Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

Tämä aihe sisältää 2,034 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten Gla toimesta.

Esillä 10 vastausta, 1,201 - 1,210 (kaikkiaan 2,034)

1 2 3 … 120 121 122 … 202 203 204

Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

Lähetetty: 20.2.2018, 19:09
Merkitty: jk-metsä metsäalan koulutus

Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

Tekijä
mehtäukko

Teema Metsänhoito

Puuki 26.4.2018, 09:53

Opinnäytetyö on tietysti vain yksi esimerkki, mutta sen aiemman käsittelyn vuoksi sopii hyvin vertailukohteeksi. Avohakkuulla ja sen jälkeisellä kasvatusajalla lienee työn tekijä tarkoittanut ko. tutkimuskohteen metsää. Eihän juuri kukaan luulene että isompi metsätila hakataan päätehakkuulla kerralla sileäksi. Ei se ainakaan yleistä ole.

Jovain 26.4.2018, 15:43

Kuusessa ollaan: ”Jk on aivan samalla tavalla jaksollista kasvatusta, kuin muutkin menetelmät”. Samoilla linjoilla.

Eihän jk ole minnekään kadonnut, oli vain muutaman vuosikymmenen kadoksissa, kiellettyjen listalla. On sovellettu metsänhoitoon näidenkin vuosien aikana ja nyt on vähän sellainen olo, että mistä tässä oikein on kysymys. Erillisenä tai erillään tuskin voidaan pitää. Paljon on samoja elementtejä, niin kuin on todettu.

Hyvin on muistissa 50/60 luvulta, jolloin menetelmällä ei ollut edes nimeä. Ei sitä ollut jaksollisellakaan. Viljelymetsätaloutta vietiin eteen päin. Molempia menetelmiä sovellettiin metsänhoitoon jo siihen aikaan. Tehtiin metsänhoidollisia aukkoja ja muu metsähoito oli enemmän metsän ehdoilla tapahtuvaa toimintaa. Käytössä olivat kaikki tälläkin hetkellä käytössä olevat metsänhoidon menetelmät. Ei silloin eritelty, vaan metsiä hoidettiin kulloiseenkin metsään ja paikkaan sopivalla tavalla. Harsintaa ei käytetty, eikä ole jäänyt mieleen, että se olisi ollut millään tavalla edes esillä. Siihen aikaan metsiä leimattiin tähän tapaan ja toimintaa valvoi piirimetsälautakunta.

En tiedä onko metsähoidon perussetti muuttunut millään tavalla, ainakaan tarve siihen ei ole muuttunut. Tavat ovat muuttuneet ja kehitys on mennyt huimasti eteen päin. Näinhän sen kuuluu ollakin, mutta aina on metsänhoidossakin kehitettävää, puoleen jos toiseenkin.

pihkatappi 26.4.2018, 17:25

Nyt on parturoitu avohakkuun ennakkoraivuuta ja alikasvosta on isoilla aloilla kattavasti, kokonais ala kuitenkin lähes 30 ha että on siellä vastaavasti tyhjääkin pohjaa. Yllätykseksi lahoja tosi vähän ja erinomaisia kuusen taimia paljon, metsurin öljypönttö löytyi vuodelta 71, vänkäri ja uudempi öljypönttö, mutta ajokoneen urapainumia ei ollut ja luulisin että siksikin tuo alikasvos oli tervettä. Ojat on kaiveltu kosteikoille ja siellä sitä kuusen tapikkoa sitten on saroilla ja penkoissa. Herättäähän se ajatuksia, kun raivataan terveet hiukan alle kuitupuukokoiset kuuset alustaan, mutta ei noita sillä silmällä kukaan suunnittele että kasvatettaisiin alikasvoksesta metsä, jos ei metsänomistaja vaatimalla vaadi. Näpertelemällä noita aloja, eli hyödyntämällä vallitseva tilanne pienillä aloilla, tuottavuutta voitaisiin ehkä parantaa. Tuohonkin tulee varmaan koneistutus ja toivottavasti taimikonhoidot ajallaan, jolloin tuotto ihan hyvä ilman vaivaloista näpertelyä. Pitäisi ehkä ne näpertelyn tuloksena syntyneet hehtaarin kokoiset hieman isommat kuusipuskat hoitaa vielä eri aikaankin. Jollekin 1 ha on passeli kuviokoko, jollekin toiselle 30 ha.

A.Jalkanen 26.4.2018, 19:23

Metsämakasiinin mukaan jatkuvan kasvatuksen metsänhoito-ohjeistusta uusitaan, koska sen laatimisen jälkeen on saatu uutta tutkimustietoa. Ilmeisesti ohjeistus ei tule suuresti muuttumaan, mutta esim. soiden osalta se tarkentuu.

MJO 27.4.2018, 14:19

Jos metsä on niin huono sijoitus, että se kannattaa jättää uudistamatta. Ei sitä kannata edes omistaa.

Jos siitä saa 200e/ha myytäessä, niin se tuottaa paremmin kuin pariin kertaan vajaatuottoiseksi 10m2 pohjapinta-alaan harsittu ”jk-metsä”.

Jos sitä nyt pystyy metsäksi kutsumaan.

Visakallo 27.4.2018, 18:46

Jatkuva kasvatus kuvastaa ehkä enemmän meitä ihmisiä kuin itse metsää. Osa metsänomistajista elää jonkinasteisessa näköalattomuudessa, jotkut kokevat katkeruutta vanhoista asioista, ja joillakin vain on tietoinen tai tiedostamaton halu olla itsekäs ja olla antamatta mitään jälkipolvelle. Näissä tilanteissa metsän hakkaaminen jk-asentoon kuvastaa omistajaansa ehkä paremmin kuin mikään analyysi.

Petkeles 27.4.2018, 20:37

Yhäkään kaikkea varallisuutta ei ole pakko pitää kiinni suuressa puustopääomassa.

Gla 27.4.2018, 21:00

Puustopääoman pudotus pitää sisällään ajatuksen jk-metsän puuyksilöiden jaksollista metsää paremmasta kasvusta (suhteellinen arvokasvu). Minä en usko puustopääomaltaan pienen jk-metsän puuston kasvun kantohintojen erot huomioiden olevan automaattisesti parempi kuin jaksollisessa.

Visakallo 27.4.2018, 21:03

On melkoinen ero saada perinnöksi vaikkapa 50 ha jk-metsää kuin 50 ha jaksollista.

Kummasta mieluummin maksat perintöveron?

Jean S 27.4.2018, 22:00

Kerropa Visakallo, ottaisitko mieluummin 50 ha A0-kehiysluokan metsää perinnöksi, vai 50 ha 04-kehitysluokan metsää, ja mieti sitten, kummasta haluat maksaa perintöveron.