› Keskustelut › Metsänhoito › Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

  • Tämä aihe sisältää 2,034 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1,031 - 1,040 (kaikkiaan 2,034)
1 2 3 … 103 104 105 … 202 203 204

  • Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

    Lähetetty: 20.2.2018, 19:09

    Merkitty: 

    Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

    Tekijä
    mehtäukko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • uudehko metsänomistaja 20.4.2018, 09:54

    Gla kyselee, miksi huonosti hoidettu leimikko on vaikeammin myytävissä kuin huonosti hoidettu.

    Myyntsopimus edellyttää aina sekä myyjän että ostajan hyväksyntää.. Vaikeammin myytävissä tarkoittaa sitä, että ostajalla ja myyjällä on normaalia suuremmat erimielisyydet hinnasta, eli hintaan vaikuttavista tekijöistä.

    Ymmärrän hyvin, että huonosti hoidetussa leimikossa epävarmuuksia tuottavia seikkoja ja yllätysmahdollisuuksia saattaa olla enemmän kuin hyvin hoidetussa standardimetsässä. Ostajalla ja myyjällä on erilaiset käsitykset näistä korjuuseen johtuvista kululisistä. Useimmiten ammatikseen ostavalla osapuolella on laajempi kokemus ja oikeampi käsitys noista epävarmuuksista kuin satunnaisisti kaupaa tekevällä myyjillä, joka useimmiten ei koskaan ole ollut korjuusta vastuussa.

    Väitän kuitenkin, että liki aina on mahdollista löytää hinta, jolla ostaja tekee kaupan. Se tyydyttääkö hinta myyjää on sitten toinen asia.

    A.Jalkanen 20.4.2018, 09:57

    Jos jk-menetelmällä saadaan puuta markkinoille sellaisiltakin, jotka eivät myy avohakkuita, se parantaa puumarkkinoiden toimivuutta.

    Timppa 20.4.2018, 10:09

    Jovainille toteaisin, että ne hoitamattomat tai huonosti tuottavat metsät kuuluvat erityisesti jk-metsiin.  Esimerkkinä meidän tilanne.  Vuonna 1933 metsissä oli puuta n. 50 m3/ha.  Siitä n. 8 %  lehtipuuta.  Metsät olivat harsittu siis totaalisesti.  Vuonna 1967 metsissä oli puuta 85 m3/ha.  Siitä 35 % lehtipuuta.   Harsitut metsät alkoivat siis silloin 1933 kasvaa lehtipuuta, mikä on sellaisille metsille tyypillistä.   Tila jaettiin 1968 ja  uudistushakkuut kohdistettiin sen jälkeen ensiksi lehtipuuvaltaisiin metsiin.  Nyt puuta on 144 m3/ha.  Siitä lehtipuuta 11 %.

    Kannattaa myös tarkastella tilannetta herkkyysanalyysin kannalta.  Varmoja voinemme olla vain siitä, ettei kukaan voi ennustaa mitä tapahtuu esimerkiksi sen 80 vuoden aikana, joka on meidän metsäsuunnitelman mukainen kiertoaika.  Jos puun reaalihinta nousee, niin luonnollisestikin potin korjaa jaksollisen metsän kasvattaja, jolla on myytävänä paljon hyvähintaista puuta.

    Jos sitten reaalihinta laskee, niin korjuukustannukset syövät entistä suuremman osan muutenkin vähän kasvavan ja muutenkin halvan jatkuvan kasvatuksen puun hinnasta, mitä ahdinkoa lisää vielä se, että metsätalouteen kuuluu myös kiinteitä kuluja, jotka nekin on katettava näillä pienemmillä myyntituloilla.  Tällöin jaksollisen kasvatuksen nettotuotto hehtaarilta saattaa olla jopa moninkertainen jatkuvan kasvatukseen surkeaan tuottoon verrattuna.

    Jos sitten tapahtuisi sellainen ihme, että hintataso säilyisi vakaana, niin silloinkin jaksollisen kasvatuksen harjoittaja on paremmassa asemassa.  Uudistuskustannuksethan katetaan paremmilla myyntituloilla.  Tuossa edellähän tämän hintaeron suuruusluokka kerrottiin.  Koska jaksollinen kasvaa patemmin, niin vuodesta toiseen ero sen eduksi kasvaa.  Jos halutaan lisätuottoa lannoittamalla, sekin on jaksollisessa mahdollista ja kannattavaa.

