› Keskustelut › Metsänhoito › Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

  • Tämä aihe sisältää 2,034 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1,131 - 1,140 (kaikkiaan 2,034)
1 2 3 … 113 114 115 … 202 203 204

  • Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

    Lähetetty: 20.2.2018, 19:09

    Merkitty: 

    Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

    Tekijä
    mehtäukko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • antinpoika 22.4.2018, 13:29

    Niin, ja missä on se jk leimikko joka ei käy kaupaksi, mielestäni ongelma on juurikin nuorissa kasvatusmetsissä jotka odottaisivat ensi/laatu harvennusta. Jokin tilasto kertoo niitä olevan 700 000ha. Ei kiinnosta ostajia eikä varmaan myyjiäkään huonon hinnan takia, isossa kuvassa mitätöntä touhua kun ei edes kemeran avulla korjausta saada asiaan.

    Jätkä 22.4.2018, 14:52

    Katsotko sinä ensiharvennuksen jatkuvaksi kasvatukseksi? Sillä periaatteella pitää ”Ryynimakkarakin katsoa kasvisruuaksi”.

    oksapuu 22.4.2018, 14:56

    Muistuu taas mieleen se e-puu kuvio mistä ”iso firma” tarjosi 2€ motti pystykaupalla, vetelin sitten ylimääräiset raivurilla kenttään 🙂

    Antti tai Uusi voi tietysti harjoittaa sitä JK:ta omissa metsissään niin paljon kuin huvittaa. Täällä vain on paljon niitä metsänomistajia jotka joutuu ihan omilla housuilla istumaan tuleen…

    Visakallo 22.4.2018, 16:48

    ”On aivan selvä, että jk tuottaa enempi tukkia kuin tasaikäinen, siitä on vahvaa näyttöä joten miksi nyt tällaista edes väitetään.”

    Kuka näitä perusteettomia hokemia tänne oikein tehtailee? Täällä on monella tarjota selkeät näytöt jaksollisen kasvatuksen koko kiertoajan tukkiprosenteista ja hakkuukertymistä, mutta emme saa tänne yhdenkään jk-metsän hakkuun tukkiprosenttia, eikä hakkuukertymää. On aivan turha tarjota vain yhden hakkuukerran tukkiprosenttia ja kertymää, jos jk-kasvatusta tehdään. Rahan takia, eikä minkään huvin vuoksi metsiä hakataan, jos niitä yleensäkään hakataan.

    Timppa 22.4.2018, 17:21

    Kannattaa muuten muistaa sekin, että jaksollisen metsän puita voi kasvattaa halutessaan tosi suuriksi.  Niiden kaataminen ei vahingoita mitään.  Toista on jatkuvan kasvatuksen metsissä.  Jos sinne kaataisi vaikkapa vain yhden kuution suuruisen puun ja vetäisi sen moton rullien läpi, niin eipä siinä jäisi paljoa kasvatettavaa.  Jossakin pohjoisessa Antinpojan metsissä, missä ”tukkipuut” saattavat olla luokkaa 200-300 litraa tilanne on tietysti toinen.  Sinne jatkuva kasvatus saattaisi sopiakin, kun metsä ei kasva kuitenkaan juuri mitään.

    Reima Ranta 22.4.2018, 17:46

    Kuitu- ja energiapuun osuus hakatusta puumäärästä suomessa on selvästi yli 50%.

    Tukkiprosentti tietysti vaihtelee suuresti olosuhteista riippuen. (puun pituus jne.) Visakallon olosuhteet eivät ole mikään keskimääräinen totuus, se  sinun tulee muistaa.

    Luontaisesti syntyneitä metsiä metsäpinta-alasta esim. omassa lähipiirissäni on  huomattavasti yli 50%, ehkä 75%.  Keinollisesti uudistettuja päätehakkuumetsiä ei vielä käytännössä ollenkaan.

    Joka puusta on jotakin rakentanut tietää, että istutusmänniköistä ei mitään laatutavaraa saa. Kun katson puustoa tuolla meren läheisyydessä, niin männyt ovat lähes kaikki surkean heikkolaatuisia. Kuuset huomattavasti parempilaatuisia.

    Keskustelu yleisellä tasolla on hyvin ongelmallista, olosuhteet ovat niin erilaisia, eikä vain Etelä- ja Pohjois-Suomen välillä.

    Puuki 22.4.2018, 17:48

    Kiertoajan kokonaiskasvu on jk-metsässä vastaavaa tasaikäistä jäljessä jo ilman nykyistä jalostusvaikutusta  n. 14- 15 %.  Sen selvitin yli 10 vuotta sitten kun asia oli viimeksi ”tapetilla”.

