› Keskustelut › Metsänhoito › Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

  • Tämä aihe sisältää 2,034 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 2,034)
1 2 3 … 10 11 12 … 202 203 204

  • Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

    Lähetetty: 20.2.2018, 19:09

    Merkitty: 

    Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

    Tekijä
    mehtäukko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • mehtäukko 24.2.2018, 17:55

    Tuosta itsesuojeluvaistosta aiemmin mainitsinkin ja se on ”luonnollinen” syy.

    Heistä suuri osa on juuri ollut näitten aikoinaan tärveltyjen rääseikköjen kunnostuksissa.

    A.Jalkanen 24.2.2018, 18:34

    Jos taimikkoa ei synny, voidaan jk-metsikkö uudistaa normaalein menetelmin sitten 15 vuoden päästä. Neuvonnassa on tärkeää korostaa, mitkä riskit ovat ja että hommassa ei ole takuuta taimikosta. Tämä vastuunvapautus voitaisiin haluttaessa laittaa vaikka hakkuusopimukseen.

    On totta, että luonto ei poista yläharvennuksena niin nuoria havupuita kuin jk-hakkuissa tehdään, vaan vasta todella paljon vanhempia puita. Kun puuvanhus kuolee alueelta jonne ei ole iskenyt mikään metsätuho, syntyy pienialainen aukko johon uusia taimia alkaa syntyä. Puhutaan aukkodynamiikasta, engl. kielessä ”gap dynamics”. Voidaan ajatella, että erikokoiset aukot muodostavat jatkumon, joka alkaa yhden puun aukosta ja suurenee pienaukkojen ja harvennusten kautta avohakkuiksi.

    Jos aihe kiinnostaa, kannattaa kuunnella Studia Generalia torstaina 8.3.2018 klo 17.00-19.00. Huom! Paikka: Helsingin Yliopiston päärakennus, Pieni juhlasali (Fabianinkatu 33, 4. kerros). Puhumassa ’Suomalainen aarniometsä’ -kirjan kirjoittaja Timo Kuuluvainen. Näkyy myös verkossa.

    kuusessa ollaan 24.2.2018, 19:00

    Antinpojalle tiedoksi, että olen 80-luvun lopulta kokeillut erilaisissa kohteissa pienimuotoisesti JK-kasvatuksen aloitusta. Vain kohde, jossa uudistuksessa on käytetty istutustaimia uuteen alkuun, on tuloksena ollut kohtuullisen onnistunut uudistuminen. Luontaisesti ei ole toiminut, edes erilaisilla maanmuokkaustavoilla avitettuna. Ja itsellä ei ole edes pahimpia heinittymisalueita.

    Kuten aiemmin totesin, rauhalliseen uudistamiseen maisemallisista syistä toimiva menetelmä. Muutoin enemmänkin metsänomistamisen harrastamista, jota tietenkin voi kuka vaan vapaasti metsälakien rajoissa toteuttaa omilla mailla. Mutta ei todellakaan mikään valtamenetelmä, ei vaan sovellu suomalaisessa puulajistossa ja maastoissa.

    Ja lisäyksenä vielä, että tilusten kuusikot syntyneet suurelta osin torpparijaon määrämittahakkuiden jäljiltä. Eli juuri JK-tyylisesti. Nyt sitten yritetään vähitellen uudistaa alueita, joissa on alismetsistä syntyneitä, heikkokasvuisia puita.

    Korpituvan Taneli 24.2.2018, 19:08

    Niin tuossa se nyt nähdään JK:sta pitävät esitelmiä jotkut aarniometsä unelmoijat, ei metsätalouteen perehtyneet ihmiset. Eli polku JK:n kautta suojeluun on mielessä.

    Minä sain aikanaan opastuksen isäukolta jk hommaan. Metsänhoitaja Tauno Hautamäki antoi maamieskoulussa vähän toisenlaista opetusta ja sitä minä lähdin toteuttamaan. Vaikka isä ei valitettavasti kovin vanhaksi saanut elääkkään, niin hänkin kyllä jo näki muutoksen vaikutuksen ja myönsi uudet opit oikeiksi. Hän näki miten istutetut taimet lähtivät kasvuun aivan toisella tavalla kuin ensin toisten alla kituneet puut. Hommaa meidän tapauksessa täydensi se että jk oli tuonut kuusen pääpuulajiksi sellaiselle maalle, joka sopii paremmin männylle.

