› Keskustelut › Metsänhoito › Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

  • Tämä aihe sisältää 2,034 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1,011 - 1,020 (kaikkiaan 2,034)
1 2 3 … 101 102 103 … 202 203 204

  • Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

    Lähetetty: 20.2.2018, 19:09

    Merkitty: 

    Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

    Tekijä
    mehtäukko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 19.4.2018, 07:01

    Lakiraja on n. 9-10 m²/ha kasvatushakkuissa j-kasvatusta jos meinaa tehdä. Siemenpuu- asento (mä) onkin sitten uudistushakkuuta eikä siinä siten ole lakirajaa jääville simenpuille.

    Jos on pelkkä kuusikko kyseessä ,niin helposti menee nurin puut jk-asennossa  (ilman ennakkoväljennystä). Mutta voihan sitä kokeilla ja tuulenkaatojen keräilyn jälkeen sitten vaikka istuttaa alue.

    Muokatun maan tyvilenkous koskee osaa niistä avojuuritaimi-istutuksista joita on tehty joskus 60-70-luvulla voimakkaasti  muokatuille alueille. Sama voi joskus käydä jos mättäät tehdään liian korkeiksi jolloin puun juuret ei pääse kunnolla perusmaahan. Virhe muokkauksessa.

    J-kasvatuksen ongelmia voi olla  puun laadun kannalta esim. lylyn yleisyys , joka johtuu taimien epätasaisesta tila-asennosta, kasvupaikkojen ”ahtaudesta” .

     

    Gla 19.4.2018, 07:38

    Puuki: ”Sama voi joskus käydä jos mättäät tehdään liian korkeiksi jolloin puun juuret ei pääse kunnolla perusmaahan.”

    Edelleen uskon puiden kasvattavan sellaisen juuriston, jolla puu pysyy pystyssä. Juuret ei rajoitu mättään alueelle.

    Seuraan yhden vanhan lahon ja edelleen lahoavan kannon päälle kasvavan kuusen kehitystä. Kanto on tavallista korkeampi. Pari vuotta sitten laitoin kuvan siitä tännekin. Tällä hetkellä taimi on muistaakseni hiukan yli metrin korkuinen, eikä kasvu näytä hiipuvan tai puu kallistuvan eli juuret täytyy olla tukevasti perusmaassa.

    Kannosta kasvaa

    Edellisellä sivulla oleva maininta melusta on sikäki asukkaiden kannalta aiheeton huoli, että metsä vaimentaa melua heikosti. Jos se harvennetaan jk-mallin mukaiseksi, tulos on melun osalta käytännössä sama kuin aukossa.

     

     

    Jovain 19.4.2018, 07:51

    Lenkousongelma johtui paljasjuuritaimien kourukuokkaistutuksesta. Taimet istutettiin vinoon. Männyn taimi ei oikaise itseään, vaan hakee suoruuttaan mutkien kautta. Sama koivulla. Kuusella ei sitä ongelmaa ole, kuusi oikaisee itsensä ja tekee uusia juuria rungosta, jos esim. istutetaan liian syvälle.

    Nuo mättäät, on suhteellisen uusi menetelmä ja kokemuksia pitkältä ajalta ei ole. Eroosio huuhtoo mättään alta, ainakin niissä liian korkeissa ja huonosti tiivistetyissä kohteissa. Riskinsä on olemassa, miten lie tutkimus, onko seurannut tilannetta.

    Puuki 19.4.2018, 08:20

     

    ”Edelleen uskon puiden kasvattavan sellaisen juuriston, jolla puu pysyy pystyssä. Juuret ei rajoitu mättään alueelle.

    Seuraan yhden vanhan lahon ja edelleen lahoavan kannon päälle kasvavan kuusen kehitystä ”

    Puut pysyy pystyssä mutta koivulla ja männyllä saattaa tulla tyvilenkoja ko. syystä. Minä olen seurannut yhden puun sijaan usean hehtaarin alojen kehitystä eri paikoissa eri puulajeilla.

    uudehko metsänomistaja 19.4.2018, 08:22

    Minulla näyttää olevan vaikeuksia ymmärtää Visakallion ja Gla:n aivoituksia.

    Kumpikin näyttää olevan sitä mieltä, että ostajat ostavat vain hyvin hoidetun metsän puita. Kyse ei ole puun laatueroista. He vakuuttavat taas kerran sitä, ettei ”huonosti” hoidetusta maksettava matalampi puun hinta riitä ostajalle, vaan hinnasta huolimatta ainoastaan hyvin hoidetusta tasaikäiskasvatetusta puusta on tulevaisuudessa ostokysyntää.

    Itse olen sitä mieltä, että puukaupassa ainakin ostaja toimii aina bisnesmielessä. Puun ostajat eivät osta puuta sen mukaan miten puu on kasvatettu, vaan sen mukaan minkä verran tuolla puulla on positiivistä vaikutusta ostajan taloudelliseen tulokseen.

