Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

Tämä aihe sisältää 2,034 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten Gla toimesta.

Esillä 10 vastausta, 991 - 1,000 (kaikkiaan 2,034)

1 2 3 … 99 100 101 … 202 203 204

Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

Lähetetty: 20.2.2018, 19:09
Merkitty: jk-metsä metsäalan koulutus

Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

Tekijä
mehtäukko

Teema Metsänhoito

Visakallo 17.4.2018, 21:50

Mitkä väitteistäni olivat uudehkon metsänomistajan mielestä perustelemattomia? Miksi metsä käyttäytyisi markkinoilla eri tavalla kuin esim. viljelysmaa tai asunnot? Jos niissä on jotain vialla, tai ne sijaitsevat väärässä paikassa, ne menettävät arvonsa. Jos se ketään lohduttaa, toivon olevani puun kysynnän eriytymisen ja hintahaitarin levenemisen suhteen väärässä, mutta mikään tiedossa oleva ja koettu talouden lainalaisuus ei vain valitettavasti toimi asian hyväksi.

Jovain 18.4.2018, 09:27

Toivottavasti et kuitenkaan ole eriyttämässä itseäsi ulos. Ei näytä todennäköiseltä tällä hetkellä, mutta rakenteisiin kuitenkin olet puuttumassa ja istut ”metsänomistajien” kupilla topakasti. Puulle et ole jättämässä hintaa, muutoin kuin omilla parhailla paikoillasi. Mitähän tuo muutakaan voisi olla kuin köyhän miehen politiikkaa.

Metsänomistajien osuus puukaupasta (hankinta) on enää 12 % ja siitäkin suurin osa on Mhy. korjuupalvelun osuutta. Teollisuuden jalostusarvokauppa onkin saavuttanut päätepisteensä. Puukaupan erillissopimuksia (hankinta) ei käytännössä enää ole ja uudesta sopimuksesta ei ole tietoakaan. Tässä mielessä puun kysynnän eriyttäminen on todellisuutta. Niin myös ay-liikkeen vastapalvelujen osalta. Itsemääräämisoikeutta ilman sopimusta ja palvelujen ulosmittaamista täysimääräisinä.

Jk. menee siinä pesuveden mukana.

Timppa 18.4.2018, 10:03

Tällä palstalla keskustellaan siitä, että lisääntyisikö jatkuva kasvatus, jos metsäneuvojat jakaisivat ”riittävää” tietoa.

Tuossa edellä Uudehko metsänomistaja näyttää tunnustaneen oikeaksi tiedoksi sen, että jatkuvan kasvatuksen metsistä saa huonompaa hintaa. Mitenkähän tämä mahtaa vaikuttaa metsänomistaja päätöksiin.

Visakallo tuossa edellä totesi, että kaupaksi menee vain sellainen puu, josta ostaja on kiinnostunut. Tähän jatkaisin, että ostajalla on jotkut resurssit ja prosessit, joiden mukaan puuta ostetaan. Jos tarjottu tavara ei sovellu näihin raameihin, se ei kiinnosta halvalla hinnallakaan. Eikä kukaan arvonsa tunteva ostaja ala suututtamaan puun myyjiä joillakin erityisen huonoilla tarjouksilla.

Omakohtainen kokemus toissavuodelta. Silloin oli tukin hinta aika huono. Tarjottiin ostettavaksi leimikkoa, johon sisältyi aika paljon harvennusta. Eräs sahan ostaja ilmoitti, ettei tuollainen leimikko heitä kiinnosta harvennuspuun suuren osuuden vuoksi. ( Ei siinä sentään jääty pulaan. Lisättiin kauppaan vielä enemmän harvennettavaa, jolloin eräs konserni paransi tarjoustaan ja saatiin asiallinen hinta koko paketista.) Meillä on pelivaraa tehdä erilaisia ratkaisuja. Pienen metsäpalstan omistaja on huonommassa asemassa. Vaihtoehdot ovat vähissä. Jos kasvattaa metsää, josta hakattavat puut kiinnostavat vain harvalukuisia ostajia ja heitäkin satunnaisesti, niin ei metsänkasvatus ole todellakaan kannattavaa. Kun ”metsäneuvoja” tämän kertoo, niin harva metsänomistaja valinnee tällaisen metsänkäsittelytavan.

