› Keskustelut › Metsänhoito › Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

  • Tämä aihe sisältää 2,034 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1,341 - 1,350 (kaikkiaan 2,034)
1 2 3 … 134 135 136 … 202 203 204

  • Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

    Lähetetty: 20.2.2018, 19:09

    Merkitty: 

    Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

    Tekijä
    mehtäukko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Metsuri motokuski 7.5.2018, 14:30

    AJ: Tutkijoiden tehtävä yhteiskunnassa on arvailla ja testailla arvailuja.

    Toivottavasti ei näin ole menetelty kun jk metsien erinomaisuudesta on kirjoiteltu.

    A.Jalkanen 7.5.2018, 14:35

    Tietääkseni monikaan tutkija ei ole jk:ta erinomaiseksi väittänyt, pikemminkin mahdolliseksi vaihtoehdoksi. Erinomaisuus riippuu myös täysin siitä, mitkä ovat kunkin metsätaloudelleen asettamat tavoitteet.

    Metsuri motokuski 7.5.2018, 14:42

    Etkö ole ? Minä taas olen tavannut montakin ”tutkija” metsäkeskusta myöten jotka ovat toitottaneet jk:n erinomaisuudesta ja tavoitteesta että Suomen metsänhoitoa pitäisi jatkossa enemmän ja enemmän muuttaa jk:n suuntaan.

    Tälläkin foorumilla taitaa olla jonkun kerran lainattu tutkimusraportteja jossa asiaa on tutkittu ja erinomaiseksi havaittu. Nyt taitaa olla jopa tulossa muutoksia metsänhoidon suosituksiin koskien juuri jk metsiä. Eli arvailua on arvailtu ja hiukan jopa tutkittu.

    antinpoika 7.5.2018, 15:05

    Onhan sitä asiaa tutkittu että hiilitase on jonkinverran parempi jk.a, johtuu siitä että siinä korjataan enempi tukkia jonka hiilitase on parempi kuin kuitupuun, ero tulisi suuremmaksi jos laskelmissa huomioitaisiin maanmuokkauksen haitallinen vaikutus hiilitaseeseen. Jk metsähän ei ole vanhaa ja puuston kasvu on samaa luokkaa kuin jaksollisen metsän keskimääräisen kiertoajan puitteissa. Nuori taimikko ei sido yhtään hiiltä vaan siitä vapautuu enempi kuin taimet sitovat sitä.

    Timppa 7.5.2018, 15:08

    Toisaalta ymmärtää tutkijoita.   Eihän jaksollisessa ole mitään uutta tutkittavaa.  Leipä menee.  Jotain uutta on yritettävä.  On järkevää vai ei.

    Toisaalta taas, jos politiikot jostain asiasta jotain sanovat, niin kenen vilpittömyyteen heistä voi luottaa?

     

     

     

    A.Jalkanen 7.5.2018, 15:10

    Minun tietääkseni myönteisimmin jk:hon suhtautuvat ovat olleet menetelmän ”isät” eli emeritustutkijat Erkki Lähde ja Olavi Laiho, nuoremmista puolestaan mallintajat Timo Pukkala ja Olli Tahvonen. Metsälakiin menetelmä tuli ilmeisistä puutteistaan huolimatta kai siksi, että metsäalan sääntelyä haluttiin purkaa  ja metsänomistajia ei haluttu enää pakottaa investoimaan uudistamiseen suuria summia.

    Reima Ranta 7.5.2018, 15:40

    Surullista keskustelua.

    Menetelmiä hankala verrata toisiinsa, kuten ei suolaa ja sokeriakaan.

    Metsä vai puupelto. Luonnon ekosysteemin mosaiikki vai monotoonisuus?

    Emme todellakaan tiedä, mihin monotoonisuus ja jalostaminen puuntuotannon näkökulmasta johtaa.

    Keskustelua tulisi käydä siitä kuinka kumpaakin menetelmää voidaan kehittää.

    Jos tähdätään maksimaaliseen puuntuotantoon, vastaus on voimaperäinen jaksollinen kasvatus.

    Jos tavoitteena on kannattavuus, kysymys jää vastausta vaille. Riippuu laskentakorosta, kasvupaikasta, tuntemattomasta tulevaisuudesta jne.

    Jos tavoitteena on metsän muut arvo, vastaus on jk.

    Motokuskin ihanne näyttää olevan kuutin puut suorissa riveissä, tasavälein ja raivattuna kaikesta muusta. Ehkä motokuskin ammattitaitoa ei silloin tarvitakaan, voidaan käyttää halpatyövoimaa tai robotteja.

