Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

Tämä aihe sisältää 2,034 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten Gla toimesta.

Esillä 10 vastausta, 1,001 - 1,010 (kaikkiaan 2,034)

1 2 3 … 100 101 102 … 202 203 204

Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

Lähetetty: 20.2.2018, 19:09
Merkitty: jk-metsä metsäalan koulutus

Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

Tekijä
mehtäukko

Teema Metsänhoito

uudehko metsänomistaja 18.4.2018, 21:06

Sekä Visakallio että Gla eivöt ilmeisesti vieläkään ole sisäistäneet bisneksin ideaa. Nyt kumpikin väittäöä, ettei tulevaisuudessa hoitamattomilla tai jk-metsistä osteta puuta. Heidän mielstään huolella hoidettu metsä takaa myynnin ja siten myös kannattavan puuntuotannon,

Pyytelin jo aiemmin perusteluja moisille näkemyksille. Totta kait kotjuun vaikeus vaikutt aa hintaan, niin nykyisin kuin tulevaisuudessakin. Mitä hankalampaa korjata puut, sitä matalampi ostohinta. Tuo lienee itsestään selvää kaikille

Jos puun hintataso laskee yleensä, on varmaa, että tuotetaanpa puuta tasaikäiskasvatuksena tai jk-menetelmällä, laskee puun hinta.Hinnan laskun voisi olettaa teoreettisesti laskevan yhtä paljon kummallakin tavalla tuotetussa metsässä. On totta, että metsässä. josta nyt maksetaan vähemmän, nollaraja saavutetaan pienemmän laskun jälkeen. Toisaalta metsässä, jonka tuottamiseen on sijoitettu merkittäviä panostuksia, tasaikäiskasvatus, kannattavuusraja ei olekaan nollassa vaan nollan yläpuolella. En ole pätevä arvioimaan saavutetaanko realistinen nollaraja vai kannattavuuden nollarajahinnan laskiessa aiemmin.

Puun hinnan laskeminen alle nollarajan tai kanattavuuden nollarajan loppuu ainakin sijoituksia vaativa tasaikäismetsätalous kaikilta metsäänsä bisneksenä kasvattavilta omistajilta. Jk-kasvatuksessa metsö taas jatkaa kasvuaan ikään kuin hinta ei olisikaan laskenut, Kokonaistuloksena hinnan pysyvästä halpenemisestä kaikki Suomen metsät siirtyvät jk-kasvatusta muistuttavaan kasvutapaan. Sieltä myydään sellaista puuta, ja sikllä hinnalla joka sopii ostajille. Siksi pyysin perusteluja väitteella, että vain tasaikäisinä hoidetuista metsistä myydään puuta.

Voisivatko

Pete 18.4.2018, 21:14

Ehkä leimikoiden hintahaarukka jatkossa hieman levenee ja korjuuolosuhteet näkyy hinnassa nykyistä paremmin. Nythän mitään kunnon eroa ei ole. Talvipuulle saa käytännössä saman hinnan kuin kesäpuulle. Tien rakentaminen ei pääsääntöisesti kannata jos metsäkuljetusmatka pysyy alle kilometrissä ja puun laatu ja määrä on kelvollinen. Näin ainakin Etelä-Suomessa.

En usko Visakallon ennusteisiin. Puuhuoltoa voisi varmaan hoitaa pienemmältä alueelta, mutta hinta pysyy paremmin aisoissa kun ostetaan laajalta alueelta. Puuta jopa tuodaan ja jatkossa varmasti enemmän vaikka sen tehdashinta on reippaasti kotimaista korkeampi. Tehtaan piipun varjossa tai sahan takapihalla maksetaan jopa alhaisempia hintoja kuin 100km päässä. Toki ei tämä nyt näinkään yksinkertaista ole, suuri osa puusta kuitenkin vaihdetaan toimijoiden kesken.

uudehko metsänomistaja 18.4.2018, 21:17

Eräs asiayhteyteen ehkä hieman sopiva kysymys, jos sallitaan.

Muistan kotonamme vuosikymmeniä sitten käydyt keskustelut istuttamalla syntyneen metsän puun suoruudesta. Osa metsureistä vaitti, että muokattuun löyhään maahan istutettu taimi lähtee kyllä hyvin kasvuun, mutta sen kasvaessa lisääntyvä paino eiheuttaa jossakin vaiheessa juuren asennon muutoksen ja siitä johtuvan tyvimutkan. Onkohan asiaa tieteellisesti tutkittu ja millaisin tuloksin?

