonnonsuojelusta metsissä tai mistään muustakaan metsänhoidossa. Sooloilen kokemukseni perusteella mitä milloinkin. Vähän huonoa omaatuntoa joskus poden luontoa kohtaan tekemistäni rajuista otteista.

Eikö ”vajaatuottoisen” (sinänsä mielenkiintoinen käsite) uudistamiseen harrastelijan mielestä ole nimenomaan taloudellista syytä?