› Keskustelut › Metsänhoito › Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

  • Tämä aihe sisältää 2,034 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1,271 - 1,280 (kaikkiaan 2,034)
1 2 3 … 127 128 129 … 202 203 204

  • Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

    Lähetetty: 20.2.2018, 19:09

    Merkitty: 

    Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

    Tekijä
    mehtäukko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Klapikone 2.5.2018, 20:44

    Mitä voisi olla ne todelliset hoitotyöt?

    Lähinnä mieleen tulee ainakin sellaien, mitä itsekin olen tehnyt, eli hakkuussa kärsineiden taimien raivaus. Eli ei ennakkoraivaus, vaan jälkiraivaus. Eihän sekään pakollista ole…

    Muutenkin ylitiheitä taimmikkoja pitänee raivailla myös jkssa.

    Ja jos harrastaa voimakkaampia hakkuita ja lehtipuun kasvatusta, on ainakin energiapuun tekoa vaikka metsurityönä omaan käyttöön, jos on tarvista.

     

    Reima Ranta 2.5.2018, 21:25

    Petkeles: ”Esimerkiksi istuttamalla viljelty kuusikko tosiaan kasvaa paljon puumassaa ja euroja tulee paljon. Tätä voidaan myös vaatia ottaen huomioon menetelmän vaatimat investoinnit ja hakkuutulojen jakautumisen. Huomauttaisin että menetelmien taloudellinen ero on nimenomaan sitoutuneen pääoman määrässä, sen likvidiksi muuttamisen ajoituksissa ja mahdollisuuksissa, tätä kautta sitoutuneen pääoman suhteellisessa tuotossa.

    Olisi hienoa jos voisimme sisäistää suhteellisen tuoton käsitteen erotettuna nimellissummista ja euroista.”

    Tähän on helppo täysin yhtyä.

    Onko jk:n kiivaan vastustamisen taustalla pelko avohakkuiden kieltämisestä? Jos on, niin eikö se ole vain hyvä, että osa harjoittaa jatkuvaa kasvatusta, eikä päinvastoin.

    Jos jaksollinen kasvatus tuottaa sijoitukselle 2-4%, jonka vasta kolmas sukupolvi voi tulouttaa, niin ei se nyt niin tuottoinen sijoitus ole, että sen vuoksi kannattaa pelipaitansa repiä. Tästä myös seuraa se, että em. suuremmilla laskentakoroilla luontaiset menetelmät (mitä ne sitten ovatkaan) ovat vääjäämättä taloudellisesti tuottoisampia, eikä siihen edes tarvita tietoa jk:n tuotoista.  Viitekorotkin ovat normaalisti suurempia ajan pidentyessä, koska riski kasvaa.

    Minulle nämä menetelmien määritelmät eivät merkitse tasan mitään. Oleellista on, että on vaihtoehtoja, josta kulloinkin voi valita.

     

    Visakallo 2.5.2018, 21:50

    Mielestäni ei ole ”jk:n kiivasta vastustamista”, jos kysyy tasapuolisesti tietoja kyseisestä menetelmästä. Miksi jk:n kustannuspuoli halutaan sivuuttaa? Miksi myydessä saatava 20-30% huonompi puun hinta halutaan sivuuttaa? Puiden kasvuaika tukkipuiksi vie jk:ssa 20-30% enemmän aikaa kuin jaksollisessa, mutta sekin halutaan sivuuttaa. Lopuksi, jos puusto on jossainpäin Suomea korjuukypsää vasta kolmannen ihmissukupolven aikana, on metsätalos silloin taloudellisesti merkityksetöntä.

    Reima Ranta 2.5.2018, 22:28

    Eikö metsät vaihda omistajaa n. 30-vuoden välein, eli jo 60-vuoden kasvatusaika tarkoittaisi päätehakkuuta vasta kolmannelle sukupolvelle. Miksi 20 -30% pienempi hinta? Voi tehdä pienaukkoa, kaistalehakkuuta, siemenpuuhakuuta, eikä esim. ensiharvennusta ollenkaan.

    Eikä se ole ollenkaan koko totuus, että vain etelän rehevillä mailla on tehty tulosta metsätaloudella. Oma kokemukseni on melkeinpä päinvastainen. Eikö se nyt niin ole, että metsätalouden kunnolliset taloudelliset tulokset ole tehty tilakaupoilla, eikä metsänviljelyllä?

    Visakallo 2.5.2018, 22:48

    Tuon olen kyllä kirjoituksistasi huomannut jo aikoja sitten. Miksi olisitkaan  kiinnostunut puiden kasvattamisesta.

    Jovain 3.5.2018, 08:25

    Tuskin niitä lukuja tavan metsänomistajalla on antaa, ei se ole mahdollistakaan. Puukauppaan, metsänhoitoon ja korjuuseen sisältyy paljon piilokustannuksia, mistä niitä antaa ja eivät ole edes julkista tietoa. Ainahan näkyviä kustannuksia voi selvittää.

    Mistä syystä jk:sta maksetaan vähemmän? Omissa pähkäilyissäni lähden metsätalouden korruptiosta. Tapaan järjestää puuhuolto teollisuudelle. Ensinnäkin, pidetään metsänomistajat puuhuollon ulkopuolella ja toisekseen, jk torjutaan sopimattomana puuhuollon logistiikkaan.