Sitten ilmastokysymykset. Epäselvyyttä ei liene siitä, että jaksollisesti kasvatettu metsä tuottaa enemmän kuutioita. Näillä kuutioilla torjutaan ilmastonmuutosta. Koko ajan toitotetaan, että jokaisen pitäisi tehdä ilmastotekoja. Jatkuvan kasvatuksen mainostajat eivät kyllä toden totta muista koskaan mainita, että jaksollinen kasvatus tuottaa enemmän puuta ja sitä kautta on ilmastolle parempi. Tietysti etu korostuu sillä, että, meidän metsäteollisuuden tuotteiden korvaavia tuoeeita valmistetaan paljolti maissa, joissa ei metsien uudistuksista huolehdita sillä tehokkuudella kuin meillä. Ei kiinalainen jätä käyttämättä vessapaperia vaikkei saisikaan siihen tarvittavaa sellua Suomesta. Tai nukuta lastaan lattialla, jos ei saa sänkyyn tarvittavaa puutavaraa Suomesta. Hankkii korvaavia tuotteita esimerkiksi Venäjältä tai Kanadasta, joiden metsien käsittely on aika lailla ”suurpiirteisempää” kuin Suomessa.

Jos siis metsäneuvojat jakavat oikeaa tietoa riittävästi, niin jatkuvan kasvatuksen ei kyllä uskoisi ainakaan lisääntyvän.

A.Jalkanen 18.4.2018, 11:19

Olet oikeassa Timppa, mutta: lähitulevaisuudessa tullaan tekemään runsaasti hakkuita turvemailla. Niillä voi olla sekä taloudellisesti että maaperän hiilipäästöjen vähentämisen kannalta monesti parempi, jos tehdään vain jatkuvaa harvennusta ja säästytään näin ehkä maan muokkaamiselta ja/tai kunnostusojitukselta. Maassamme tehtiin viime vuonna kunnostusojitusta 11000 km eli kymmenen kertaa maan päästä päähän.

Gla 18.4.2018, 12:17

Minä en usko, että jatkuvan kasvatuksen puusto noin yleisesti ottaen riittäisi pitämään kunnostusojituksen tarpeessa olevan kuvion kuivana.

A.Jalkanen 18.4.2018, 12:41

Voi olla, mutta menetelmää tutkitaan, joten ehkä sieltä tulee aikanaan jotain metsänhoitosuosituksia. Kun turvemaa on yleensä helpommin taimettuvaa, ehkä puuston määrää ei tarvitse laskea yhtä alas kuin kivennäismailla taimien syntymiseksi. Taiteilua valon ja veden määrän välillä: jos valoa on riittävästi, on vettä liikaa ja toisin päin. Asiaa voi auttaa osittaisella kunnostusojituksella.

Timppa 18.4.2018, 12:47

En minä puhunut turvemaista. Niiden vesitaseen hallintaan tarvitaan varmaankin usein sekä kunnostusojitusta että puuston haihduttavaa vaikutusta.

Pete 18.4.2018, 14:44

Anneli, se on tietysti hienoa että tutkijat osoittavat ketteryyttä ryhtymällä arvailemaan turvemaiden soveltuvuutta jatkuvaan kasvatukseen. Osalla turvemaista ei tosin tarvita tutkimustakaan, osa kakkostyypin avosuoalkuisista turvemaametsistä on jo ”turkkinaan” alikasvosta. Se kannattaa nimenomaan turvemailla tottakai hyödyntää varsinkin jos ymmärtää ja hyväksyy että kalium-lisäystä täytyy tehdä 15-20 vuoden välein.

Kuitenkin suurimmalla osalla turvemaametsistä ollaan koko ajan uuden edessä. Ei meillä ole kunnolla tietoa miten ja millä edellytyksillä seuraava kierto näillä mailla voidaan mahdollistaa. Hyvä että tutkitaan, mutta tässä tapauksessa tutkimus ottaa aikaa jopa vuosikymmeniä. Nyt juuri ja juuri tiedetään miten tilanne kehittyy ensiojituksen jälkeen ensimmäisen kierron ajan. Tällä kaikella tarkoitan sitä, että jatkuvan kasvatuksen fantastisia mahdollisuuksia ei ehkä kannata, varsinkaan tutkijoiden, vielä kovin vahvasti toitottaa vaikka ajan henki sellaista toitotusta tukeekin.

oksapuu 18.4.2018, 19:11

Tuosta nollarajasta…

Metsäuutisten mukaan jos ja kun tuo Kemijärven sellutehdas rakennetaan niin Lapin metsät on täys-käytössä. Nollaraja taitaa siirtyä sinne Ivalon yläpuolelle…

Empä olisi huolissani, jos on raakaainetta niin kyllä teollisuutta tulee…

Visakallo 18.4.2018, 19:20

JK-hakkuu soveltuu ns. näköalattomien kohteiden viimeiseksi hakkuuksi, eli metsä jää tämän jälkeen pois puuntuotannosta sananmukaisesti jatkuvan kasvatuksen alueeksi, joka voidaan myöhemmin suojella tai polttaa pystyyn. Tällä tavalla voidaan hieman pehmentää syrjäisillä alueilla metsätaloudesta luopumista samaan tapaan kuin aikoinaan tehtiin maataloudessa peltopakettien ja tuotannonmuutossopimusten avulla.