Kyllä jk-metsiin kasvaa enemmän lehtipuuta kuin jaksollisen kasvatuksen  metsiin.  Jossain tuolla edellä kertomani tieto yhden tilan metsistä on eräs esimerkki tästä ilmiöstä.

Sitten seuraa kysymys, että mitä ihmettä tällä lehtipuulla tehdään.   Suuri osa siitä on halpa-arvoista hieskoivua ja haapaa.  Juuri tämän päivän Hesarissa kirjoitettiin, että nykyhallituksen ajama kiivihiilen käyttökielto lisäisi puun polttoa rajusti Helsingissä.  Siis siirryttäisiin kasvattamaan stadilaisille polttopuuta?  Toki ennenkin on näin tapahtunut.  Onhan kaupunki lämmitetty aikanaan haloilla.  En kyllä oikein ymmärrä koko puuhan järkevyyttä.

Kyllä ainoa järkevä tapa hyödyntää Suomen metsiä on havupuiden kassvatus.  Ylivoimaisesti parhaaseen tulokseen päästään jaksollisella kasvatuksella.

Mihin ihmeeseen niitä jatkuvan kasvatuksen neuvojia yhdistyksissä yleensä tarvitaan?  Viisas neuvoja kertoo kummankin järjestelmän ominaisuudet objektiivisesti.  Jos sitten joku vielä senkin jälkeen haluaa käyttää jatkuvaa kasvatusta, niin tilatkoon konsultiksi Innoforin tai jonkun muun hommaan erikoistuneen yrityksen.  Neuvojien puuhastelu jatkuvan kasvatuksen metsissä on aikaa vievää ja sitten yhdistysten maine menee, kun tuleekin ikäviä yllätyksiä.  Sitten joudutaan selvittelemään asioita ja aikaa kuluu muiden järkevien töiden kustannuksella.  Jos minä olisin päättämässä jonkun yhdistyksen asioista, kiertäisin kaukaa kaikki jatkuvan kasvatuksen neuvontatehtävät.

Kyllähän lehtipuuta tulee olla kaikissa metsissä, ei jk mitenkään poikkeus ole. Voi kuitenkin olla että jk-metsässä sitä tietoisesti jätetään hieman enempi, ei kuitenkaan arvopuun kustannuksella. Joku väitti että jk-metsän äänieristys vastaa samaa kuin avohakkuu, sehän pitääkin paikkansa jos siihen kohtaan sattuu se pienaukko, muuten väite on puppua koska jk metsä on peitteisempi alikasvoksen osalta, miksi metsä pitäisi hakata harvaksi koska sitähän tullaan hakkaamaan uudestaan.                                              Miksi kesäkorjuu  tuntuu erityinen ongelma olevan jk.a, sama ongelma se on kaikissa harvennustyyppisissä hakkuissa, tämäkin on perusteeton väite  koska maasto olosuhteet sen määrittää. On aivan selvä että jk tuottaa enempi tukkia kuin tasaikäinen, siitä on vahvaa näyttöä joten miksi nyt tällaista edes väitetään .    Jk metsä on jonkinverran vahvempi tuulta vastaan kuin jaksollinen koska metsän rakenne ei ns.päästä tuulta sisään ja senkin tietää jokainen että tuulituhot tulevat pääosin avohakkuiden reunametsiin, miksi täällä väitetään toista. Olen kirjoitellut näkemyksiäni ja ajatuksiani, ei ole oikein että minua sen tähden kutsutaan huijariksi. Tule sinä UM joskus kattoon tänne pohjoisemmas näitä jk hakkuita.

Tämä jatkuvan kasvatuksen kesäkorjuun ongelma on se että kun puuta tarvitaan ympäri vuoden niin jk:ssa se puu on otettava harventamalla huonommistakin olosuhteista ja korjattava (kärsivä) pinta-ala on suurempi kuin avohakkuulla.Avohakkuilla saadaan haluttu puumäärä pienemmältä pinta-alalta ja huonommilla keleillä.

Tämän vuoksi jk-metsien pinta-ala osuus ei voi kasvaa kovin suureksi.

Markkinataloudessa on varmaa että kun tarjonta vähenee hinta nousee. Ja johtaa metsänomistajien kannalta parempaan taloudelliseen tulokseen on 100% varmaa ja pysyn alkuperäisessä kertomuksessansa.

Jatkuva kasvatus ei tuota mitään puutavaralajia enemmän kuin jaksollinen kasvatus. Väite, että se tuottaa tukkia enemmän, on sairaan mielikuvituksen tuote.

Jos tarkkoja ollaan, niin Jatkuva tuottaa vain tukkipuita, koska sieltä ei hakata muuta. Sitäkin se tuottaa järjettömän vähän.

Alaharvennuksen teko kuusikossa kesällä tuottaa huomattavasti vähemmän korjuuvaurioita kuin Harsinta, jossa revitään isoja runkoja pienten seasta rikkoen oksilla puiden runkoja ja juuristoa.

Jatkuvan harsinnan suosijat katsovat metsää laput silmillään.