    Taas vielä kerran Jovainille.  Meikäläisen elämänkokemus kertoo, ettei ammattilaisten, siis tässä tapauksessa metsäyhtiöiden, kanssa ole järkevää kilpailla.  Puun kasvatus on toista.  Siinä panemme puut kilpailemaan keskenään ja korjaamme potin.

     

     

    Timppa 20.4.2018, 10:31

    Et Uudehko metsänomistaja ole vielä perustellut sitä, miksi jatkuvaa kasvatusta kannattaa harjoittaa.  Voisitko kertoa.

    Ei kaikki puu mene kaupaksi mihinkään hintaan.  Jos puun ostaja näkee, ettei voi täyttää myyjän toiveita niin et saa silloin ostotarjousta.  Esimerkkinä meillä päin on vähän hankala perhe, etenkin vaimo.  Huonot metsät heillä kyllä onkin, muuta eräs kuusikko olisi pitänyt harventaa,  Myyjä esitti hyvin tuntemalleni ostajalle, että hakkuun jälkeen puut pitää olla kuviolla  tasaisesti ja samalla etäisyydellä toisistaan.   Eipä siitä tarjousta tullut ja se kuusikko on edfelleen harventamatta.  Samantyyppisiä vaikeuksia saattaa tulla jatkuvaa kasvatusta tavoittelevien kanssa.  Tunnen puunostajien ajattelutavan aika hyvin.  Aina on kiire, eikä taatusti ole motivaatiota lähteä sopimussuhteeseen jonkun pienen leimikon myyjän kanssa, jolla on jostain kirjoista luetut ohjeet, jotka eivät ollenkaan täsmää sinne metsään.  Et kyllä saa yhtään tarjousta, kun ostaja näkee, että hakkuun jälkeen myyjä on tyytymätön ja joudut selvittelemään turhanpäiväisiä asioita silloin.

    Annelille sanoisin, että varmasti jonkin verran tulee puuta jatkuvan kasvatuksen ansiosta markkinoille.  Neuvojien pitää kuitenkin aina objektiivisesti kertoa myös mahdolliset jälkiseuraukset.  Esimerkkinä se Kouvolan Hannelen metsä, joka saattaa olla nurin jo tavallisen myrskyn jälkeen.

    Gla 20.4.2018, 10:44

    Uudehko metsänomistaja seikkaperäisesti kertoi, miksi huonot leimikot ei mene kaupaksi ja silti kyselee, miksi ne ei mene kaupaksi. En ymmärrä.

    Jos hinta ei myyjää tyydytä, kauppoja ei tule. Yksinkertaista.

    Joskus ei hintaa edes anneta, kun ostaja ei koe leimikossa olevan mahdollisuutta kannattavaan työhön.

    Miksi tämä pitää kääntää ylösalaisin ja kuvitella jotain muuta? Eikö olisi viisaampaa hyväksyä se, että hoidettu metsä kiinnostaa ostajia ja sellaisessa on edellytykset metsätalouden harjoittamiseen? Vaihtoehto tälle on keskittyä tienvarsikauppaan, jossa itse kaataa puut ja ajattaa ne tien varteen. Veikkaan kyllä, että kun siinä kaadettavia puita pohtii ja etenkin jätettäviä, mieli saattaa muuttua hoitomyönteisemmäksi varsin nopeasti.

     

    Reima Ranta 20.4.2018, 11:45

    Minäkin olen tehnyt muutaman puukaupan ja aina ostaja on  löytynyt. Kemijärvellekin puuhataan Visakallo jopa sellutehdasta, joten heillä on ilmeisesti sinua parempi usko tulevaisuuteen. Ilmeisesti otit kokemuksesta kantaa Lapin metsätalouteenkin, kun sitä sinulta kysyttiin. Minä olen ollut enemmän jäärä suomalainen ja vastannut vaikka ei ole kysytty. Lämpösumma ei läheskään kaikkea ratkaise.

    Ei kai tukin korjuutaksan ero ole 10 e/m3 harvennuksen ja päätehakuun välillä.  Eikö näin suurta eroa selitä muut tekijät.

    Kun luen teiltä noita kuusen kasvatuksen ongelmia ja uhkia, joita näyttää on olevan vaikka minkälaisia, olen oikein tyytyväinen, että hoidan laiskan miehen mäntymetsiä. Uudistaminen on helppoa ja halpaa. Siemenpuuhakuusta saa päätehakuun hinnan ja pienimmät puut voi sopivissa paikoissa siemenpuina kasvattaa tukiksi. Mänty lähtee nopeasti siemenestä ja istutuksella vain pilaisi tyvitukin laadun ja kalliilla uudistamisella taloudellisen kannattavuuden. Sydänpuu isoja kuivia oksia täynnä. Gla autoileekin 10 kertaisesti/ha (vaikka palstojeni äärietäisyys lähentelee tuhatta kilometriä). heinää, myrkyttää ja mitä milloinkin.

