Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

Tämä aihe sisältää 2,034 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten Gla toimesta.

Esillä 10 vastausta, 1,351 - 1,360 (kaikkiaan 2,034)

1 2 3 … 135 136 137 … 202 203 204

Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

Lähetetty: 20.2.2018, 19:09
Merkitty: jk-metsä metsäalan koulutus

Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

Tekijä
mehtäukko

Teema Metsänhoito

Metsuri motokuski 7.5.2018, 18:03

RR: Motokuskin ihanne näyttää olevan kuutin puut suorissa riveissä, tasavälein ja raivattuna kaikesta muusta.

Onhan se valitettavaa että henkilöt tietävät mikä on motokuskin ihanne vaikka eivät ole päivääkään motoa ajanneet. Ilmeisesti se osoittaa vain henkilön suuren älykkyyden joka on luonnollisesti kadehdittavaa.

Ihan tiedoksi RR että motokuskin ihanne ei ole mikään tasavälein istutetun metsän puiminen vaikka se ei nyt ole ihan huonokaan. Itse asiassa motokuskilla ei ole mitään väliä onko metsässä useita puulajeja kunhan vain puuvalintoja voidaan suorittaa. Tästä on mm suorittava paljon kirjoittanut, Tietääkseni hän ei ole missään maininnut että puut pitävät olla samaa puulajia ja tasavälein.

kuusessa ollaan 7.5.2018, 18:19

Harmaassa on eri sävyjä, mustassa ja valkoisessa ei. Pätee kaikkiin ääripäihin juuttuviin keskusteluihin.

Jätkä 7.5.2018, 18:48

On se vaan ihmeellistä, kun sekoitetaan metsässä vielä hiiliniilutkin puolustamaan jatkuvaa kasvatusta. Totuus lienee hiilinielun osalta,se, että on tasan tarkkaan +- 0 tuo metsän hiilensidontakyky.

Maailmasta ei katoa, eikä edes vähene tai lisäänny mikään aine. Se vain muuttaa muotoaan, kuten esim vesi.

antinpoika 7.5.2018, 20:43

Samaa mieltä kuin RR, peitteinen metsätalous ei ole uhka kenellekkään, se on paremminkin mahdollisuus. Täällä pohjoisempana on lukemattomia metsätiloja jotka on avohakattu puuttomiksi jo 70-80 luvulla, joissakin alkaa olla ensiharvennuksia mutta kunnollista tiliä pitää odottaa vielä, yksi sukupolvi siinä välissä jää puunmyynti tuloista paitsi. Etelässä lienee hehtaarikertymät puolta suurempia joten lienee yks hailee uudistuskuluille mitä ne on. Pohjoisempana uudistuskulujen osuus on helposti 30% kantorahasta.Ei tarvitse välttämättä olla propelipää jos miettii mikä tässä kannattaa ja mikä ei.

Visakallo 7.5.2018, 21:18

Se ei kuitenkaa muuta miksikään sitä asiaa, että jk:ta olisi kaikkien kannalta parempi esitellä ja markkinoida asiallisesti, eikä kaikenkarvaisten höyrypäiden voimalla, sillä eniten siinä kärsii jk-ajatus.

antinpoika 7.5.2018, 21:34

Missäs niitä höyrypäitä on näkynyt ?

Pete 7.5.2018, 22:44

Pohjoisempana on lukemattomia metsätiloja joilta ei ilman 70-80 luvun avohakkuitakaan olisi 90-10 luvuilla hakatu juuri mitään. Niin heikossa kunnossa ne olivat. Uskotella voi tietysti mitä vaan. Valtion varoinhan ne viljeltiin, eli metsänomistajan kannalta jk-kasvatukseen verrattava ”investointi”, tuotto vaan tulee olemaan jotain aivan muuta kuin mahon mettän seisottaminen.