Tasaikäiskasvatuksessa kyseiset mutkalliset puut poistetaan selluhattilaan ensimmäisissä harvennuksissa eikä niitä ole ongelmiksi. Jk-kasvatuksessa ei varsinaisia harvennuksia liene tarpeen tehdä. Aiheutuuko juurimutkasta ongelmia jk-kasvatukseen?

A.Jalkanen 18.4.2018, 21:33

Minä en ainakaan ole tyvimutkista sen jälkeen kun avojuurisista taimista luovuttiin. Varsinkaan ei jk-kasvatuksessa, kun siinä ei pääsääntöisesti istuteta.

Visakallo 18.4.2018, 21:57

Uudehkolle metsänomistajalle vastaan, että puuta ostetaan jatkossa sieltä, mistä sitä saadaan edullisimmin korjattua. Hoidetusta jaksollisesta metsästä saa korjattua puuta 300-500 mottia yhdeltä hehtaarilta, kun JK-metsässä pitää saman puumäärän saamiseksi kasitellä ja pystyyn jääviä puita varoen 3-8 hehtaaria. Jaksollisen metsän 2-harvennus tuottaa jopa enemmän ja yhtä järeää puuta hehtaarilta kuin JK-hakkuu. Jos JK-kasvatus ja hakkuu olisivat metsänomistajille ja puunkorjaajille paremmin kannattavia menetelmiä, ei jaksolliseen kasvatukseen olisi koskaan siirrytty.

Reima Ranta 18.4.2018, 22:27

Visakallohan on samaa mieltä Pukkalan kanssa, että voimaperäiseen metsänuudistamiseen kannattaa panostaa VAIN parhailla alueilla. Muualla on perusteltua poimia vain kasvun hedelmiä niin kauan kuin kysyntää on ja saa suhteellisen arvokasvun pidettyä riittävällä tasolla. Hän vain kertoo sen hieman toisin sanakääntein. Uudehko metsänomistaja on aivan oikeilla jäljillä.

Gla 18.4.2018, 22:47

UM: ”Nyt kumpikin väittäöä, ettei tulevaisuudessa hoitamattomilla tai jk-metsistä osteta puuta.”

Sanoin kysynnän vaikuttavan tuohon asiaan. Ylitarjontatilanteessa ostajilla on mahdollisuus valita leimikot, josta puuta kilpailukykyiseen hintaan saavat. Vaikka huono leimikko olisikin halvempi, ei se silti ole kannattava kohde. Lopputuloksena on paljon työtä, vähän puuta ja todennäköisesti riita myyjän kanssa lopputuloksesta, kuten jäljelle jääneestä puustosta ja korjuuvaurioista. Itse ainakin omassa työssäni koitan pysyä tuollaisesta riesasta kaukana.

Ja kun ostohinta painuu alas, ei myyjä edes halua myydä, jolloin luonnollisesti ostajakaan ei osta.

”Jos puun hintataso laskee yleensä, on varmaa, että tuotetaanpa puuta tasaikäiskasvatuksena tai jk-menetelmällä, laskee puun hinta.Hinnan laskun voisi olettaa teoreettisesti laskevan yhtä paljon kummallakin tavalla tuotetussa metsässä.”

Jälleen kerran markkinatilanne ratkaisee. Jos ostajalla on varaa valita, huonot sukeltaa enemmän kuin hyvät.

”Puun hinnan laskeminen alle nollarajan tai kanattavuuden nollarajan loppuu ainakin sijoituksia vaativa tasaikäismetsätalous kaikilta metsäänsä bisneksenä kasvattavilta omistajilta.”

Nyt kuitenkin oli kyse huonoista leimikoista. Sinun määritelmäsi mukaan niihin ei ole investoitu eli ne ei täytä lainauksessasi olevaa määritelmää.

”Jk-kasvatuksessa metsö taas jatkaa kasvuaan ikään kuin hinta ei olisikaan laskenut”

Nyt en ymmärrä, mitä tarkoitat.

