Keskustelut Metsänhoito Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

  • Tämä aihe sisältää 2,034 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1,221 - 1,230 (kaikkiaan 2,034)
  • Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

    Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

  • Timppa

    Antinpoika.  Aika monta kauppaa olen tehnyt ja usein olen ostajien kanssa naureskellut ostajafirman muuttuneita suunnitelmia.  Tarpeet tulevat nopeasti ja niihin on reagoitava nopeasti.  Pari vuotta sitten tehtiin keskivikkona kauppa kahdesta aukosta. Maanataina ostaja soitti, että moto on matkalla.  Pitäisi nauhoa aukot.   Onneksi toinen oli niin selvä, ettei sitä tarvinnut nauhoa.  Sännättiin emännän kanssa nauhomaan toista ja juuri kun saatiin valmiiksi, tuli motokin paikalle.

    Kun järeästä tukista on kyse, niin näin tapahtuu.  Tietysti, jos ei ole asiallisia tarpeita, ostetaan  jk-risuja, niin silloin tilanne saattaa olla toinen.  Ostaja hakkaa, kun muilta kiireiltään ennättää.

    Meillä aikatauluilla on kuusikoiden hakkuussa merkitystä.  Ne hakataan ennen lomia ja hakkuutähteet kerätään syksyllä,kun niistä ovat neulaset varisseet.  Saadaan vähän rahaakin, mutta  suurempi etu on se, etteivät tähteet jää haittaamaan metsässä vaan päätyvät korvaamaan fossiilisia polttoaineita.  Jatkuvassa kasvatuksessa risut jäävät metsään ja sen sijaan, että ne tosiaan tulisivat hyötykäytöön aiheuttavat hiilidiuoksidipäästöjä.  Revi siitä Antinpoika.

    Puuki

    Kuusen heikohko taimettuminen ja jurominen muokkaamattomassa maassa on jo ratkaistu jalostamalla paakkutaimia ja käyttämällä sopivaa maanmuokkausta.  Luontaisten taimienkin taimettumiseen ja kasvunopeuteen vaikuttaa  luonnon olosuhteet (kasvupaikka, pienilmasto ym) paljon enemmän kuin yksittäisten taimien perimän vaihtelu.

    Paksuun kunttaan tai heinikkoon kasvaa hitaasti uusia tukkipuita ja se asia selviää ihan helposti metsäluontoa seuraamallakin. vaikka sellainen tutkimus ei olisikaan ” tieteellisesti pätevä kaksoissokkotutkimus”, niin aika hyvä luotettavuus sillä kuitenkin on ja voi yleensä helposti päätellä mistä mahtaa milloinkin  johtua.

    Geneettisesti sopiva puu, joka taimettuu hyvin ja kasvaa nopeasti alikasvoksena kuusikon alla edellyttäisi  luultavasti puulajin vaihtamista pelkän jalostamisen sijaan. Kotimainen kuusi on täällä ainoa puolivarjopuu eli se menestyy kohtalaisen hyvin alikasvoksena sopivissa olosuhteissa. Pyökki ja hopeakuusi  olisi niitä puita, jotka taimettuu hyvin, mutta niitä ei voi täällä tunnetuista syistä käyttää luontaisessa uudistamisessa. Pihtakuuset uudistuu myös kohtalaisen hyvin alikasvoksena.

    Jovain

    Onhan jk:n yleistymisessä otettava huomioon myös yhteiskunnalliset poliittiset ja taloudelliset kysymykset. Missä määrin jk:n on mahdollista yleistyä näissä rajoissa. Tällä hetkellä sitä rajoittaa väitetty huono soveltuvuus logistiikkaan, hinnoittelun puutteet ja ettei suoranainen torjuminen mielipiteenä ja käytännössä.

    Eihän jk puulle ole esteitä. Jk puu kyllä kelpaa ja onhan tällä hetkellä puutavarayhtiöitä ja muita toimijoita, joiden kautta toiminnalle ei ole esteitä.

    Suurin syy jk:n yleistymiselle on metsänomistajien sulkeminen korjuun ulkopuolelle. Siinä on syytä aivan riittämiin, myös sille, että metsänomistajien korjuukalusto ei ole päässyt yleistymään. On suljettu puukaupan ulkopuolelle (pystykauppa), ja on suljettu ulkopuolelle mm. mittauksessa. Metsänomistajan koneen mittaustulosta ei ole hyväksytty. On tarvittu metsäosaston valtuuttama kone mittaamaan. Onhan tämä aika poikkeuksellinen tilanne, että metsänomistaja ei saa mitata omia puitaan. Onneksi tähänkin käytäntöön on tulossa muutoksia, kaikki toimijat eivät aseta rajoituksia. Nähtäväksi jää, miten kauan kartelli pitää tässäkin asiassa.

    uudehko metsänomistaja

    Olen näköjään tulkinnut ketjun kirjoitelmia virheellisesti. Nyt näyttää jk-kasvatuksen esteeksi nousseen muut tekijät kuin taimettumisen epävarmuus. pyydän anteeksi tulkintavirhettäni.

