› Keskustelut › Metsänhoito › Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

  • Tämä aihe sisältää 2,034 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1,241 - 1,250 (kaikkiaan 2,034)
1 2 3 … 124 125 126 … 202 203 204

  • Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

    Lähetetty: 20.2.2018, 19:09

    Merkitty: 

    Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

    Tekijä
    mehtäukko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 1.5.2018, 09:54

    Tarkoitin sitä, että kannattavuuslaskelmissa unohtuu useimmiten laskea mukaan myös jk:n metsänhoidossa tulevia kuluja. Verrataan tasaikäiseen ”kaikilla kuluilla” ja alaharvennuksilla, jolloin saadaan  liian positiivinen kuva jk:n paremmasta kannattavuudesta.

    Minulle ainakin on muodostunut melko selvä kuva, että jk ei ihan pärjää tasaikäisen kanssa vertailussa hyvillä kasvupaikoilla useammastakin eri syystä. Mutta kukin saa tietysti tehdä kuten parhaimmaksi näkee omalla maallaan.

     

    Jovain 1.5.2018, 14:33

    Näinhän se on, mutta onhan tuo aika paksua, että jk:ta pidetään luonnon vastaisena. Luonnonmukaisuus ei olekaan luonnonmukaisuutta. Jopa jk tutkimusta pidetään luonnonlakien vastaisena. Tuskin voidaan vedota myöskään harsittuihin metsiin. Harsintajulkilausuma annettiin v. 1948.

    Se nyt lienee selvää, että jk:ssa luonnonvalinta toimii. Toimii se jaksollisessakin, mutta metsänviljelyn valintojen kautta. Saavutetaan myös merkittäviä hyötyjä jalostustoiminnassa.

    Tiedä sitten, missä määrin jk:ssa on tarpeen, mutta mahdollista ja todennäköistä se ainakin on. Sitä tehdään. Kasvatusmenetelmissä on paljon päällekkäisyyttä. Siinä mielessä mistään erillisistä saarekkeista ei voida puhua. Myös jk:n kiertoajat ovat vaihtelevia ja uudistaminen ainakin Etelä-Suomessa on edessä. Niin myös jalostustoiminnalle ja puulajin vaihdolle.

    Visakallo 1.5.2018, 17:47

    Jovain: ”Onhan tuo aika paksua, että jk:ta pidetään luonnon vastaisena. Luonnonmukaisuus ei olekaan luonnonmukaisuutta. Jopa jk tutkimusta pidetään luonnonlakien vastaisena. ”

    Seison sanojeni takana nyt ja tulevaisuudessa, koska en tahdo valehdella. Jokainen meistä, jotka olemme kiertäneet täysin luonnontilaisia metsiä, olemme havainneet täsmälleen saman asian: Hengissä olevat puut ovat kasvukilpailun voittajia terveitä yksilöitä. Kuolleet puut taas ovat kasvukilpailun hävinneitä ja sairaita puita. Tämä havainto on meillä kaikilla sama, mutta jostain syystä jk:n kannattajat sivuuttavat sen.

    Jätkä 1.5.2018, 18:07

    Jatkuvan harsinnan tekijät rassaavat metsästä alvariinsa nuo Visakallon mainitsemat kasvukilpailun voittajat, terveet yksilöt. Muutaman harsintakierroksen jälkeen = Hakkuiden tukkiprosentti täytyy pitää korkeana – jäljellä on vain viallisia ja sairaita puita.  Eli metsä on raiskattu.

    Samat tyypit, jotka tekisivät korkeintaan yhden harvennushakkuun ennen avohakkuuta jaksollisessa kasvatuksessa, ovatkin nyt sinne tunkemassa jatkuvasti, siis 5 – 10 kertaa harventamaan – Ja aina iso pää edellä, eli suurin korjuuvaurioin.

    Eihän se ole ainakaan luonnonmukaista.

    mehtäukko 1.5.2018, 19:58

    Ei ainakaan tämän keskustelun tuloksena kukaan jk:n puolustaja ole esittänyt vakuuttavaa stooria. Siis sellaista, joka laittaisi sanoista tekoihin.

    Utopinen ja epävarma on menetelmä.Lisäksi se maksaa niin korjuussa, taimettumisessa sekä suurena riskinä sen tuhoutumisena ennenkuin se on täysin vakiintunut. Eli neuvojalla puuttuu itsesuojeluvaisto tai pään on oltava muuten pökkelö jos harhaanjohtaminen viehättää?!

    Petkeles 1.5.2018, 20:19

    Yhäkään se että metsässä on isoja ja pieniä puita ei merkitse sitä että pienemmät yksilöt olisivat geneettisesti huonompia. Ja jälleen kerran sanottakoon että jk-menetelmässä kituliaat ja vaurioituneet puut poistetaan samalla tavalla kuin tasaikäisessäkin.

    Visakallo 1.5.2018, 20:42

    Jospa nyt samalla saisimme vihdoin vastauksen hokemaan, jossa sanotaan jk:ssa tulevan enemmän tukkia kuin jaksollisessa. Mihin väittämä perustuu?

    Jovain 1.5.2018, 21:44

    Hyvin vähän on arvostelijoilla kokemusta jatkuvasta kasvatuksesta. Korkeintaan on kokeiluja, joista on kerrottu palstalla. Vaikea niistä on tunnistaa jatkuvaa kasvatusta.

    Mihin väittämä perustuu. Ettei vaan väittämät enemmistä tukkimääristä ja geneettisestä köyhtymisestä perustu ihan omiin väittämiin ja harsintaan. Menneisyyteen siinä mielessä ja jonka käytöllä tuskin voidaan perustella jatkuvaa kasvatusta.

    Ellei harsintaa tulkita voimassa olevan metsälain sallimista alarajoista tai korjuun ahneudesta, nuorien metsien niistämisestä (harsinnasta), taimettumisen vaikeudesta tmv.

    Klapikone 1.5.2018, 22:54

    Puuntuotos on melko samaa luokkaa harvennustavasta riippumatta. Tukkiakin varmaan tulee melko lailla samaan malliin.

    Erirakenteisessa metsässä siementä tuottavat pääasiassa elinvoimaiset suuret puut, eli geneettisen perimän heikkenemisestä ei tarvitse olla huolissaan.

    Jatkuva kasvatus tasarakenteisena onnistuu myös. Nuori metsä ja taimikko alaharvenee, varttuneempaa metsää yläharvennetaan tai vain laatuharvennetaan. Vanhan puusukupolven parhaita yksilöitä voidaan kasvattaa ylispuina pitkäänkin. Näin esim. Männiköissä. Eli ei pitäisi olla huolta perimän heikkenemisestä.

    Visakallo 2.5.2018, 05:55

    Klapikone: ”Puuntuotos on melko samaa luokkaa harvennustavasta riippumatta. Tukkiakin varmaan tulee melko lailla samaan malliin.”

    – tosin sillä erotuksella, että jk:ssa puunmyyjä saa kaikista puista harvennusleimikon hintaa, kun taas jaksollinen myyjä saa 2/3 kiertoajan puista päätehakkuun hinnan. Siinä on euroissa melkoinen ero.

    Seuraavaksi voisimmekin puhua jk-metsän todellisista hoitotarpeista ja -kuluista. – Kuka haluaisi kertoa niistä?

Esillä 10 vastausta, 1,241 - 1,250 (kaikkiaan 2,034)
1 2 3 … 124 125 126 … 202 203 204