Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

Tämä aihe sisältää 2,034 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten Gla toimesta.

Esillä 10 vastausta, 1,191 - 1,200 (kaikkiaan 2,034)

1 2 3 … 119 120 121 … 202 203 204

Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

Lähetetty: 20.2.2018, 19:09
Merkitty: jk-metsä metsäalan koulutus

Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

Tekijä
mehtäukko

Teema Metsänhoito

Petkeles 25.4.2018, 20:25

Näin tyrin jatkuvan kasvatuksen heti alkuun:

1. Hakkaan täysin tasarakenteisen ja alikasvoksesta vapaan päätehakkuukypsyyden rajalla olevan kuusikon asentoon ppa 10 m2/ha.

2. Odotan että harvassa seisovista tukkipuista koostuvan alueen sukkessio alkaa muistuttaa avohakkuualuetta.

3. Katselen kun siemenpuuasentoon jääneet kuuset kaatuvat tai kuivuvat pystyyn.

4. Kerron kavereille että ”harsinta” ei voi koskaan eikä mitenkään onnistua.

5. Pyörittelen silmiä kun joku kertoo luontaisen taimettumiskyvyn huomioonottamisesta, olemassaolevan taimiaineksen hyödyntämisestä, metsän erirakenteisuuden huomioimisesta ja hakkuun jälkeisestä runkolukusarjasta suhteessa ppa:an.

Visakallo 25.4.2018, 20:33

Varmasti kukaan ei tässä maassa ole niin hölmö, että tekisi kohdassa 1. esitetyn hakkuun, vaikka Erkki Lähdekin on jopa tätä esittänyt. Valmis taimiaines on AINA oltava olemassa ennen jk-hakkuuta. Tyhjä pienaukko ei juuri koskaan taimetu.

Puuki 25.4.2018, 21:05

Suojuspuun hakkuut tuli uudestaan muotiin jskus 90-luvulla ja todettiin jälleen melko epävarmaksi menetelmäksi. Kaksivaiheinen suojuspuuhakkuu antaa hyvin osviittaa minkälaiset mahdollisuudet on j-kasvatuksen aloittaminen tasaikäisessä kuusikossa. Jos taimia ei ala ilmestyä ensimmäisen väljennyshakkuun jälkeen ja lisää 2. jälkeen, ei ole mitään saumaa saada luontaista kuusikkoa syntymään. Varsinkaan tuoretta kangasta paremmilla mailla (väli-Suomessa ja E-Suomessa) ei onnistu heinittymisen takia.

Kun j-kasvatuksen tal.kannatuksen laskeminen aloitetaan vaiheesta, jossa oletetaan olevan valmiina tasainen runkolukujakauma ollaan vahvoilla useimmiten. Tosin läheskään aina jakauma ei noudata sitä käänteistä J-käyrää. Silloin yl. oletetaan että taimia alkaa syntyä sopivasti pikkuhiljaa ja runkolukusarjat täydentyy itsestään ilman lisäpanostuksia istutuksiin tai/ja taimikonhoitoon. Se että puun taimesta ensiharvennuskokoon kasvaminen saattaa kestää yllättävän kauan unohtuu yleensä ottaa huomioon. (Koealatutkimuksen mukaan keskimäärin 42 vuotta 1,3 metriseksi).

Kun verrataan tulosta tasaikäiseen , niin yleensä on valittu kaksi alaharvennusta , (joskus eh. yläharvennuksena, joka ei anna parasta lopputulosta sekään) ei 2. (ja joskus 3. )harvennukseksi yläharvennusta, joka on nykyään yleisin menetelmä.

Luontaisen -ja viljelyn yhdistelmä (siellä missä se on järkevää) ja tasaikäinen kasvatus antaa yl .paremman NNA:n kuin jatkuvakasvatus kangasmailla.

