Keskustelut Metsänhoito Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

  • Tämä aihe sisältää 2,034 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1,111 - 1,120 (kaikkiaan 2,034)
  • Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

    Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

  • Visakallo

    Valitettavasti UM on myös niin, ettei luonnonlait muutu metsässä millään tavalla, vaikka kaikki ”vanhat jäärät” kuopattaisiin.

    Tolopainen

    Miten Visakallo aikoo pienentää energian kulutusta ja päästöjä metsiensä hoidossa. Vai jatkaako ahneesti entiseen malliin.

    Puuki

    Harrastelijalle :

    ” Tukea se on verotukikin. Tiedän toki että se käytetty metsävähennys pitää tulouttaa jos metsätila myydään. Mutta se ei ole pääpointti vaan se, että metsän ostaminen ja pitäminen vaikkapa useamman sukupolven ajaksi on tehty suht. edulliseksi tilakokojen suurentamiseksi.”(Ed. sivulta)

    MaalaisSeppo

    Uudehko metsänomistaja esitti edellä, että jotkut metsäneuvojat voisivat erikoistua jk-kasvatukseen ja toimia esim koko mhy:n alueella eikä vain yhden neuvojan aleella. Samaa esitin tämän ketjun alkupuolella.

    Vaikeutena tässäkin mallissa on kysynnän vähyys suhteessa neuvojan koulutuspanoksiin. Pitäisi siis jk-neuvonnasta periä lisämaksu, että löisi leiville.

    Ehkä toimiva neuvontamalli olisi järjestää valtakunnallisia neuvontapäiviä, joissa olisi korkeatasoisia luentoja aiheesta sekä paneli, jolle metsänomistajat voisivat esittää kysymyksiä.

    Vaikeutena tässäkin olisi objektiivisen tiedon saanti. Nykyään jk-tieto ja sen jakelu on liikaa värittynyt jk-uskonnolla. Vaarana on, että lopputulemana on hedelmätön juupas-eipäs keskustelu. Voisihan sitä olla mukava käydä kuuntelemassa. Voisi voittaa huonon teatteriesityksen ja saisi kulut vähentää verotuksessa.

    Visakallo

    Tolopaiselle vastaan, että henkilökohtaisesti siirtyn nollapäästöiseen metsätalouteen, eli luovun niistä nuorempien hyväksi. He tekevät sitten omat ratkaisunsa joihin en puutu.

    puunhalaaja

    Gla, väitteeni siitä, että jk metsissä on enemmän lehtipuita, perustuu puhtaasti tässä keskustelussa esitettyihin argumentteihin, ei ole lähdettä antaa. On esitetty, että jk on yhtä kuin harsinta, ja että harsituissa metsissä oli paljon vähäarvoista lehtipuuta.

    Jk periaatteessa voisi kyllä olla keino lisätä lehtipuuta? Monella potentiaalisella asiakkaalla on valmius valita sellaisia toimia, jotka lisäävät luonnon monimuotoisuutta.

    Hirvieläinten tuhoisuudesta olen ihan samaa mieltä kanssasi.

    Tolopainen

    Visakallolta hyvä ratkaisu, itse teen samoin muutaman vuoden kuluessa. Kun saan metsät hoidetuksi omalta osalta ja puupääoman tuplattua omistusaikana.

    Puuki

    Kun harsimalla aikoinaan on hakattu arvokkaimmat havupuut pois, niin paikasta riippuen on jäänyt enimmäkseen sitten ne lehtipuut jäljelle. Voisi sopia  esim. puistometsiin ja jalopuuta kasvatettaessa.

    Jos jatkuvaa kasvatusta jatketaan pidemmän aikaa, niin kuusi se valtaa alueen kuivahkolla kankaalla ja sitä paremmilla kangasmaiden kasvupaikoilla. Karummilla mailla mänty. Pienaukkoihin syntyy lehtipuitakin , jotka pärjää kilpailussa kuuselle. Päätehakkuukuvioille niitä lehtipuita tulee yl. enemmän. Monimuotoisuutta voi lisätä jättämällä sekapuuksi lehtipuita ja sitä moni tekeekin.

    Rane2

    Puunhalaajan Jk:ta puolustavat argumentit perustuvat tässä keskusteluketjussa esitettyihin väitteisiin ?????

    Visakallo

    Jatkuvasta kasvatuksesta on olemassa tutkimustietoa sekä  käytännönläheistä kokemusta. Ongelmana tahtoo olla, että vain myönteinen tieto halutaan ottaa vastaan ja ongelmat sivuuttaa. Jaksollisessa kasvatuksessa näin ei ole, vaan ongelmista puhutaan avoimesti.  Mistä tämä ero johtuu?

Esillä 10 vastausta, 1,111 - 1,120 (kaikkiaan 2,034)