Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

Tämä aihe sisältää 2,034 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten Gla toimesta.

Esillä 10 vastausta, 1,071 - 1,080 (kaikkiaan 2,034)

1 2 3 … 107 108 109 … 202 203 204

Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

Lähetetty: 20.2.2018, 19:09
Merkitty: jk-metsä metsäalan koulutus

Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

Tekijä
mehtäukko

Teema Metsänhoito

Visakallo 21.4.2018, 10:43

Mitenkäs minä Tolopainen olen kuitenkin nimenomaan sillä metsällä kaikkein eniten vaurastunut, vaikka olen ne kaikki joutunut ostamaan, kun en munaparilla, enkä perimällä ole onnistunut hankkimaan aariakaan.

Tolopainen 21.4.2018, 10:46

Jaksollisen kasvatuksen tuotto sijoitetulle pääomalle on nolla tai miinusmerkkinen. Juuri kukaan ei sijoittaisi rahojaan pääomarkkinoilla noin huonosti tuottavaan kohteeseen. Kuinka monesta rautalangasta pitää taivuttaa malli.

Tolopainen 21.4.2018, 10:48

Onpa Visakallon työhommat olleet aika heikkoja jos niihin on mennyt enempi rahaa kuin on tullut.

Puuki 21.4.2018, 11:06

Jaksollisessa kasvatuksessakin pääoman tuotto% voi olla, ja hyvin usein onkin, positiivinen ja jopa parempi kuin jk:n vastaava. Riippuu mistä roikkuu. Sen varmaan tietää Tolopainenkin.

Metsän ostaminen on ollut edullista valtion tuen avustamana. Onhan se hyvä että puuta on tuotettu teollisuuden rattaisiin, siitä hyötyy myös valtio lisääntyvinä verotuloina. Puun ylituotanto on tosin laskenut myös sen myyntihintaa suhteettoman paljon.

Tolopainen 21.4.2018, 11:16

Saattaa olla, toinen mahdollisuus on että Visakallo muistaa väärin. Pelkällä keskimääräisen metsätilan tuotolla Suomessa ei elä yksikään perhe.

MaalaisSeppo 21.4.2018, 11:50

Mitenkä valtio tukee metsämaan ostoa?

suorittava porras 21.4.2018, 11:58

On se kumma , kun täällä hehkutetaan prosenteilla , jotka menettävät merkityksensä , kun puun hinta on olosuhteista johtuen huono tai tietyntyyppinen leimikko ei käy kaupaksi lainkaan.

Teollisuutta moititaan kitsastelusta kantohintojen kohdalla . Teollisuudessa kuitenkin kulujen kurissa pitämisen ohella panostetaan myös toimintojen ja laitteiden kehittämiseen toisin , kun esim. jk-mentelmän kohdalla tapahtuu. Siinä syödään käytännössä vain pääomaa ja pidetään tuotantokoneisto huonossa kunnossa .

Teollisuuden on markkinoilla menestyäkseen tehtävä uusia investointeja ja kehitettävä tuotteistaan haluttuja ja asiakkkaiden toiveiden mukaisia . Joidenkin metsänomistajien kohdalla tämä asia on jäänyt täysin vaille huomiota . Investointeja ei haluta tehdä ja tuotteen haluttavuus on vain tuottajan omaan päähän muodostuneen illuusion tulosta.

Harrastavatko esim. metsäyhtiöt maillaan jatkuvaa kasvatusta ? Eivät , sillä puuta on tuotettava kustannustehokkaasti ja raaka-aine on saatava myös talteen kohtuullisin kustannuksin ja juuri sillä hetkellä , kun sitä tarvitaan.

huski 21.4.2018, 12:16

Metsäyhtiön tulos kvarttaali on 4kk:tta ja osakeyhtiölle on tultava TULOSTA.

Metsänomistajalla 70 – 120 vuotta.

Metsäyhtiöiden metsissä toimitaan totaalisen markkina realismin mukaan.

Yksittäinen metsänomistaja voinee toimia hieman muillakin perusteilla ja henkisillä tuntemuksillaan.

Puuki 21.4.2018, 12:24

Valtio tukee metsämaan ostoa verotuksella. (Kun ei puhuta muista myös valtiolle edullisista (kemera) tuista .) Metsävähennys on 60 % puunmyyntitulosta. Jos ostaa esim. 100 ha tilan keskimääräisellä 140m³/ha puustolla hintaan 35 €/k-m³ ja myy sieltä heti tai vähän myöhemmin puuta vaikkapa 160 000 €:lla , niin metsävähennyksen veroetu voi olla n. 26 000 € . Sillä summalla voi esim. ostaa alkuperäisen kaltaista metsää lisää yli 5 ha.

Suorittavalle : Yksityisen mo.n tavoitteet puun kasvatuksessa voi ja saa olla melko erilaiset kuin pääasiassa vain kuitupuuta käyttävän metsäyhtiön.

pihkatappi 21.4.2018, 12:34

Kyllä metsäyhtiötkin kasvattavat kuitenkin alikasvoksesta tilaisuuden tullen kuitua, joka taitaakin olla niille lähes yhtä arvokasta kuin tukki. Metsäfirman metsänkäsittely on optimoitu erilailla, kuin monen metsäsijoittajan. Metsäfirma tarvitsee ensisijaisesti kuitupuuta omille sellutehtaille, tukkia toki tarvitaan ja se on himpun arvokkaampaakin heille, mutta ei niin kuin metsänomistajalle, jolla tukki on kolme kertaa arvokkaampaa kuin kuitu ja tämä muuttaa ainakin harvennusten optimaalisia ajankohtia. Eli kun metsäfirma saa ensiharvennuksesta 100 mottia, on firma toiminut omin tarpeidensa johdosta optimaalisesti, kun metsänomistajalle tuollainen ”myöhäinen” ensiharvennus on tavallaan tappiollinen koska tukkipuunosuutta teurastetaan paljon kuiduksi.