Keskustelut Metsänhoito Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

  • Tämä aihe sisältää 2,034 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1,321 - 1,330 (kaikkiaan 2,034)
  • Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

    Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

  • Puuki

    Harvennushakkuut lisää sitä rakentamiseen kelpaavaa, pitkän ajan hiilivaraston puun määrää.

    Jos metsää ei käsitellä ollenkaan, hiilivarasto kyllä lisääntyy aluksi hyvin, mutta jo n. 70 vuoden (Keski-ja E-suomessa) ikäisenä ~ 1/3-osa kasvaneesta puustosta on lahonnut ja suurin osa siitä pienpuuvaiheessa. Eli hiilidioksidia  syntyy jo paljon ennen 100 vuoden ikää.

    Kun osa kasvusta otetaan talteen harvennushakkuilla ja käytetään korvaamaan fosiilisia energialähteitä sen jälkeen kun suurin osa jakeista on käytetty  sellun tekoon ,josta tehdään mm. kartonkia korvaamaan muovituotteita. Puun ligniini korvaa fenoleja tai siitä tehdään hiilikuitua, joka käy melkein mihin tahansa rakentamiseen, Liukosellusta voidaan tehdä kankaita ja vaatteita. Sokereista tehdään ksylitolia. Ja tärpätit yms.otetaan myös talteen.

    Sitähän se esimerkiksi S. Hassi vasta julisti, että puusta pitää kehittää uusia tuotteita eikä tehdä sellua. Mutta unohtui ottaa selvää, että sellusta niitä uusia tuotteita juuri saadaan tehtyä.

    Timppa

    Siis Antinpoika olet sitä mieltä, ettei hiiltä vapaudu, jos hakataan Venäjällä tai Kanadassa ja metsät jätetään hoitamatta siellä.  Usko jo, etteivät kiinalaiset palaa aikaan, jossa takamus pyyhittiin sormella.  Kyllä he sen tarvittavan sellun saavat aina.  Meiltä tai muualta.

    Epäilemättä jokainen hakkuu vähentää puihin sitoutuneen hiilen määrää ainakin sillä hetkellä.  Sehän on itsestään selvyys.  Mihin hakkuu sitten jatkossa vaikuttaa onkin eri asia.  Katselin toissa päivänä Luken metsiä Lapinjärvellä.  Siellä oli hakkaamaton aarnialue, jossa puita lahosi sikin sokin pästämässä hiilifdioksidia ilmaan.  Ei näyttänyt hyvältä, mutta kyse oli suojellusta tutkimusmetsästä

    Eihän niitä risuja kannatakaan polttaa yksityisuuneissa vaan laitoksissa, joissa poltto tapahtuu tehokkaasti.  Mutta mielipiteitä näyttää olevan laidasta laitaan.

    mehtäukko

    Mihinkäs väliin ja kategoriaan ennallistamisen ja museoinnin höyrystyksessä asetetaan se ihminen, perhe, joka laillisen statuksen omaavan elinkeinonsa turvin koettaa laittaa kortensa yhteiskunnankin kekoon?

    Millä ihmiseen nähden verukkeella ötökkä tai lento-orava saa jo paskallaan elinkeinon seis?

    kuusessa ollaan

    On kyllä todella vaikea ymmärtää yhtälöä, missä samat henkilöt haluavat metsät luonnontilaan ja samalla suojeltujen vanhojen metsien lahoaminen päästää täsmälleen saman määrän hiiltä joka tapauksessa ilmaan. Ja metsäpalon sattuessa voi hiilipäästöt olla todella rajut kertarysäyksellä.

    Kyllähän ongelma todellakin on se, että maaperään sitoutuneen fossiilisen hiilen ylösnosto on ongelmat aiheuttaneet. Sillä sitä ennen maapallon hiilivarat kiersivät ihan normaalisti.

     

    Eli on todella typerää syyllistää biohiilen liikkumista niin kauan, kun hiiltä ja öljyä kaivetaan maasta.

    Visakallo

    Antinpoika: ”Vanhan metsän hiilimäärä on vakio.”