    Käytännössä vaikeasti korjattavan puun hinta laskee niin paljon helposti korjattavan puun hintaa enemmän, että ostajalle on taloudellisesti yhdentekevää, kumpaa puuta ostetaan. Jos joku ostaja asettaa kasvatusmenetelmän puukaupan taloudellista tulosta tärkeämmäksi, seuraa pian ongelmia. Ostajan myymän tuotteen myyntihinta ei  kuitenkaan voi olla kilpailijoiden saamaa hintaa korkeampi, vaan tuo ostaja menettää osan omasta tuloksestaan. Kun riittävän kauan jatkaa moista toimintaa seuraa tappiollinen tulos ja ehkäpä jopa konkurssi.

    Jätkä 19.4.2018, 09:00

    On vääriäkin käsityksiä taimien kyvystä oikaista itsensä. Kun avojuuritaimia oli koneella koulittu, ne olivat yhden kasvukauden jälkeen muodostaneet koulimis- uran takia litteän juuriston, tyveen tuli jyrkkä mutka, koska puulajista riippumatta taimi nousi ehdottman varmasti pystyyn.

    Kun tällaisia taimia istutettiin kourukuokan avulla, niin monet yrittivät istuttaa ne latva kohti taivasta. Tällöin kaikki juuret joutuivat toiselle puolelle kuoppaa. Toinen puoli jäi ilman juuria. Puu tietenkin ponnisti ylöspäin, mutta juuristo ei toispuoleisuutensa takia pystynyt puuta pitämään suorassa, vaan se kallistui siihen suuntaan, jossa ei juuria ollut oikeasti lainkaan.

    Nuo mutkatyviset taimet olisi pitänyt istuttaa juuret alaspäin. me teimme niin ja kaikki männyntaimet nousivat pystyyn – ja pysyivät pystyssa.

    Myös nykyisin käytettävät paakkutaimet nousevat suoraan asentoon. Siksi taimen ei tarvitse alkaa täysin pystysuorassa asennossa, tärkeintä on sen paakun ja juuriston olotila siellä maassa.

    Jovain 19.4.2018, 09:18

    Visakallo: Jaksolliseen puun kasvattamiseen ja avohakkuisiin ei siirrytty puun tuotannollisista syistä, vaan teollisuuden vaatimuksesta puuhuollon järjestämisen, eli logistiikan järjestämisen kautta. Järjestää puuhuolto haluamallaan tavalla.

    Tähän vaikuttaa tietenkin metsänomistajien yhteistoiminta, mutta myös osuus puuhuollosta. Metsänomistajien ongelma ei olekaan puun tuottaminen, vaan se, millä osuudella metsänomistajat voivat olla mukana puun toimittajina. Uskoisin sillä olevan merkittävän vaikutuksen myös metsänhoitotapoihin.

     

    Timppa 19.4.2018, 09:39

    Minä en kyllä ymmärrä ”uudehkon metsänoistajan” ideoita.  Tunnut siis myöntävän, että jatkuvan kasvatuksen puista saadaan huonompaa hintaa.  Tiedetään myös, että jatkuvan kasvuksen metsissä  kasvu on pienempi, mistä on negatiivinen vaikutus kansantaloudelle.  Ja vielä se, kuten tuolla aiemminkin kirjoitin, että ilmastopoliittisesti on järkevämpää tuottaa metsäteollisuuden tuotteita Suomessa kuin esimerkiksi Kanadassa tai Venäjällä.

    Kaikesta tästä huolimatta penäät yhä uudelleen ja uudelleen perustelemaan näitä asioita.  Voisitko siis ystävällisesti kertoa, että miksi sinun mielestäsi pitäisi harjoittaa jatkuvaa kasvatusta.

    Jovain 19.4.2018, 11:23

    Tottahan oli erilaisia tapoja kuokkaistutuksessa ja tuntemuksia eri puulajien suhteen. Samalla tavalla ne puulajit käyttäytyvät tälläkin hetkellä. Mänty ja koivu eivät oikene, kuusi taas oikenee.

    Kourukuokkaistutuksessa virhe tehtiin istuttamalla taimi kuopan viistoa seinämää vasten. Ei vaivauduttu kumartumaan, vaan iskettiin kuoppa kuokan varsi kainalossa. Korkeintaan saappaan kärjellä pönkättiin tainta pystyyn.

    Eiköhän sama ongelma ole tälläkin hetkellä, jos istutetaan vinoon tai alusta liikkuu tai häviää alta.

    mehtäukko 19.4.2018, 12:16

    Kun on mainittu jk -metsän mahdollisen taimettumisen mahdollistamiseksi olevan ainokainen keino ppa – 10 tienoille tehtävä väljennys, herää kysymyksiä.

    Kertokaapa jk-kannattelijat puuntuotannon miinuksen suuruus sinä aikana pisteeseen kehityskelpoinen tasainen taimikko kun se harva metsä vaikka lihoisikin, se ei pysty tuottamaan vähillä puillaan ulos maan potentiaalista kasvukykyä?

    Jos alueelle sitten tuleekin kirjava ”taimikko”, jossa puolentoistametrin taimet voivat olla yli 40-vuotiaita, mikä on odottelun hintalappu? Jos olit älynnyt parikymppisenä aloittaa moisen, mihin sitä vielä kerkiääkin?

Esillä 10 vastausta, 1,011 - 1,020 (kaikkiaan 2,034)
1 2 3 … 101 102 103 … 202 203 204