Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

Tämä aihe sisältää 2,034 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten Gla toimesta.

Esillä 10 vastausta, 1,251 - 1,260 (kaikkiaan 2,034)

1 2 3 … 125 126 127 … 202 203 204

Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

Lähetetty: 20.2.2018, 19:09
Merkitty: jk-metsä metsäalan koulutus

Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

Tekijä
mehtäukko

Teema Metsänhoito

Visakallo 2.5.2018, 07:18

Nyt olisi hyvä tilaisuus tuoda täällä oikeaa ja hyväksyttävää tietoa jk-metsien todellisesta hoitotarpeesta ja -kuluista. Minun tiedoistani ei tarvitse kenenkään välittää, sillä nehän ovat vain hataria väittämiä ja osaamattoman asenteellista valitusta.

harrastelija 2.5.2018, 07:19

Jovain: ” Hyvin vähän on arvostelijoilla kokemusta jatkuvasta kasvatuksesta. Korkeintaan on kokeiluja, joista on kerrottu palstalla. Vaikea niistä on tunnistaa jatkuvaa kasvatusta.”

En osaa sanoa, olenko pelkkä ”arvostelija ilman kokemusta”, mutta käytäntö on kyllä antanut jonniinlaisen näkemyksen. Luontopolkuna, maisemanäköalana tms. pidän jk:sta paikallaan. Mutta lyhyt historia kokemuksesta:

Pientilallinen isäni joutui ottamaan metsästä päivittäiseen ruokapöytään (kaupan velkatilin hoito) sen mitä suinkin myyntiin sai. Omaan rakentamiseen tarvittiin myös määrätty määrä isoja sahapuita ja pienempiä aita- ja polttopuutarpeiksi.. Lapsena korvaan särähti, kun pirttiin tuli eräs naapuri, joka kiersi metsänomistajia ”hirsitalkoisiin” (tietääkö ”Jovain” mitä on hirsitalkoot? Isän täytyi uudisrakentajalle sanoa vähän nolona, ettei metsästä (66 ha) löydy nyt niin isoja puita!

No, kk:n jälkeen minulta meni vuosi, kun alue piti käydä läpi; ensin raivaus, kaikki rönsyt pois, myös kuuset, koska silloin kasvatettiin Kainuussa mäntyjä. Aukkopaikkoihin istutin n. 10 000 männyntainta. Alueelta kertyi kuitupuuta myyntiinkin n. 100 kuutiota.

Sukupolven vaihdos tehtiin 1966. Alueella oli raivaamista sitten jonkun verran vuosittain. Kaupungissa olevaan keskuslämmityspönttöön sain vuosittain polttopuut. Ensimmäiset hankintahakkuut myyntiin tuli 1980-luvulla – pelkkää kuitua.

Nyt siellä saattaisi olla jo tukkiakin toisen harvennuksen saantona. Olisi tilalla ollut varmaankin mahdollisuus käyttää myös tasaikäkasvatustakin, mutta tila oli ostettu 1947 ja silloin tukkeja tarvittiin myyntiin tilan velan maksuihin. Ehkä siinä elämän tilanteessa metsän käsittely oli pakon sanelema?

MJO 2.5.2018, 07:35

– tosin sillä erotuksella, että jk:ssa puunmyyjä saa kaikista puista harvennusleimikon hintaa, kun taas jaksollinen myyjä saa 2/3 kiertoajan puista päätehakkuun hinnan. Siinä on euroissa melkoinen ero.

Ja tuolla erotuksella kattaa reilusti uudistuskulut.

Petkeles 2.5.2018, 07:37

Jep, sillon vuonna kirves ja pahkakuppi ainoa määrämittaisessa harsintahakkuussa (huom. eri kuin jk-hakkuu) käytetty nyrkkisääntö oli tukkipuut pois. Metsän rakenteen optimointi ja lätkämailaa muistuttava runkolukusarja ei välttis ollut mielessä.

Esimerkiksi istuttamalla viljelty kuusikko tosiaan kasvaa paljon puumassaa ja euroja tulee paljon. Tätä voidaan myös vaatia ottaen huomioon menetelmän vaatimat investoinnit ja hakkuutulojen jakautumisen. Huomauttaisin että menetelmien taloudellinen ero on nimenomaan sitoutuneen pääoman määrässä, sen likvidiksi muuttamisen ajoituksissa ja mahdollisuuksissa, tätä kautta sitoutuneen pääoman suhteellisessa tuotossa.

Olisi hienoa jos voisimme sisäistää suhteellisen tuoton käsitteen erotettuna nimellissummista ja euroista.

Jovain 2.5.2018, 07:50

Visakallo: Onhan tuolle jk. hintaerolle jotain tehtävissä. Metsänomistajien ei pidä passiivisuuttaan antautua kilpailussa, vaan lähteä haastamaan.

