› Keskustelut › Metsänhoito › Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

  • Tämä aihe sisältää 2,034 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1,231 - 1,240 (kaikkiaan 2,034)
1 2 3 … 123 124 125 … 202 203 204

  • Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

    Lähetetty: 20.2.2018, 19:09

    Merkitty: 

    Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

    Tekijä
    mehtäukko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Petkeles 30.4.2018, 20:49

    Se kasvukilpailun voittaminen on monesti riippuvainen kasvupaikasta johon kyseinen puuyksilö on sattunut osumaan. Lisäksi kasvunopeus on esimerkiksi laatuun nähden heikommin periytyvää.

    Visakallo 30.4.2018, 20:59

    Johtuu kasvukilpailun häviäminen sitten huonommasta perimästä tai huonommasta kasvupaikasta, johtaa sellaisten puiden jättäminen kasvamaan väistämättä metsän kasvun heikentymiseen.

    Petkeles 30.4.2018, 21:21

    Niin, muistelen että jk-hakkuissa otetaan erirakenteisessa metsässä puita useammasta latvuskerroksesta laatuharvennusperiaatteella. Tällöin poistettavia ovat isoimmat ja lisäksi huonolaatuisimmat. Lisäksi tasalaatuisiakin puuryhmiä harvennetaan. Missään ei käsketä hakkaamaan kaikkien ikäluokkien suurimpia runkoja pois.

    Visakallo 30.4.2018, 21:28

    Tuo alkaa Petkeles kuulostaa erehdyttävästi tasaikäiskasvatukselta!

    Klapikone 30.4.2018, 22:43

    Onko sillä väliä jos jk muistuttaakin välillä tasaikäiskasvatusta?

    Nykyisin tehdään toisinaan tasaikäiskasvatuksessa viimeinen harvennus yläharvennuksena. Tämähän tavallaan toimii myös väljennyshakkuuna. Kun alikasvostakin alkaa muodostua, onkin luontevaa tehdä päätehakkuu luontaisen uudistamisen hakkuuna. Ja ollaan lähellä jo jk mallia.

    Olen havainnut alikasvoksista udistettujen metsien kasvavan eritäin hyvin, eroa istutustaimiin ei kyllä ole, kun vaan kasvuvauhtiin pääsevät.

     

    Visakallo 1.5.2018, 04:55

    Siinä mielessä on väliä, sillä jk:ta markkinoidaan lähes aina sillä, että hakkuissa saadaan enemmän tukkia kuin jaksollisessa kasvatuksessa.

    Puuki 1.5.2018, 05:47

    ” Olen havainnut alikasvoksista udistettujen metsien kasvavan eritäin hyvin, eroa istutustaimiin ei kyllä ole, kun vaan kasvuvauhtiin pääsevät.”

    Ero kasvunopeudessa syntyy pääasiassa siinä taimivaiheesta rinnankorkeusikään asti kasvussa. Teoriassa j-kasvatus on  hyvä malli mutta ei oikein toimi esim. maapohjaltaan rehevissä kuusikoissa, joissa ei ole jo valmiina riittävän hyvä ja kookas alikasvos.

    Lukijain kuvissa on yksi esimerkkitapaus kuinka  vähän kuusen taimia syntyy (ja ryhmiin) lehtomaiselle kankaalle. Joku päätteli että olisi liian harva ylispuukuusikko siinä syynä mutta se ei pidä paikkaansa, koska sitäkin kuusikkoa on väljennetty jo ennen taimettumiselle sopivaa harvennusta ”jk- asentoon”.

    Toinen kuva jk-kohteesta,  (jonka lähetin viime syksynä ), oli yhtä rehevällä maapohjalla, mutta se oli aurausalueelta. Erikokoisia kuusia , mäntyjä ja koivuja siinä on kasvanut tiheässä, ja nyt raivaamalla 2. harvennuksen jälkeen siitä saa kelvollisen jk:n metsän.                                          Sen kohteen vieressä on vastaavalla maapohjalla laikkumätästetty ja istutettu kuusikko, jonka valtapituus on 8 kasvukauden jälkeen yli 3 m.

    Selvät kasvuerot luontaisiin taimiin johtuu jalostetusta alkuperästä ja maanmuokkaustavasta.

     

     

    Klapikone 1.5.2018, 09:08

    Kyllähän ero on huomattava istutustaimen hyväksi, kun lähdetään tyhjästä liikkeelle. Suuri riski on yrittää esim. Suojuspuuhakkuuta, jos taimistoa ei ole valmiina. Kookas alikasvostaimikko taas tuo aikavoittoa raivaukseen ja istutukseen nähden.

    Jk:ssakin yksi tapa aloittaa kasvatus uudistuskypsässä metsässä, jossa ei juuri ole alikasvosta, on tehdä avohakkuu tai säästöpuuhakkuu ym. Ja pyrkiä aloittamaan metsän kierto alusta lehtipuuvaiheen kautta.

    Puuki 1.5.2018, 09:21

    Se lehtipuvaiheen kautta aloittaminenkin vaatii yleensä maanmuokkauksen. Ne päätehakkuu kuusikot on melkein  aina pelkkiä kuusikoita tai muita puulajeja on liian vähän.

    Kannattavuuslaskelmien J-kasvatus kokonaan ilman metsänhoitokuluja on lähinnä toiveajattelua, joka ei toimi oikeasti muualla kuin pohjoisessa kuivien kankaiden männiköissä.

    (PS. Lisäksi rahkaturvemailla, joissa puusto on luontaisesti usein jo erirakenteista.)

    Klapikone 1.5.2018, 09:31

    Kyllähän kannattavuuslaskelmissa on jo pitkään ollut tiedossa, että viljelymetsätalous on jk:n kanssa kilpailukykyinen eteläisen suomen viljavilla kasvupaikoilla.

    Eikä kannata viilata pilkkua, kyllä kasvatusmenetelmää kannattaa vaihtaa tilanteen mukaan.

    Esim. Vanha kuusikko jossa epäillään olevan juurikääpää, kannattaa avohakata ja tehdä kevyt maanmuokkaus, vaikka jk:sta tykkääkin. Sekapuuna kasvavat männyt ja koivut kun jättää säästöpuiksi, niin on ainekset hyvään uuteen metsään.

Esillä 10 vastausta, 1,231 - 1,240 (kaikkiaan 2,034)
1 2 3 … 123 124 125 … 202 203 204