    Jovain 20.4.2018, 12:28

    Ei tässä ole mitään uutta Timppa. Puolustat monopolia ja elinkeinojen sääntelyä. Et ole valmis avaamaan korjuuta kilpailulle ja pidät metsänomistajat mieluummin korjuun ulkopuolella. Ja kilpailun ymmärrät puukaupasta käytävänä kilpailuna, jopa metsänomistajien toimialana, jolla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä korjuusta käytävän kilpailun kanssa.

    Timppa 20.4.2018, 12:45

    En minä ole kuusen kasvatuksessa havainnut ongelmia tai uhkia.  Jos joku on riskitöntä, niin kuusen kasvatus.

    Männyn kasvatuksessa riittää ainakin meillä päin monenlaista huomioon otettavaa.  Siemenpuu-uusdistamisista luovuttiin heikon taimettumisen vuoksi.  Nyt kylvetään.   Joskus siihen taimikkoon kasvaa heinä.  Istutus auttaisi silloin.  Joskus kasvaa pusikko.  Meillä on erittäin hieno kylvetty mäntytaimikko, mutta se vaatii kolme perkausta.

    Kerran eräällä mäellä toispuolisen räntäsateen seurauksena istutustaimet kaatuivat eikä luonnontaimiakaan syntynyt tarpeeksi.  Piti ottaa kuokat käyttöön ja raaputtaa maata esiin ja kylvää siemen.  Nyt tilanne on erittäin hyvä.  Kerran tuli joku talvihome niin kylvö- kuin luonnon tai istutustaimiin.   Kaikki kärsivät ja osa kuoli.  Kerran myyrät soivat latvasilmuja.  Hirvi on loppujen lopuksi aika pieni riesa.

    Sitkeästi kuitenkin kasvatetaan mäntyjä kaikilla niille sopivilla maapohjilla.  Tuotakin Reiman suosittelemaa tapaa kasvattaa kuitukokoiset siemenpuut tukeiksi on testattu.  Ei tainnut olla ”sopiva paikka”, koska iso osa niistä kaatui.

    Suomi on iso maa ja jokaisen metsänomistajan on löydettävä omille mailleen parhaiten sopivat kasvatustavat.  Joskus ne ovat halpoja joskus kalliimpia.  Ei sellaisilla tavoilla, jotka varmistavat uudistumisen saa kuitenkaan metsätaloutta tappiolle.

    A.Jalkanen 20.4.2018, 12:52

    Usko viimein Jovain: pääosa metsänomistajista haluaa käydä pystykauppaa.

    Gla 20.4.2018, 13:37

    RR: ”Gla autoileekin 10 kertaisesti/ha (vaikka palstojeni äärietäisyys lähentelee tuhatta kilometriä). heinää, myrkyttää ja mitä milloinkin.”

    Esimerkiksi tienvarsikauppaa. Parin hehtaarin leimikostakin tulee kohtalainen määrä työpäiviä. Siinä kilometrejä kertyy, vaikkei palstojen välinen matka olisikaan 1000 kilsaa. Palkkametsuri on töissä ollut viimeksi muistaakseni kolmisen vuotta sitten.

    Jollen heinäisi, myrkyttäisi ja karkottaisi, ei noilla kuvioilla kasvaisi kuin vattua ja pensaita. Se nyt ei ainakaan kannattavuutta parantaisi täällä useiden kymmenien kpl/1000 ha sorkkaeläinlauman keskellä. Vielä vähemmän, jos yrittäisin luontaista uudistamista. Kantojen nostokaan ei sellaista määrää vesakkoa ole heinikkoon tuonut, että niistä saisi aikanaan valittua kasvatuskelpoiset yksilöt. Toisaalta kun heinäyksestä on päässyt, kuuset ja männyt kyllä kasvaa sellaista tahtia, ettei raivurilla tahdo perässä pysyä. Vertailukohtana on esim. 04 omt-kuusikon yhdeltä sivulta 03 mt-männikköön rajautuva  n. 1000 m2 Tapaninmyrskyn tekemä reikä, jolle en ole tehnyt mitään. Ei ole taimia luonto sinne tuonut, eikä heinästä ole toistaiseksi ollut kysyntää.

Esillä 10 vastausta, 1,031 - 1,040 (kaikkiaan 2,034)
1 2 3 … 103 104 105 … 202 203 204