    Mistä näitä tällaisia Antinpoikia tänne oikein aina tupsahtaa? Niiden jutuissa ei ole päätä eikä häntää.

     

    Timppa

    Kannattaa huomata, että tuossa Antinpojan 200-300 vuodessa kasvatusmetsä on uudistunut luokkaa 3-5 kertaa ja sinä aikana (ainakin teoriassa) metsästä on hakattu 1500-2500 m3, mistä suuri osa on parkkeerattu pysyvästi tai ainakin pitkäaikaisesti erilaisiin rakennuksiin tai materiaaleihin.  Osalla on tuotettu muiden hyödykkeiden lisäksi lämpöä ja sähköä.  Aika ikävä täällä pohjolassa olisi asua havumajassa etenkin talvella, jos emme hyödyntäisi täysimääräisesti metsien kautta saatavaa aurinkoenergiaa eri muodoissaan.  Tietysti tropiikissa on toinen tilanne.  Siellä on aina lämmintä ja puoli vuorokautta valoisaakin.  Kumma kyllä ihmisvirrat pyrkivät oman henkensä uhalla sieltä tropiikista tänne kylmään pohjolaan.

    Siitä on kauan, kun olen käynyt Pyhä Häkin kansalliospuistossa, joka vastannee Antinpojan käsitystä metsästä.   Muistikuva on, että puut olivat suuria, mutta harvassa.  Liekö kuutiomäärä enempää kuin hyvässsä päätehakkuumetsässä?   Tietääkö joku?

    Rane2

    Luontojärjestöillä on luonnollisesti some-toimihenkilöitä.

    Jovain

    Eiköhän se ongelma ole siinä, että samaan aikaan käytetään sekä uusiutuvat että uusiutumattomat luonnonvarat. Jos päästäisiin siihen, että käytettäisiin vain uusiutuvia luonnonvaroja, oltaisiin huomattavasti lähempänä sitä vakiota.

    Anton Chigurh

    Tietää!

    Pyhähäkistä löytyy vähän nuorempaakin puustoa. Kerran arvailin sellaisessa paksuudeltaan luokkaa päätehakkuukypsä pääasiassa havupuustoisessa kohdassa olevan 1000 kiintoa hehtaarilla. Siitä kohteesta löytyikin kirjallinen esittely, jossa oli luku 900 kiintokuutiometriä. Puusto oli arviolta yli 30 metriä pitkää. Seassa muutama iso koivu ja haapa.

    Haavoista huolimatta männyt olivat laadukkaita.

    Muuten olen sitä mieltä, että jk pitää kieltää lailla. Siihen yllyttäjille vähintään 10 vuotta kuritushuonetta (vaihtoehtoisesti elinkautinen). Lisäksi olen sitä mieltä, että puuntuotantoalueelta (20 miljoonaa hehtaaria) tulee hävittää hirvet (myös valkohäntäpeurat, metsäkauriit voi jättää suurpedoille, joita pitää muutenkin suosia). Loput hehtaarit (13 miljoonaa hehtaaria) riittävät hirville. Hirvettömänä puuntuotantoalueen puuntuotanto saadaan helposti nousemaan 200 miljoonaan kiintokuutiometriin vuodessa, vieläpä korkealaatuista puuta, jonka hinnan määrää myyjä.

    antinpoika

    Jopas ottaa porukalla henkeen. Jos olen sitä mieltä että hakkuutähteet kuten oksat ja latvat pitää jättää metsään lahomaan ja aikanaan ravinteita puustolle tuottamaan niin mitäs pahaa siinä sitten on. Jos taas yhdyn jonkun viisaamman mielipiteeseen hiilen sidonnasta niin mitä siitä, taitaa kuitenkin olla niin että kuvaamiani ikimetsiä ei taida enää olla missään suojelun ulkopuolella että siitä hengästyä tarvitsee, jos jostain pienen palasen löydätte niin lyökää nurin että saatte yönne nukkua rauhassa.                                   Viimeisessä kommentissa en käsitellyt jatkuvaa kasvatusta mitenkään

Esillä 10 vastausta, 1,321 - 1,330 (kaikkiaan 2,034)