    Jk sopii sellaisiin metsiin, joiden tärkein tavoite on muu kuin puun tuotto. Mökkien ympäristöt  yms paikat. Oma lukunsa ovat sitten hyvin karut kuviot, joissa puu kasvaa kituen hoiti miten hoiti.

    Tyypillinen jk kohde voisi olla joku Keski-Suomen järven ranta-alue, josta on takoitus myydä mökkitontteja. Tie ensin johonkin mökkitonttien ja oman jäävän metsätilan rajoille ja sitten vähintään 100 m leveä suikale JK:ta omalle puolen. JK tuottaa sitten puuta minkä tuottaa, mutta pääasia onkin myytyjen mökkitonttien maisema.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    mehtäukko 24.2.2018, 19:10

    Niin että viidentoista vuoden päästä, jos..

    Siinäpä sitä on ekxeli- nikkarointia.Ei minun taloustaju salli moista maan mahona odottelua.

    Istuttamalla ja muutoinkin hoitamalla enää neljännes aikaa lisää ja päästään eh:lle.

    kuusessa ollaan 24.2.2018, 19:24

    Ja sellainen huomio vielä, että näillä omilla ”keinollisilla JK-kuvioilla” on nyt edessä tilanne, että päällä olevaa puustoa on hakattava pois pienemmän kokoisena kuin mitä saisivat kasvaa jaksollisessa. Esim. sorvipöllikokoinen kuusi vaatii niin hirveän tilan kaatuessaan, että niitä ei voi montaa hehtaarilta kaataa, ilman että alueen mahdollisista taimista tuhoutuu suurin osa. Nyt kuvioilta pitäisi napsia pois kahden tukin mäntyjä, koska alhaalta nousseiden istutustaimien latvat alkavat kärsiä. Sekin vähentää tukkiprosenttia.

    oksapuu 24.2.2018, 19:31

    Tuo torppariajan määrämitta-hakkuu on hyvä verrokki…

    Itse olen hakkuuttanut noita harsinta-hakattuja metsiä aukoksi. Nyt, istutuksen ja parin raivuun jälkeen erinomaisia ensiharvennettavia metsiä.

     

    Korpituvan Taneli 24.2.2018, 20:21

    En oikein ymmärrä miten tuo määrämittahakkuu ja torppari järjestelmä liittyvät toisiinsa? Tietysti siinä mielessä, että molemmat ovat menneen talven lumia.

    Minun kotikylälläni on tuollainen määrämittahakkuu käynyt useammankin tilan läpi juuri ennen ensimmäistä maailmansotaa. Tilat olivat itsenäisiä, mutta sen verran pieniä ettei niillä ollut torppia.

    Siitä sitten eteenpäin on jk:ta harjoitettu, kunnes 40-luvun lopulla tuli uudet tuulet. Osa ei oikein koskaan ole luopunut jk:sta. Aukkoja ei ole tehty vaan on aina vain harvenneltu ja kirottu mettäherroja kun ovat kehottaneet aukkohakkuuseen.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    kuusessa ollaan 24.2.2018, 21:25

    Oma tilus on irroitettu 1926 kruununtorpparijaossa valtion metsistä, ja silloin tiluksille on tehty määrämittahakkuut (erotuskartta on pirtin seinällä).

    Niiden hakkuiden jäljiltä jääneet järeämmät puut on käytetty rakennuspuuksi taloihin ja muihin rakennelmiin. Nyt ovat sitten jäljelle jääneet taimet kasvaneet varttuneiksi metsiksi. Kituen…aivan kuten harsintametsien puustot. Ja pääsääntöisesti kituminen johtuu kuusen valtaan pääsystä, männyn osuus vähäinen. Vaikka maalajit olisivat enemmän männylle sopivia. Tämäkin kertoo siitä ongelmasta jk osalta, että pioneeripuulajina toiminut kuusi on vallannut tilan taimivaiheessa. Kuten käy myös luontaisessa uudistuksessa jk tyylillä. Valitettavasti.

    A.Jalkanen 24.2.2018, 21:35

    Kuusi uudistuu tyypillisesti sekä koivun että männyn alle, mutta ei silti ole varsinaisesti pioneeripuulaji, vaan niitä ovat aukkoihin tulevat valopuut mänty, koivu ja muut lehtipuut. Jos ”mäntymaalle” jk-metsään tunkee liikaa kuusta, se on poistettava taimikonhoidossa.

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 2,034)
1 2 3 … 10 11 12 … 202 203 204