    Muutamien esimerkkitapausten avulla selvitin esim. tasaikäisen MT-kuusikon (E-Suomi) kasvatuksen ja vastaavien jk- kohteiden eroja korjuukuluissa. Samalla selvisi sen pienen otannan avulla tasaikäisestä kohteesta mm. hakkuukertymät ja tukkipuuosuudet 62 vuoden kiertoaikana. Ensiharvennus oli v. 36 , 2. harvennus v. 53 ja päätehakkuu v. 62.  Kok.tukkipuuosuus oli n. 60 %. (—>mustikkatyyppi ja lyhyehkö kiertoaika) . Keskimääräinen korjuukulu oli tuolloin vähän yli 4 € / kiinto kalliimpaa jatkuvan kasvatuksen kohteissa.   Jk-kohteiden hakkuukertymä oli n. 55 m³/ha/harvennuskerta.

    Tasaikäisen kuusikon konaispuumäärä oli 374 m³, josta tukkia n.224 m³.  Jk:n metsän k-kasvu : -14,3 % —> n.321 m³ , hakkuupoistuma 3 x55+65 m³/ha =230 m³/ha (pystyyn jää n. 91 m³/ha v. 62) . Jos jk:n tukkipuu% olisi vaikka 70, niin tukkia olisi tullut 161 m³.  Eli paremmalla tukki%:lla 70 sai tukkia yli 27 % vähemmän kuin n. 60%:n tukkikertymällä.

    Otos oli pieni mutta antoi osviittaa korjuukuluista ja tuotosta. NNA:n laskeminen on asia erikseen mutta tämä selvitti korjuukulujen eroja ja kasvutappion vaikutusta tukkipuuosuuksiin.

    uudehko metsänomistaja 22.4.2018, 19:46

    Kirjoitin 21.04 klo 15.45 viestin. jossa epäilin puunjalostusyhtiäiden harjoittavan tasaikäismetsänhoitoa syystä, että se tuottaa enemmän kuitua kuin jk-kasvatus. Visakallio kyseli lähdettä väitteelle. Vastasin kysymykseen 22.04 klo 7.39. vastauksessani oli ajatusvirhe, jota pyydän anteeksi. Olin kirjoittanut 80 prosentin kuitusaannosta, kun  olisi pitänyt kirjoittaa 80 prosentin tukkisaannosta.

    Onneksi Visakallio huomasi virheeni nopeasti ja kertoi tosiasiat oikeilla termeillä samana päivänä klo 7.55. Hänkin painotti, että tasaikäisen metsän tukkiosuus on 80% tienoilla joten kuituosuudeksi jää 20 %. Olen jostakin saanut tuon 20 %:n kuituosuuden olevan myös tavanomaista jk-metsissä. Visäkallio vahvisti uudemman kerran myös sen, että puusaanto tasaikäiskasvatuksessa on korkeampi kuin jk-metsässä. Eli vastaukseni tasaikäiskasvatuksen suurempaa kuitupuutuottoon perustuu toteamukseen, että 20 % tasaikäiskasvatuksen suuremmasta puusaannosta on isompi kuin 20 % jk-kasvatuksen pienemmästä puusaannosta.

    uudehko metsänomistaja 22.4.2018, 20:11

    Kiitos Timpalle tarkoista luvuista. Jos vielä osaisin käsitellä noita lukuja järkevästi, saattaisi Timpan viestistä löytyä paljonkin tietoa. Hienoa, että kerrankin on paperilla jotain konkreettista eikä vain musta tuntuu tietoja.

    Timppa tutki asiaa kymmenen vuotta sitten. Milloinkas jk-kasvatuksesta tuli laillista? Kauanko tuota jk-metsää oli hoidettu jk-menetelmällä? Eroaako tuon metsän kasvatuksessa käytetyt menetelmät paljonkin nykyisten jk-kasvatuksen menetelmistä.

    Timppa 22.4.2018, 20:43

    ”Kuitu- ja energiapuun osuus hakatusta puumäärästä suomessa on selvästi yli 50%.”

    Meillä 10 viime vuoden keskimääräinen havupuiden tukkiprosentti on 65, mutta koivulla vain 21.

    Ehkäpä tämä selvittää sen miksi kuituosuus on keskimäärin suuri.

Esillä 10 vastausta, 1,131 - 1,140 (kaikkiaan 2,034)
1 2 3 … 113 114 115 … 202 203 204