    En ollenkaan ymmärrä tätä vastakkainasettelua.

    kuusessa ollaan 7.5.2018, 16:55

    antinpoika kirjoitti: ”Onhan sitä asiaa tutkittu että hiilitase on jonkinverran parempi jk.a, johtuu siitä että siinä korjataan enempi tukkia jonka hiilitase on parempi kuin kuitupuun”

    Eikös se ole ihan samaa puuta, oli se tukkina vai kuituna? Ja kokonaispuumäärä vaikkapa 200 vuoden jaksolla on suurella todennäköisyydella jaksollisessa suurempi, koska kasvatuspinta-ala on tehokkaammin käytössä?

     

    Ja Reimalle sellaiset terveiset, että itse juuri asetit vastakkain MM ajatukset, karrikoiden kuin kekkosen ajan tehometsätaloutta ajatellen. Ajat on muuttuneet, ei ole puupellon näköisiä nykyiset taimikot.

    Pete 7.5.2018, 17:32

    Reiman todelliset motiivit ja vaikuttimet sieltä nousee aina välillä esiin vaikka pääosa vänkäämisestä (teen sitä itsekin, älä loukkaannu) kuluu taloudellisten näkökulmien todistelussa.

    Aika yksiniittinen on tuo toteamus jk:n paremmuudesta kaikkien muiden arvojen osalta. Aivan kuin suoraan joidenkin intressijärjestöjen julistuksesta. Tämä(kään) asia ei taida kuitenkaan aivan näin yksinkertaista olla. Omalle kohdalle ei ole osunut yhtään tutkimusta jossa jk todettaisiin monimuotoisuuden kannalta ehdottomasti paremmaksi metsänkasvatusmenetelmäksi. Onko Reiman tiedossa tällaisia, muitakin kuin pamfletteja? voisiko olla niin että oppi, teoria ja aate ei käytännön elämässä toimikaan? Joidenkin muiden aatteiden osalta näin on käynyt.

    Aika kiistatonta lienee se, että jk johtaa kuusettumiseen. JK:n puolustajatkin myöntävät tämän. Lehtipuuosuuden säätely ja nimenomaan järeän lehtipuun tuottaminen on ongelmallista, mitäs mieltä Reima tästä on?

    Väitän että jaksollinen kasvatus mahdollistaa erityistä huolenpitoa vaativien kohteiden paremman huomioimisen, siis käytännössä. Voidaanhan näin tehdä jk:ssakin, mutta siis ihan käytännössä miten se moto/kuski siellä metsässä nämä asiat ihan aikuisten oikeesti tule huomioimaan? Reima, oliko tämän kysyminen vain asiatonta pelottelua?

    Jaksollisessa kasvatuksessa, kun se oikein tehdään, säästöpuuryhmät ja niiden alus näkyvät selkeästi ja niihin ei kosketa ainakaan yhtään sen todennäköisemmin kuin jk-hakkuussa. Jaksollinen kasvatus mahdollistaa säästöpuuryhmien hallitun polton ja kulotuksen ylipäätään. Miten Reima edistää esimerkiksi näitä monimuotoisuudelle erityisen suotuisia toimenpiteitä eri ikäistä kuusta laidasta laitaan kasvavalla metsätilalla?

    Se on varmasti totta, että jk-kuvio siellä täällä lisää kyllä monimuotoisuutta. Se on yksi lisä metsäkuvioiden mosaiikkiin. Ja järkevintä tietysti niillä kuvioilla joilla edellytykset selvästi on, taimettuminen on käynnissä ja puulaji on maapohjalle sopiva.

    Samalla on kuitenkin hyvä tunnustaa sekin, että lisäämällä puuntuotannon tehoa osalla metsäkuvioista on samalla mahdollista jättää osa kuvioista kokonaan metsätalouden ulkopuolelle tai pienemmän intensiteetin metsätalouteen. Se että metsä-alueella on vaikka 20 hehtaarin kuvio ”riviin istutettuna” on, ja tulee olemaan, kuitenkin poikkeus. Näinkin ison kuvion laidasta laitaan kävelee kuitenkin muutamassa minuutissa, joten onko se iso alue ollenkaan?

    Visakallo 7.5.2018, 17:53

    Mitä ala-arvoista siinä Reima sitten on, jos kirjoitin kuten asiat jk:n neuvonnan suhteen oikeasti ovat? Se tietämys ja ne neuvot, millä jk:sta on tällä palstalla meille tarjottu, ei ole mieltä ylentävää. Meillä jokaisella on mahdollisuus tuoda lisäarvoa tälle palstalle. Miksi niin ei tehdä jk:n suhteen?

Esillä 10 vastausta, 1,341 - 1,350 (kaikkiaan 2,034)
1 2 3 … 134 135 136 … 202 203 204