Puuki: ”  Jos metsätilan, vain 60 %. Puukin logiikan mukaan teollisuutta tuetaan selvästi enemmän. ”

Tuota mo:n hankintaa ei oikeastaan ”tueta” noin vaan jos myyt tilan, niin se 60% lisätään myyntivoittoon! Kysymys on oikeastaan lainasta. En ole yritystä myynyt, mutta jos myyntitapahtuma tulee, niin lisätään mahdolliseen tuottoon sitten tukien osuus?

Miksiköhän metsätilojen kanssa on tehty tuo metsävähennys-osio? Miksei se voisi olla poistoina kuten muidenkin vastaavien osalta?

Visakallo: ”Voin olla puunhalaajan kanssa aivan samaa mieltä. ”

Minäkin olen talouspuolen kommentista. Samaa mieltä olen myös siitä, että keskustelu on hiukan otsikosta sivussa. Se on kuitenkin helppo ongelma. Jokainen neuvoja antaa mielestään hyviä neuvoja ja koska talous on ongelmallisin puoli  jk:ssa, sitä ei yleensä neuvota harjoittamaan. Mutta jk:n harjoittajalle kyllä löytyy jk-neuvojakin, ellei muualta niin alan firmoista. Siksi neuvoja saavan ehkä tärkein asia onkin oppia kysymään perusteet saamillensa neuvoille. Joidenkin mielestä se voi olla rasittavaa kyseenalaistamista, mutta jos ei tuota kestä, on todennäköisesti neuvotkin hataralla pohjalla.

Sen sijaan väite, että jk:ssa tulisi enemmän lehtipuuta ja lahopuuta, ei ole mielestäni perusteltu. Ympäristöasioidenkin suhteen voi olla tilanne ihan mikä tahansa. Meillä pitäisikin olla yhteistä kiinnostusta ratkaista ympäristöpuolen asioita, eikä leiriytyä vastakkain. Meillä on yksi yhteinen ja suuri ympäristöongelma, jolla torpataan ympäristöasioista huolehtiminen kasvatusmenetelmästä riippumatta. Se on hirvieläinten määrä. Ja vaikka metsätalouden harjoittaja näkeekin omassa talousmetsien kuviomosaiikissa monimuotoisuutta, moni eliölaji kärsii elinympäristöjen pirstoutumisesta. Tätä vastaan yrittää taistella osaavat puuntuottajat pyrkiessään suurentamaan kuvioidensa kokoa. Silti suuria yhtenäisiä kuviokokoja pidetään ympäristön suhteen huonona asiana. Kertoo lähinnä ympäristöasioiden suhteen reaalimaailmasta etääntyvästä ajattelutavasta. Ja vaikka metsätaloudenharjoittajien sisäistä vastakkainasettelua halusin juuri äsken välttää, en oikein ymmärrä pienaukkojen roolia tässä suhteessa.

Jos tasaikäiskasvatuksessa kiertoaikainen kuitumäärä on 80%, on silloin jotain mennyt perustavalla tavalla vikaan. Maapohjassa on ollut vesitalous pielessä, ravinnehäiriö, väärä puulaji, hyönteis-, myyrä-, tai hirvituho, varhaisperkaus ja taimikonhoito ja ensiharvennus jätetty tekemättä, tai tehty liian myöhään. Silloin kun kaikki asiat ovat kunnossa, kiertoaikainen kuituosuus on 20%, ei 80 %. Kiertoaikainen kokonaispuumäärä / ha on sellaisessa metsässä, jossa asiat ovat kunnossa myös huomattavasti suurempi.

Mistä mää sen tiän. Jos muualla toimitaan energiaa tuhlaten,  se ei tee toimintatapaa täällä pohjoisessa yhtään hyväksytymmäksi. Kun fossiilisten polttoaineiden käyttöä on joka tapauksessa rajoitettava. Avaruusaluksessa ei voi määrättömästi jatkaa sen tuhoamista tai kyyti ns. kylmenee tai maapallon tapauksessa lämpenee.

Ketjun otsikko on:” Metsäneuvojista riippuu yleityykö jk” . Mielestäni ketjussa on tuotu esiin se, ettei metsöneuvojilla ole riittävästi ammattitaitoa eikä kokemusta ohjata jk-kasvatuata.  Ei taida olla muuten  ketjuun kirjoittavillakaan.

Ainakin tapaisilleni ”uudehkoille” mhy on osoittautunut metsäasioissa avuliaaksi tidon jakajaksi. Paikallisen mhy:n toiminta on jaettu toimintoihin ja alueisiin. Jokaisella alueella on ”vastuullinen” metsäneuvoja auttamassa jäseniä metsäongelmien ratkaisuissa tai metsään liittyvien aktiviteettien teossa. Lisäksi on erikoishenkilöstöä esimerkiksi ojitukseen, tien tekoon ja metsäkauppoihin liittyvissä asioissa. Yhteensä noita mhy:n jäseniä avustavia toimihenkilöita taitaa olla alun kolmattakymmentä.

Jos nuo aluevastaavat eivät hallitse jk-kasvatusta on luonnollista etteivät he kykene auttamaan jk-kasvatukseen liittyvissä ongelmissa. Vaikuttaa, että nykyisellään tilanne säilyy muuttumattomana hamaan ikuisuuteen. On ihan luonnollista että muutaman jk-metsänhoitoa harjoittavan takia ei kannat uhrata suuria summia henkilöstön avustamiseen. Ratkaisu olisi kuitenkin yksinkertainen. Mhy.n perustettaisiin oma ryhmä, yksi tai muutama henkilö, joka erikoistuisi jk-kasvatukseen. Nykyisten kulkumahdollisuuksien avulla matka ei olisi ongelma. Jk-kasvatukseen erikoistuneet avustajat saisivat kokemusta ja kouliintuisivat asiaan paljonkin nykyistä syvemmälle. Lisäksi eri mhy-iden tuollaisen ryhmän jäsenet voisivat keskustella keskenään ongelmistaan ja niiden ratkaisumalleista ja saisivat täten tukea toisiltaan. Ennen kaikke tieto jk-kasvatuksesta käytännön tasolla lisääntyisi.

Se, ettei moista toimintaa ole vielä olemassa vahvistaa epäilyksiä, että  asenteet jk-kasvatukseen eivät ole oikeat. Mhy ei toimi tasapuolisesti. Ilmeisesti jotkut vanhat jäärät mhy:n keskusjohdossa ja paikallisissa yhdistyksissä ovat niin vakavasti jk-kasvatusta vastaan, ettei moista asiaa voida kokeilla. Tilannehan näkyy myös tämän ketjun kommenteissa. Asiassa on myös tasa-arvopointti. Myös useimmat jk-kasvattajista ovat jk-kasvatuksen kannattajia ja maksavat jäsenmaksua mhy:lle. Olisi kohtuullista, että hekin saisivat jotain hyötyä maksuillaan.

Toivonkin ”silmäätekevien” ottavan ehdotukseen positiivisen asenteen ja nostavan asian käsittelyyn seuraavassa oman mhy.n päättävässä kokouksessa.