› Keskustelut › Metsänhoito › Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

  • Tämä aihe sisältää 2,034 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1,181 - 1,190 (kaikkiaan 2,034)
1 2 3 … 118 119 120 … 202 203 204

  • Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

    Lähetetty: 20.2.2018, 19:09

    Merkitty: 

    Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

    Tekijä
    mehtäukko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • pihkatappi 24.4.2018, 20:06

    Miten Visakallo sun epäonnistuneet jk metsät, iskikö maannousema, vai eikö vain taimettunut ja miten korjasit kuviot tehokkaaseen metsänkasvatukseen?

    Visakallo 24.4.2018, 20:12

    Tuli heinää, vatukkoa ja pihlajaa, mutta ei taimia. Lisäksi tuulet kaatoivat useina vuosina peräkkäin kuusia. Kuusia kuivui myös melko paljon pystyyn. Erittäin työlästä se oli, eikä rahaa tahtonut hakkuista paljoa kertyä.

    Visakallo 24.4.2018, 20:32

    Lopulta vedin aukoksi, glyfosaattia peliin ja iso kaivinkone maanmuokkaushommiin. Löin kunnon taimet kasvamaan. Alkoi metsätalous sujua.

    Pete 24.4.2018, 21:14

    20 vuotta sitten ei boorinpuutos ollut vielä tunnettu asia. Boorilannoitus silloin jo aikanaan istutuksen yhteydessä olisi todennäköisesti riittänyt siihen että tuosta olisi nyt perattavissa edes jonkinlainen taimikko. Hyvällä, tai pikemminkin oikealla, hoidolla tuossa olisi tietysti nuori kasvatusmetsä.

    Kemialliseen torjuntaan alettiin suhtautua hysteerisesti 90-luvun alussa. Osaaminen ja näkemys hävisivät. Haapojen taskutus olisi säästänyt raivaustyöltä. Vuoden vanhojen kantojen käsittely oli tietysti turhaa työtä.

    Ei mennyt putkeen tämä projekti, valitettavasti. Viljelymetsätalouden kritiikiksi tuosta ei kuitenkaan miltään osin ole. Kukaan ei liene väittänyt etteikö viljelymetsätalouskin vaatisi osaamista?

    Puuki 25.4.2018, 08:00

    Ymmärrän kyllä hyvin niitäkin mielipiteitä, joissa kritisoidaan ”entisen ajan” metsätalouden aikaisia pakkoistutusta suosivia käytäntöjä , kun esim. leimausta ei tultu tekemään ollenkaan, jos isäntä ei etukäteen luvannut , että metsään tehdään avohakkuu. Samoin varmaan joskus metsäpalstojen rauhoitukset on menneet ihan överiksi liian tarkan syynäämisen vuoksi. Taimia on esim.laskettu yksitellen eikä pienintäkään poikkeamista normeista ole hyväksytty. Sitten niitä rauhoitettuja metsiä on joskus saatettu jopa hoidella uusille omistajille käyttäen hyväksi mo:n ahdinkoa.

    Siinä mielessä on edistystä sallia miedompiakin metsänkäsittelytapoja kuin voimaperäisiä uudistusketjuja.

    Omasta puolestani  kritisoin kuitenkin joidenkin  jk:n kannattajien epäloogista mainostamista menetelmän kannattavuudesta.

    Jätkä 25.4.2018, 10:07

    Tuosta Um:n tarinasta ainakin sen verran, että kun haavat oli kaadettu elävinä pois, niin ainoa mahdollisuus haapojen suhteen olisi ollut Glyfosaatin ruiskuttaminen seuraaavana kesänä heinäkuun puolivälin paikkeilla, eli silloin, kun havupuut ovat puutuneet.

    Reppuruiskulla vaahdotuksen kanssa, suurinpiirtein jokaiseen haavanvesaa ainetta.

    Ehkä neuvot olivat väärät, mutta jatkuvalla kasvatuksellakaan ei taloudellinen tulos olisi hääppönen.

    Jovain 25.4.2018, 11:25

    Tuskin jk. kasvatus haavan vesakosta olisi onnistunut, sillä hirvet olisivat tuhonneet sen, niinhän siellä oli käynyt myöhemmin.

    Jk vaihtoehtona verhopuuston alle luontainen taimettuminen kuuselle tai kuusen istutus, on menetelmä, johon ainakin Aj ja Timppa ovat viitanneet tuolla aiemmin. Käytettiin esimerkin mukaisen vajaatuottoisten ahomaiden metsittämiseen. Saatiin ilmaiset taimet ja istutettiin yleensä verhopuuston alle ja saatiin vähällä vaivalla taimikko aikaiseksi.

    Reima Ranta 25.4.2018, 14:26

    Näkemys vaihtoehdoista ja niiden riskeistä riippuu asetuista tavoitteista.

    Jaksollisen kasvatuksen ainoaksi vaihtoehdoksi kokevat, asettavat puun määrällisen tuottamisen tavoitteeksi ja metsätalouden riskiksi he kokevat puuntuotannollisen riskin. Jaksollinen kasvatus johtaakin suurempaan puuntuotantoon ja pienempää puuntuotannon riskiin. Näistä ilmeisesti valtaosa onkin suunnilleen samaa mieltä.

    Kumpi vaihtoehdoista sitten on taloudellisesti paremmin kannattava on jo huomattavasti vaikeammin osoitettavissa. Sama koskee taloudellista riskiä. Asiaan vaikuttavat mm. laskentakorko, maaperä, lämpösumma, tuntematon tulevaisuus jne. Eli ehdotonta yleispätevää kantaa on aivan mahdoton ottaa.

    Jos taas tavoitellaan metsän muita kuin taloudellisia arvoja, niin ylivoimainen enemmistö kokee jatkuvasti puupeitteisen kasvatuksen paremmaksi.

     

     

    Visakallo 25.4.2018, 18:45

    Metsäpalstan myynti-ilmoitus vuonna 2025:

    ”Myytävänä 30 ha tunnelmallinen, kokonaan jatkuvan kasvatuksen periaatteella toteutettu sopusointuinen aito peitteellinen metsä.  Koe luonnon harmonia kulkiessasi pihlajikkojen ja pienten, poskipäitä hyväilevien heinäniittyjen läpi kohti ihanasti keloutuvaa kuusiryhmää. Istahda kaikessa rauhassa puunrungolle ja nauti näkemästäsi!”

    rööri roope 25.4.2018, 19:23

    ?

Esillä 10 vastausta, 1,181 - 1,190 (kaikkiaan 2,034)
1 2 3 … 118 119 120 … 202 203 204