    Tuossa jalostuskysymyksessä suuresti arvostamani ”asiantuntijat”, A Jalkanen, Timppa ja Jovain toteavat kuusien taimettumisominaisuuksia olevan ”mahdotonta” tai ainakin erittäin vaikeaa parantaa geneettisellä valinnalla.  Perusteluna näyttää olevan ne tuhannet kuusen taimet, joita he ovat käsitelleet elämänsä aikan. Tarkoittaako väite sitä, että kaikilla kuusilla on yhtäläiset taimettumisominaisuudet ja kaikilla männyillä on yhtäläiset omansa taimettumisominaisuudet. Eikö kasvin ominaisuudet vaihtelkaan? Eivätkö kasviyksilön perinnäisten ominaisuuksien vaihteluita esiinnykään tilanteessa, jolloin keskustellaan taimettumisesta?

    Jovain

    Sori, uudehko metsänomistaja, tottahan tulkintasi ovat oikeita ja kannatettavia, ei ollut tarkoitus puuttua jalostus kysymyksiin.

    Timppa

    Niin Uudehko.  Kyllä minun mielestäni koko kasvatusketju on jk:lle hankala.

    Siis huono taimettuminen, taimien hidas kasvu, juurikääpäriskit kuusella, huono soveltuvuus männylle, huono hinta, huono soveltuvuus korjuulogistiikkaan, korjuun aiheuttamat vauriot, geeniperimän heikkeneneminen, ei  saada jalostushyötyä, hakkuutähteiden energiapäästöt ym ym.   Kyllä ongelmia löytyy jk:n harjoittajalle.  Toki tietysti niitä on joskus jaksollisessakin, mutta ne ovat yleensä hallittavissa työpanosta lisäämällä.  Jk:ssa ei yleensä, koska kyse on luonnonlaeista, joita emme voi muuttaa.

    Mitähän Paloma sanoisi?  Mitä tietoa pitäisi jakaa metsänomistajille?

    Visakallo

    Sanasta sanaan voin olla Timpan linjoilla. Uudehko metsänomistaja on kieltämättä ottanut melkoisen urakan jo ajatustasolla jatkuvan kasvatuksen suhteen. Pitkälle viedylläkään tutkimuksella ei voida muuttaa luonnonlakeja. Luonnonlakien vastaisesti voidaan kyllä toimia, mutta jossain vaiheessa luonto lyö takaisin. Luonnonvalinta toimiin niin kasvi- kuin eläinkunnassa niin, että vahvimmat ja terveimmät yksilöt jatkavat sukua. Ihminen on tästä jonkin verran poikennut, kun sukua jatkavat monestikin kaikkein joutilaimmat, mutta ei nyt takerruta siihen edes näin Vappuna.

    Petkeles

    Sukua jatkavat usein yksilöt joiden ominaisuudet sopivat hyvin niiden elinympäristössä selviämiseen. Tämä siitä syystä että kyseisenlaiset yksilöt selviävät hengissä. Kyse on siis ensisijaisesti soveltuvuudesta ja sopeutumisesta yksittäisten absoluuttisesti aina eduksi olevien ominaisuuksien sijaan. Hyvää vappua siis!

    uudehko metsänomistaja

    Metsätaloudessa luonnon valinta on toiminut Suomessa tuhansia vuosia. Viimeiset parikymmentä vuotta on jalostettu metsänomistajille paremman tuloksen antavaa geenikantaa ja hyvin tuloksin. Väite, että tuo parempien geenien valinta ei toimi jk-kasvatuksen eduksi vaan ainoastaan tuossa tasaikäiskasvatukseen sopeutetussa tapauksessa saattaisi olla syytä hieman perustella.

    Visakallo

    Jatkuvassa kasvatuksessa poistetaan kasvukilpailun voittaneita puita, heikompien jäädessä jatkamaan siementutantoa. Jatkuva kasvatus on luonnonvastainen, ei-kestävä menetelmä.

Esillä 10 vastausta, 1,221 - 1,230 (kaikkiaan 2,034)