Keskustelut Metsänomistus Metsän vuotuinen kasvu eri puolilla maapalloa

Esillä 7 vastausta, 11 - 17 (kaikkiaan 17)
  • Metsän vuotuinen kasvu eri puolilla maapalloa

    Koetin etsiskellä sellaista lähdeteosta, jossa olsi vertailtu metsän kasvua eri puolilla maapalloa. Tätä etsin siksi, että jos globaalisti ajatteleva yritys etsii parasta tuottoa niin se varmaan hankkii metsät sellaiselta hyvän kasvun vyöhykkeeltä eikä pohjoisesta, jossa kasvua ei juuri ole.

    Mikä on Suomen metsien kilpailuasema tällä kasvuasteikolla?

    Kannattaako täällä edes yrittää kasvattaa kuitua vaan pitäisikö koko metsäajattelu kääntää palvelemaan erittäin kovien laatuvaatimusten lopputuotteita? Mitä maksaa kilo Stradivarius- viulun kantta ?

  • Hiluxmetsuri

    Alkoi sen verran kiinnostamaan, että piti ihan kuukeloida:

    Radiata pine is a fast growing tree, generally managed over a 25-35 year rotation. The average growth rate of radiata pine in Victoria is currently 18 m3/ha/yr, with more than 30 m3/ha/yr achievable on good sites. In New Zealand growth rates of over 50 m3/ha/yr have been recorded.

    Melkoinen kasvu tuo 50 mottia.

    Anton Chigurh

    Täällä suomessakin on metsähehtaari, jota ei ole käsitelty metlan opeilla (eikä tapion), jossa kuusen lustonohuus on 30 neliömetrin vaipalla 3,5 millimetriä ja niitä kuusia on sillä hehtaarilla 650.

    Siinä vasta melkoinen kasvu on.

    ihmettelijä

    Mä kävin n.10 vuotta sitten Uudessa-Seelannissa. Tukit oli isoja kyllä, mutta ei niitä massiivisen suuriksi kasvatettu., kasvaisi siellä kyllä valtaviksi jos annettaisiin kasvaa. rinnankorkeus ehkä 30cm kun hakattiin. Kaikki pystykarsittiin, äijät kiipesi tikapuilla ja oksat karsittiin oksaleikkurilla. Mitään pitkävartista oksasahaa ei käytetty. istutettiin aika harvaan, n. 8 vuoden iässä, kuitupuun kokoisena harvennettiin sopivaan tiheyteen kaatamalla osa maahan. Oli tasamaata mutta lähinnä kukkuloiden rinteitä, missä tarvittiin myös vinssejä. Tämmöistä metsitystä on tehty pari mijoonaa hehtaaria. Metsät omistaa timber management yhtiöt . joista kuka vaan voi ostaa osuuksia. Täytyy maksaa vuotuista hoitomaksua sille yhtiölle, joka hoitaa metsät, jota voi olla kymmeniä tuhansia hehtaaria. Tili tulee lopuksi kun metsä hakataan ja homma lähtee alusta taas.Osuuksia voi ostaa ja myydä myös jälkimarkkinoilla koska vaan.On likvidit markkinat. Nyttemmin nuo metsät on siirtynyt paljolti kansainvälisten sijoittajien haltuun.

    Hiluxmetsuri

    Metsälehti 06/2012:

    Metsien vuosikasvu tällä hetkellä on keskimäärin viisi kuutiometriä hehtaarilla, kun se vielä 1950-luvulla harsintahakkuiden jälkeen oli vaatimattomat 2,5 mottia hehtaarilla. Etelä-Suomessa metsämaalla päästään jopa 6,6 mottiin hehtaarille, kun Pohjois-Suomessa hehtaarikasvu jää 3,2 kuutioon.

    Tämä on siis korkeintaan n. 1/3-osa tuosta radiatan kasvusta.

    Radiata maksaa Alibabassa $230 kuutio sahattuna jonkinlaisiksi lankuiksi FOB jossain Kiinassa. Liekö halpaa?

    Tämä kaikki siis vaan teoreettisena tarkastelua.

    Kurki

    sen verran tuohon uusi seelanti -näkökulmaan lisäystä, että radiatamäntyä todellakin kasvatetaan 25-30 vuoden kiertoajalla, mutta päätehakkuupuusto on selvästi järeämpää kuin meikäläinen petäjikkö. muistikuvani mukaan siellä puhuttiin 25-30 kuution vuotuisesta hehtaarikasvusta.
    Näkemämme radiatamänniköt kasvatettiin pääosin loivilla rinteillä tai tasamailla ja hakkuut tehtiin koneilla jo 1990-luvun lopulla.
    riikilän mikko

    Onko tietoa kelpaako nopeasti kasvanut radiata sahapuuksi?

    Mikko Riikilä

    radiata on erinomaista ja nopeakasvuisuudestaan huolimatta lujaa sahapuuta. lisäksi sitä käytetään raaka-aineena myös huonekalujen valmistukseen. myös kuitupuuksi ja vanerin valmistukseen.
    riikilän mikko

    Kuitupuunkasvattaja

    Radiataa tuodaan myös Suomeen.

    Esimerkiksi lämpöpuuyhtiö tuo Suomeen radiataa ja tekee siitä lämpöpuutuotteita.

    Taitaa olla niin, että puunjalostajan mielestä Suomessa puu on liian kallista ja sitä tuodaan maailmalta. Ehkäpä radiataa saa maailmalta sahatavarana sen verran edullisemmin kuin suomalaista sahatavaraa, että tuonti kannattaa. Pitää myös huomioida, että lämpökäsittelyprosessi ei voi käyttää raaka-aineena kaikkein edullisimpia kotimaisia sahatavaralaatuja, joten radiata saattaa olla siinä mielessä edullinen vaihtoehto.

    Puuntuottajan näkökulmasta voisi tietenkin todeta, että itse jätän mielelläni radiatat ja vastaavat kaupan hyllyyn.

Esillä 7 vastausta, 11 - 17 (kaikkiaan 17)