Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

Tämä aihe sisältää 2,034 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten Gla toimesta.

Esillä 10 vastausta, 1,301 - 1,310 (kaikkiaan 2,034)

1 2 3 … 130 131 132 … 202 203 204

Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

Lähetetty: 20.2.2018, 19:09
Merkitty: jk-metsä metsäalan koulutus

Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

Tekijä
mehtäukko

Teema Metsänhoito

A.Jalkanen 5.5.2018, 11:09

Metsänomistajan palkan maksaa aina metsäteollisuuden tuotteiden ostaja. Näkymät ovat erittäin valoisat; esimerkiksi pakkauspuolella joudutaan siirtymään suurelta osin pois muovista. Metsänkasvatuksen tapojen on oltava kustannustehokkaat, jotta siirtymä biotalouteen olisi mahdollinen. Mielestäni nykyinen metsälaki on hyvä, kun se antaa mahdollisuuden valita sopivan menetelmän kuhunkin päätöstilanteeseen.

Puuki 5.5.2018, 12:01

Onhan se niinkin, että mahdollimman kannattava metsätalous ei ole läheskään kaikkien mo: en eikä varsinkaan muiden sidosryhmien ensisijainen päämäärä. Monia muitakin tärkeitä tavoitteita on usein olemassa. Esimerkiksi lahopuiden ja muiden metsäluonnonkohteiden tuleminen entistä paremmin huomioiduiksi johtuu kaiketi tutkimusten osoitettua ”ökkömönkijäistenkin” yms. olevan tärkeitä osasia luonnon monipuolisessa kierrossa.

Toki talousmetsissäkin pitää myös ne ottaa huomioon , ja yleensä otetaankin.

Metsänkasvatuksen kannattavuus ja sen mahdollisimman luotettava arviointi on eri asia, joka liittyy enemmän tai vähemmän löyhästi niihin muihin arvoihin joita metsästä saadaan. Ne joille kannattavuus on tärkeä tai tärkein asia, on vaikeampi ymmärtää jos jotain metsän käsittelytapaa markkinoidaan ainoana oikeana vaikka tuottavuudesta ei ole kunnollista näyttöä (ainakaan vielä) olemassa.

Timppa 5.5.2018, 17:39

JK:n tuottavuudesta ei saa koskaan näyttöä. Viimeksi eilen Sauli Valkonen kertoi, että sekä ruotsalaiset, norjalaiset että suomalaiset tutkijat ovat tulleet samaan johtopäätökseen. Jaksollinen on ainakin kivennäismailla kannattavampi. Kuinka paljon? Riippuu varmaan tilanteista, mutta nykykasvuilla 50 % saattaa usein olla realismia. Nimittäin kannattaa aina muistaa, että jk:n alussa sitoutuu jättöpuihin rahaa. Toinen asia on se, että jaksollisen kasvatuksen kuusikkojen avohakkuiden jälkeen kerätään ainakin meillä latvusmassa talteen. Siitä saadaan luokkaa 300 euroa/ha. Eikä se jää tuottamaan hiilidioksidia suoraan ilmaan vaan käytetään korvaamaan vaikkapa fossiilisia polttoaineita.

Tietysti on erilaisia painotuksia erilaisilla ihmisillä. Luulisin kuitenkin, että painotukset muuttuisivat aika useilla, kun saisivat tietää kuinka paljon ilmastoa auttaa jaksollinen kasvatus. Esimerkkinä vaikka sellutehtaiden t ”aurinkoenergialla” tuotettu sähkö. Tai nuo lämpölaitoksissa poltettavat latvusmassat. Näitä faktoja ilmeisen tietoisesti piilotellaan.

Kyllä arvaukseni on, että puun kysyntä kasvaa jatkossa. Sellaisen osa on miellyttävä, jolla on myytävänä paljon helposti korjattavaa puuta. Pyrkikääpä siihen.

mehtäukko 5.5.2018, 20:54

Timpan ajatus on looginen. Onhan kaikilla valta ja voimaa tehdä kuin lystää.

Aivan kuten kuin tuolla toisessa osastossa, joku voi nähdä puuhakkeen käytön tien kantavana rakenteena hyvänkin ratkaisun. Se on monille muille se ja sama vaikka kippaisi kaurahiutaleita… ja olkoon onnessaan.