”Kokonaistuloksena hinnan pysyvästä halpenemisestä kaikki Suomen metsät siirtyvät jk-kasvatusta muistuttavaan kasvutapaan. Sieltä myydään sellaista puuta, ja sikllä hinnalla joka sopii ostajille.”

Ainakin toistaiseksi puuta on myyty hinnalla, jonka ostaja ja myyjä keskenään hyväksyvät. Kommenttisi sisältää väitteen, jonka mukaan jk olisi kannattavampi menetelmä kuin jaksollinen. Asiahan ei näin ole. Jk-metsästä aiheutuu kuluja siinä missä jaksollisestakin, huono uudistuminen saattaa olla paljon suurempi ongelma kuin jaksollisen uudistamiskulut.

Perustelin jo aiemmin väitteeni. Eikö perusteluni kelpaa vai miksi pyydät lisää perusteluja?

Visakallo 18.4.2018, 22:53

Sitä olenkin täällä palstalla jo kymmenen vuotta ihmetellyt, kuinka joillekin käytännönläheinen ja kokemusperäinen tieto ei oikein tahdo kelvata, mutta sama tieto kuultuna yliopiston suunnalta kelpaa oikein hyvin. ”VAIN parhaimpien puuntuotantoalueiden” rajaus on varnasti se kaikkein venyvin käsite, jota jokainen tulkitsee hieman omista lähtökohdistaan. Jos se ketään kiinnostaa, minuakin aikoinaan kuultiin metsälain uudistamisvaiheessa. Näkemykseni oli vapauttaa Pohjois-Suomen metsänkäsittelyä Etelä-Suomea enemmän, mutta laki jouduttiin toteuttamaan samoilla perusteilla koko maahan.

Gla 18.4.2018, 22:58

UM: ”Osa metsureistä vaitti, että muokattuun löyhään maahan istutettu taimi lähtee kyllä hyvin kasvuun, mutta sen kasvaessa lisääntyvä paino eiheuttaa jossakin vaiheessa juuren asennon muutoksen ja siitä johtuvan tyvimutkan. Onkohan asiaa tieteellisesti tutkittu ja millaisin tuloksin?”

Tarkoitatko muokatulla löyhällä maalla mätästä? Siis sitä neljännesneliön kokoista aluetta, josta puun taimen juuret kasvaa ulos muutamassa vuodessa, jona aikana mätäs viimeistään on tiivistynyt ja sen jälkeen juurien kyky pitää puuta pystyssä vain vahvistuu? Itse en ole paakkutaimien havainnut vääntyvän mutkalle mättään pehmeyden takia. Sen sijaan olen havainnut luontaisten kuusten olevan enemmän tai vähemmän mutkalla. Niissä heinikko on kilpaillut turhan rajusti, jonka seurauksena taimi on kärsinyt. Saattaa toki olla, että ainakin osa mutkasta häviää tukin mittoihin mennessä ja pahimmat raivataan pois, jos valinnanvaraa on.

Jos kasvualustan pehmeys aiheuttaisi kallistumista ja sen seurauksena mutkia, ei pehmeillä mailla muokkaustavasta riippumatta pitäisi juurikaan suoria runkoja olla. Mutta kun on eli väitän teoriaa vääräksi. Luonnon tuotekehitysosasto on miljoonia vuosia tätä asiaa pohtinut, siinä ei metsurin kannata luontoa viisaammaksi ryhtyä.

harrastelija 19.4.2018, 03:54

Kuinka tarkka se on jk:n metsässä tukkipuiden keräämisen jälkeen lakirajan tarkastus? Tuossa on 3.6 ha:n kuvio merkitty metsään.fi:n suosituksessa uudistushakkuuksi. Alue on asutuksen vieressä ja 300 metrin päässä on 5-tie. Asukkaat pelkäävät valtatien melua, jos alue hakatan aukoksi. Kysyin ostomieheltä, että miten hakkuu sujuisi, jos otetaan vain tukit, rkl on jotain 800 kpl/ha ja osa puustosta on vielä kuitukokoa, osa pienempääkin, koska aluetta ei ole alunperin tehty tasaikäiseksi.

Ostomies mutisi jotain lakirajasta, joka pitäisi jäävän puuston täyttää? Hän mainitsi 12 ppa. Saattoi olla, että tällainen keräilyhakkuu ei oikein kiinnostanut kuitupuun käyttäjää?