    Tilannetta hallitsee Ay, korjuun kustannusten vaatimuksineen ja metsäosasto, puun hinnoittelulla ja huomattavan korkeilla kustannuksilla.  Avohakkuut soveltuivat paremmin.

    Jos metsänomistajat hyväksyttäisiin puun toimittajina, siinä kuin urakoitsijatkin, ongelmaa ei edes olisi.

     

    kuusessa ollaan 3.5.2018, 12:15

    Perusta Jovain korjuupalveluyritys, joka korjaa aukkohinnoilla poimintahakkuita, palataan vaikka parin vuoden päästä aiheeseen miksi korjuu maksaa enemmän hitaammin tehtynä.

    suorittava porras 3.5.2018, 12:45

    Eiköhän tuo kysyntä ratkaise jk:n tulevaisuuden. Yhtiöillä alkaa puun tarve olla sitä luokkaa , että ei ole aikaa puuhasteluihin. Jos toimitus tökkii , tuodaan puuta tarpeen mukaan ulkomailta. Se , mikä yhtiöitä saattaa tällä hekellä kiinnostaa , on jk:n valmisteluvaiheessa tehty voimakas yläharvennus synkkään korpeen . Varsinaiset poimintahakkuut jäävät varmasti myöhemmin isännän omatoimisuuden varaan. Siinä joovainille piisaa työsarkaa…muita tuskin kiinnostaa.

    Puuki 3.5.2018, 13:53

    Palaisin vielä vähän siihen NNA-laskentaan (kun matematiikka sattuu olemaan itselläni yksi harrastus ) . Jatkuvan kasvatuksen ja tasaikäisen kasvatuksen (exel)vertailutaulukossa on oletuksena GOMT-kuusikko , jossa kasvuero on n. 23 % tasaikäisen hyväksi . (Johtuu mm. laikkumätästyksen ja eteläisen taimimateriaalin tuomasta kasvulisästä).

    Lähtötilanteessa  V. 0 : nettokustannukset  JK:ssa =1500 € /ha ( 80 m³ lähtöpuusto+ heikompi saatu kantohinta tasaikäiseen päätehakkuuseen nähden), taimikon raivaus=100 €/ha . Tasaikäisessä nettokulut =  294 €/ha, varhaishoito v. 5 = 90€/ha (toteutuneet kulut). Th= 200 €/ha v. 15 .

    Jk:n hakkuut tehdään 15 vuoden välein (ja oletetaan kuusen taimien kasvavan hyvin), niin hakkuukertymä on n.77 m³/ha ja tukki% 65 , kantohinnat 2. harvennuksen hintoja.

    Tasaikäisessä tehdään eh ja yksi yläharvennus ennen päätehakkuuta. Tukki% :  0 / 80 /85

    Noilla oletuksilla tasaikäinen on kannattavampaa sekä 3%:n että 4%;n koroilla leskettaessa.

    Jos nettouudistuskulut olisi vähän yli 500 €, niin molemmat NNA:t olisi  samalla tasolla 4%:n korolla ( n. 700 € ).

    Tässä on siis oletettu kuusen taimia olevan jo olemassa jk;n lähtötilanteessa, (myyntikelpoisten puiden lisäksi) ja niitä syntyvän tasaiseen tahtiin riittävästi jatkossakin. Niiden mahdollisia raivauskuluja ei ole laskettu mukaan ( 0 v. aloituksen jälkeen tulevia).

    Jk:n hakkuut laskee PPA:n alarajalle ja on pieni arvoitus kuinka pian kasvureaktio tulee sen jälkeen. Koska reipas harvennus kuitenkin vähentää kuusikonkin kokonaiskasvua, niin se 23 %:n kasvutappio tasaikäiseen verrattuna lienee osittain senkin vuoksi suunnilleen oikean suuruinen.

    (Edit) korjaus: tasaikäisen toteutuneet kulut, varh.hoito =90 € ,th =200 € ja jk:n hakkuiden väli on 15 v. (tarkistin exel-taulukosta).

    Jos laskelmaan lisätään esimerkiksi 100 € lisää th-kuluja v. 30 jk-kohteeseen,niin tilanne muuttuu vähän. Ja jos korjuukuluero alkutilanteessa olisi ollut tukkipuun osalta 7 €/m³ (eikä 4 €/m³)  —-> nettokulu jk:n aloituksessa = 1780 € , joka on usein todellista päätehakkuu vs. jk-hakkuu, niin tasaikäinen vaihtoehto on selvästi tuottavampi vaihtoehto 70 vuoden kiertoajalla myös 4 %:n korolla laskettaessa (= noin kaksinkertainen  ero NNA:ssa vaikka tasaikäisen nettouudistuskulut olisi 750 € /ha )

    kuusessa ollaan 3.5.2018, 14:39

    Lisää vaan huoletta sama taimikonhoitokulu JK kohdalle. Sama pinta-ala on kuitenkin tehtävä taimien harvennusta kiertoaikana.

Esillä 10 vastausta, 1,271 - 1,280 (kaikkiaan 2,034)
1 2 3 … 127 128 129 … 202 203 204