Esillä on ollut korjuun miljardiluokan isännätön raha, jonka metsänomistajat ovat menettämässä ja joka käytännössä on huomattavasti suurempi, kun otetaan huomioon metsänhoitoon ja esim. metsänomistajan puilla käytävävään kauppaan liittyvät asiat.

Kysymys on metsätalouden ylivoimaisesti suurimmasta tuottoerästä. Puunhinta on auttamatta heikoilla tässä marginaalissa ja jos halutaan puhua jk metsän todellisista kuluista. Kysymys on vain sallimuksesta, avata metsänomistajiin kohdistuva sääntely. Sallia metsänomistajien toimittaa puuta metsäosastolle, siinä kuin urakoitsijoidenkin.

Puuki 2.5.2018, 09:00

” Huomauttaisin että menetelmien taloudellinen ero on nimenomaan sitoutuneen pääoman määrässä, sen likvidiksi muuttamisen ajoituksissa ja mahdollisuuksissa, tätä kautta sitoutuneen pääoman suhteellisessa tuotossa. ”

Sitoutuneen pääoman suhteellinen tuotto lienee useimmille selvä asia. Sen laskemisen lähtöarvot määrää sitten lopputuloksen. Aika vähän on vielä tässä vaiheessa , kun jk on ollut virallisestikin sallittua vasta muutaman vuoden ajan, esimerkiksi pidemmän ajan muistiinpanoihin perustuvia vertailukelpoisia tuloksia olemassa. Ulkomailta jossa on jk:a harrastettu pidempään voi olla tilastojakin mutta olosuhteet ei ole samoja kuin kotimaassa.

Nettonykyarvoja laskemalla saadaan sitoutuneen pääoman suhteellinen tuotto selville etukäteen, jos lähtöarvot ”osuu” oikeiksi. Menetelmässä on heikkouksia, joita voidaan helposti osoittaa. Mutta kutakuinkin suuntaa antavia tuloksia sillä saa laskettua. Laskelmissa saa tosin miltei minkä tahansa tapauksen näyttämään sopivaa lopputulosta, jos lähtöarvo-oletukset valitaan ” oman agendan” mukaisiksi.

Lähtöpuuston arvo ja hoitokulut jää helposti pois jk:n laskuista. Ne on tietysti tapauskohtaisia eikä voi yleistää kuten ei voi yleistää tasaikäisen metsän kasvatuksen kustannuksiakaan.

Timppa 2.5.2018, 09:17

Nämä määrämittahakkuut (tai harsinnat jos niin haluaa sanoa) taisivat ainakin virallisestiloppua jo 1910-luvulla uuden metsälainm mukana.

Metsiä harvennettiin esimerkiksi Jyväskylän lähellä polttopuiksi, mistä kertoo meidän maalla 1916-20 tehty erittäin suuri halkosavotta.

1933 hakattiin kaikki sen ajan oppien mukaan mahdolliset tukkipuut. Leimaajana silloinen piirimetsälautakunta. Tukkipuita löytyi n. 30 kpl/ha ja niistä hakattiin 20 kpl/ha. Siis ilmeisestikin selvästi alle 10 m3/ha. Seuraava kunnon savotta olikin erittäin suuri aukko 1963. Siinä on tukkia parin harvennuksen jälkeen kasvupaikasta riippuen 90-170 m3/ha

Petkeles 2.5.2018, 09:17

Ne on tietysti tapauskohtaisia eikä voi yleistää kuten ei voi yleistää tasaikäisen metsän kasvatuksen kustannuksiakaan

Täysin samaa mieltä, työkalu kannattaa valita kohteen mukaan! ?

uudehko metsänomistaja 2.5.2018, 09:58

Olisipa mahtavaa nähdä Visakallion väittävän jossain Vihreiden tilaisuudessa, että metsän tasaikäiskasvatus on luonnollinen metsänhoitotapa jota taas jatkuva kasvatus ei ole alkuunkaan.

A.Jalkanen 2.5.2018, 13:36

Palaan hetkeksi genetiikkaan, kun täällä aiemmin kaipailtiin verhopuuston alla pärjäävän taimiaineksen kehittämistä jalostamalla. Kun jk-metsän alikasvostaimet kilpailevat paikasta valossa, siinä tapahtuu valintaa sen suhteen, mikä perimä pärjää varjossa parhaiten. Jos nämä taimet aikanaan täysikasvuisina puina tuottavat siementä, ominaisuudet säilyvät metsikössä. Tämä edellyttää sitä, että kaikkia puita ei poisteta, ennen kuin ne ehtivät tuottaa siementä.