E-Suomessa on esim. jokin vuosi sitten MTI opiskelija tehnyt lopputyön jk:n ja tasaikäisen MT-kuusikon kannattavuudesta 60 vuotta jk:lla kasvatetusta hyväkuntoisesta runkolukusarjaltaan sopivasta kohteesta (manu+hevoskorjuu , ei lahovikoja). Yllättäen tasaikäinen simuloimalla tehty malli osoittautui kannattavammaksi.

A.Jalkanen 25.4.2018, 21:14

Puuki: lähdeviite lopputyöhön olis kiva.

Puuki 25.4.2018, 21:28

Tatu Kalliomäki : METSÄN JATKUVAN KASVATUKSEN TALOUDELLINEN KANNATTAVUUS

v. 2016.

(pdf omalla koneella, mutta löytynee g-haullakin)

A.Jalkanen 25.4.2018, 22:52

Thänks!

rööri roope 25.4.2018, 23:19

?Öitä Anneli

kuusessa ollaan 26.4.2018, 08:20

Kurkkasin pitkän, noin 60 alasivun jälkeen tätä keskustelua ja homma junnaa paikoillaan.

JK ja yläharvennus, sekä kaksivaiheinen kasvatus menevät iloisesti sekaisin.

Omat havainnot omien kokeilujen osalta ovat ne, että on järkyttävän suuri epävarmuus jk osalta taimettumisen onnistuminen edes kohtuullisessa ajassa. Toinen suoranainen höpöhöpö on se, että taimikonhoitoa ei tarvittaisi, ei ainakaan sen kuluja ole ilmeisesti laskelmissa olemassa?

Nämä varsin perusasiat pitäisi olla kunnossa, eivät puut ”vain putkahda” vajaassa tukkikoossa metsän sisällä oleviin aukkoihin. Aivan sama kasvukäyrä on JK metsän nuoremmilla puilla, eli aivan yhtä kauan (oikeastaan paljon kauemmin) taimesta kehittyy ensiharvennuskokoinen puu. JK on aivan samalla tavalla jaksollista kasvatusta, kuin muutkin menetelmät. Mutta siitä annetaan kuva, että puita vaan jatkuvasti kasvatetaan. Ja metsien terveydenkin kannalta puulajin vaihtuminen on metsille hyväksi, kuten on aidossa pohjoisen havumetsävyöhykkeen luontainen elon kaarikin ollut.

Ennemmin pitäisi ”jatkuvan peitteisyyden” kohdalla suosia kaksivaiheista kasvatusta, mutta sekin vaatii joka toisella kerralla totaalisen puulajivaihdon alikasvoskuusista männiköksi tai koivikoksi.

Jätkä 26.4.2018, 08:45

Tatu Kalliomäki : METSÄN JATKUVAN KASVATUKSEN TALOUDELLINEN KANNATTAVUUS

v. 2016.

(pdf omalla koneella, mutta löytynee g-haullakin)

– Kahlasin läpi: Kovasti on Tatu puuhastellut aiheen parissa, mutta tutkimusmateriaali on mielestäni hieman pienialainen. Lopputulos on toki varmaan oikeansuuntainen, eli jatkuva on 15 % heikompi taloudellisesti mitattuna.

Muutaman hehtaarin koeala ei anna luotettavaa kuvaa, vaan niitä aloja pitää olla paljon ja ympäri Suomen.

-Vertailussa vilahti sekin epäluonnollisuus, että avohakkuu on ymmärretty sellaiseksi, että koko metsätila parturoidaan paljaaksi aukoksi kerralla ja sitten ”Ei ole paljoa hakattavaa kymmeniin vuosiin”. Yleensä kestävässä metsätaloudessa jopa uudistuskypsää metsää on koko ajan jonkin verran reservissä, eikä niitäkään hakata kerralla kaikkia, vaikka hinta vähän nousiskin, vaikka se olisikin järkevää.

Avohakkuita tehdään normaalisti keskimäärin pari % pinta-alasta vuodessa.

Timppa 26.4.2018, 09:27

Meillä pääosa maista on karuhkoja. Avohakkuut n. 1,3 % pinta-alasta vuodessa