Puuki 5.5.2018, 22:07

Jaksollinen on kannattavampi ainakin hyväkasvuisilla kivennäismailla (kts. s. 128 esimerkki).

Samat luvut ei päde vaikkapa Kuusamossa ja Nurmijärvellä.

Latvusmassan osittainen kerääminen siellä missä sitä tulee runsaasti voi olla järkevää ja kannattavaakin (maaperän tiivistyminen voi tosin lisääntyä). Mutta varsinkin harvennuksilla sen jättäminen lisää kasvua lannoitusvaikutuksen ja myös mineralisaation parantumisen vuoksi enemmän kuin siitä saisi energian tuottamisessa hyötyä. Hiilidioksidipäästöt kompensoituu suurimmaksi osaksi puun kasvun parantuessa.

PS. Jäi mainitsematta, että JK:n sijaan on olemassa muitakin keinoja vähentää kasvatuskustannuksia niillä heikommin kasvavillakin kohteilla : Mm. siemenpuuhakkuut , kaksijaksoinen kasvatus sekä luontaisen uud.ja viljelyn yhdistäminen .

Jovain 5.5.2018, 23:07

Eihän tilastojenkaan mukaan jk. osuus metsänhoidosta ole kuin muutaman prosentin luokkaa. Miten jk voikaan nousta näin määräävään asemaan, mitä täällä annetaan ymmärtää. Puukaupastakin metsänomistajien osuus korjuussa on vain muutaman prosentin luokkaa. Sitä se on myös metsätalouden palvelutuotannon osalta.

Tämähän ei lopulta ratkaise mitään, mutta sillä on jo vaikutusta, että tilanne tulisi säilymään tällaisena myös jatkossa. Sen puolesta konemiehet ja palvelun tuottajat tekevät kaikkensa että säilyisi….

Eihän täällä kukaan ole vaatimassa jk:ta miksikään valta menetelmäksi, sen paremmin kuin metsänomistajien puun korjuutakaan.

pihkatappi 6.5.2018, 06:57

Olen ihmetellyt samaa. Onko trollaamisen taustalla pelko siitä että peitteinen metsätalous olisi tulossa ajanoloon jossainmäärin pakolliseksi. Jatkuvakasvatus on yksi kasvatustapa muiden joukossa, kuten vaikka hieskoivun kasvatus turvepellolla, ei järkevä läheskään joka kuviolla, mutta juuri oikeassa paikassa hyvä valinta.

harrastelija 6.5.2018, 07:05

Hankintahakkaavat ja itse jk-hoitavat mo:t vähenevät koko ajan enemmän. Sellua keittävät ja kuitua käyttävät suuret yhtiöt eivät valikoi jk-menetelmällä. Jonkun sahayhtiön voisi kuvitella käyttävän jk-menetelmää ottamalla ns. ”rusinat pullasta”. Sahat tosin vaihtavat tukkeja kuitupuihin sellun keittäjiltä.

Joten jk taitaa jäädä varakkaille mo:lle, joilla puutulo ei ole ensisijainen tavoite. Toinen ryhmä on metsää omistamattomat ”luonnonsuojelijat” jotka haluavat määräillä muiden omistamien metsien käyttöä.

Visakallo 6.5.2018, 07:07

Minä en ainakaan ole ollut kieltämässä jk-metsänhoitoa ja jk-hakkuita. Olen vain yrittänyt peräänkuuluttaa ko. menetelmän rehellistä esilletuontia ja markkinointia. Vanhan metsälain aikaan jk-keskustelu leijaili utopioissa, koska vastuutakaan ei ollut, mutta nyt on tilanne jo toinen. Jk-hakkuita markkinoivat yritykset ovat joutuneet miettimään vastuitaan, joten suurimmat epätotuudet ovat markkinoinnista vähentyneet. Tässä mielessä uusi metsälaki on toiminut toivotulla tavalla.

pihkatappi 6.5.2018, 07:32

Olen visakallon kanssa samaa mieltä, jatkuvankasvatuksen unelma höttöä ei tietysti kannata paisutella, mutta ammattilaiset joutuvat noita tekemään ja jotenkin niitä pitäisi realistisesti pystyä jossain tapauksessa suosittelemaankin, jos metsänomistajalla sellaista toivetta on.