Jase 8.5.2018, 00:01

Minulla löytyy tuoreelta ostotilalta useita hyviä esimerkkikohteita jatkuvasta kasvatuksesta ja siitä mitä sen tulokset ovat ja mitä ne eivät ole. Tilalla on harjoitettu eräänlaista käytännön tason jatkuvaa kasvatusta eli tukkipuu on pääosin hakattu ja jos jäljelle on jäänyt riittävästi puuta kuvio on jätetty kasvamaan, jos ei niin alue on muokattu ja istutettu. Laitan kuvia tulemaan muutamasta alueesta.

Ensimmäisessä edellisestä hakkuusta on noin 25-30 vuotta. Metsä on käytännössä puhdasta kuusikkoa noin 50 kuutiota hehtaarilla ainespuuta. Kuvio olisi vaatinut kunnon käsittelyä raivaussahalla vuosia sitten. Seuraava hakkuu tulee olemaan 5-10 vuoden päästä ja puuta tulee arviolta 50 kuutiota hehtaarilta pelkkää kuitua. Muutamat tukkikokoon ehtivät puut ovat yleensä viallisia.

Toisessa hyvin kivinen mäen laki MT pohjaa on kaksi kolmasosaa JKlla ja kolmasosa on istutettu männylle. Hakkuusta on noin 45 vuotta. Jk alueilla on noin 100 kuutiota hehtaarille kuusta, muutama tukkipuu kuvion reunoilla, muuten kuitua. Seuraava hakkuu 10 vuoden päästä, ehkä 30-40 kuutiota kuitua. Istutusmännikkö on harvennettu kerran ja nyt puuta on selvästi yli 200 kuutiota hehtaarilla, vähintään kolmasosa tukkia. Toinen harvennus on kiireellinen, poistuma 70-80 kuutiota/ha ja noin viidesosa tukkia.

Kolmas kuvio on hakattu ilmeisesti vuosi sitten talvella ja on hyvä esimerkki siitä mitä tulee kun tuuli runtelee jk kuusikon joka ei alunperinkään ollut kovin hyvä.

Kaikkia jk alueita yhdistää se, että luonnon monimuotoisuus loistaa poissaolollaan eikä ole ainakaan parempaa kuin istutusalueilla

harrastelija 8.5.2018, 05:42

Onpa hyviä käytännön esimerkkejä ”Jasella”! Suuremmassa mittakaavassa meille jäsentapaamisen yhteydessä esitektiin aikoinaan paljon parjatuita Osaran aukeita. Muistan elävästi, kuinka MH:sen metsiä hakattiin Etelä-Lapissa. Luonnonsuojelijat ja muut häiriköt huusivat kurkku suorina maailman lopun tulleen ja Lapista tulee mitään kasvamatonta tuntraa!

Hakkuille oli 2 perustetta:

A) puuta piti saada sotakorvauksiin, koska sodan aloittanut NL oli sitä mieltä, että Suomi oli syyllinen siihen, ettei meistä tullut Neivostolaisia!

B) toinen oli sitten se, että jk:n periaatteella hetsät oli raiskattu siihen kuntoon, että km:n ha-saanto oli avohakkuissa n. 20 m3/ha.

50-60 vuotta avohakkuista ja voimallisesta uudistamisesta oli kasvanut hyvä Etelä-Lappilainen metsä. Ajelimme aluetta Syötteen lähistöllä ja ihailimme yli 100 m3/ha kasvavaa metsää. Osaa oli harvennettu ja olipa joku kuvio jo päätehakattukin!

Täällä välillä kysellään ”oikeita” tutkimustuloksia? Monesti valittu ja rajattu tutkimusalue antaa tuloksen, joka ei välttämättä ole luonnon mukainen. Minusta parhaat ”tutkimustulokset” saadaan toteamalla käytännössä se, että miten on käynyt” Kiitos Jaselle hyvästä kommentista ja terävästä metsän tarkastelusta! 🙂

pihkatappi 8.5.2018, 05:54

Jasen kuvat varmaan aikaansaavat klikkauksia. Odotamme mielenkiinnolla. Kuvion arvo laskee jatkuvallakasvatuksella, sehän on käytännössä puuston arvo +maapohjan arvo. Kun taas 20 vuotiaan hoidetun ja tasarakenteisen kuusikon arvo sisältää puuston arvon lisäksi melkoisesti odotusarvoa.